Otrygg anställning och hälsa : anställningspress bland unga lärare

Visstidsanställningar har sedan 80-talet blivit allt vanligare på den finländska arbetsmarknaden. Denna avhandling har som syfte att undersöka sambandet mellan tidsbundna arbetsavtal och arbetstagares hälsa. Forskningen om visstidsanställningar har under 90- och 2000-talet ofta utgått från att tidsbundna arbetsavtal är skadliga för arbetstagares hälsa. Men resultaten av dessa studier har varit motstridiga och inget entydigt samband har påvisats. Wayne Lewchuks m.fl. (2008) koncept anställningspress är ett försök att belysa och klargöra de mekanismer genom vilka visstidsanställningar påverkar arbetstagares hälsa. Enligt anställningspressmodellen är det arbetstagare med hög anställningspress som utsätts för den största hälsorisken vid visstidsanställningar. Dessa arbetstagare upplever stor osäkerhet gällande sin framtida arbetssituation (anställningsförhållandets osäkerhet) och anstränger sig samtidigt hårt för sin fortsatta anställning (anspänning för anställningsförhållandet). I denna avhandling replikeras en enkätundersökning av Wayne Lewchuk m.fl. (2008), som ligger som grund för anställningspressmodellen. Den stöd arbetstagare får från sin omgivning (stöd för anställningsförhållandet) dämpar enligt modellen anställningspressens negativa hälsoeffekter. I Lewchuks m.fl. undersökning skapades anställningspressmodellen på basis av en explorativ faktoranalys. För denna avhandling gjordes en enkätundersökning bland lärare med ett sampel på 233 respondenter. Avhandlingens första hypotes (1) är att de faktorer som ligger till grund för anställningspressmodellen kan återfinnas i den finländska undersökningen. Denna hypotes fick endast delvis stöd. Den andra hypotesen (2) i avhandlingen är att anställningspress har ett negativt samband med arbetstagares hälsa och detta är beroende av både anställningsförhållandets osäkerhet och anspänning för anställningsförhållandet. Hypotesen prövades med lineär regressionsanalys och stöddes av resultaten. Avhandlingens tredje hypotes (3) är att stöd för anställningsförhållandet har ett positivt samband med arbetstagares hälsa, med undantag för arbetstagare med hög anställningspress. Denna hypotes testades genom regressionsanalys och stöddes delvis. Den fjärde (4) hypotesen i avhandlingen är att stöd för anställningsförhållandet modererar sambandet mellan anställningspress och arbetstagares hälsa. Denna hypotes prövades genom regressionsanalys med en interaktionsterm och förkastades. Resultaten visar att hälsan hos de arbetstagare som anstränger sig hårdast för forstatt anställning påverkas mest negativt av otrygga anställningsförhållanden

Sysselsättning med hjälp av lönesubvention? Sysselsättningsperiodernas slagkraft i Nyland

Tässä selvityksessä on tarkasteltu tilastollisin menetelmin palkkatuella ja oppisopimuksella tapahtuvien työllistämisjaksojen vaikuttavuutta ja määrien kehitystä Uudenmaan alueella. Analyysin aineistona on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoista poimitut tiedot työllistettynä olleiden asiakkaiden sekä alkaneiden ja päättyneiden jaksojen määristä. Tarkastelun kohteina ovat olleet erityisesti vuodet 2014 ja 2015. Vaikuttavuutta on raportissa tarkasteltu sen valossa, kuinka moni palvelun päättäneistä on ollut töissä, työttömänä tai uudessa palvelussa kolme kuukautta päättymisen jälkeen. Suhteutettuna kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin palkkatuki ja oppisopimus näyttävät olevan tarkastelutavasta riippuen joko kolmanneksi tai neljänneksi vaikuttavin palvelu. Tarkastelua hankaloitti puuttuvien työllistymistietojen suuri määrä. Työllistämisjakson suorittaneen iällä havaittiin selkeä yhteys työllistämisjakson jälkeisen työttömyyden todennäköisyyteen. Mitä vanhempi asiakas oli sitä suuremmaksi työttömyyden todennäköisyys kasvoi. Alle 25-vuotiaiden osalta työllistämisen vaikuttavuus oli korkeinta. Myös työnantajan sektorilla oli suuri merkitys työllistämisjakson vaikuttavuuteen. Yksityisten yritysten osalta vaikuttavuus oli korkeinta. Heikointa se taas oli kuntien sekä yhteisöjen ja järjestöjen keskuudessa. Työllistämisjakson pituudella ei havaittu juurikaan työllistymisen todennäköisyyttä kasvattavia piirteitä. Raportissa on luonnosteltu muutamia kehittämisehdotuksia työllistämisjaksojen hyödyntämisen tueksi. Esimerkiksi ehdotetaan työllistämisperusteiden ja työllistämisen päämäärien tarkempaa määrittelyä. Lisäksi puhtaasti vaikuttavuuden näkökulmasta etenkin alle 25-vuotiaiden ja yrityssektorilla tapahtuvien työllistämisten roolia kehotetaan kasvattamaan

Resultatrik arbetsförmedling genom aktiva kontakter - En analys av resultaten från tre arbetsförmedlingsförsök vid Nylands arbets- och näringsbyrå

Tässä raportissa on käsitelty kolmen vuoden 2016 alussa käynnistetyn työnvälityskokeilun tuloksia Uudellamaalla. Jokaisessa kokeilussa päämääränä on ollut kasvattaa työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitystehtävän tuloksellisuutta. Kokeiluita yhdisti keskittyminen työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijan ja työnhakija-asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon. TE-toimiston palvelulinjojen omat päämäärät ja asiakasprofiilit toimivat kokeiluiden sisältöjä rajaavina tekijöinä. Työnvälitys ja yrityspalvelut -linjalla kokeiltiin nykyistä varhaisemman asiakaskontaktin ja työnhakuatukevan intensiivijakson vaikutusta asiakkaiden työllistymiseen. Heti työttömyyden alkuun sijoitetulla kontaktointijaksolla saatiin aikaiseksi selkeästi työllistymistä nopeuttavia vaikutuksia rajatuissa asiakasryhmissä, kuten nuorten keskuudessa. Keskeiseksi tekijäksi nousi asiakaskontaktien tavoitteellisuus. Osaamisen kehittämispalvelut -linjalla arvioitiin TE-toimiston yhteydenpidossa käytettyjen palvelukanavien vaikutusta asiakkaiden palveluprosessin etenemiseen. Erittäin hyviä tuloksia saatiin aikaiseksi varsinkin henkilökohtaiseen tapaamiseen ja sähköisiin palveluihin liittyvistä koeryhmistä. Myös eri palvelukanavien kuormittavuuserot huomioitiin. Tuetun työllistymisen palvelut -linjalla tarkasteltiin tiiviiseen yhteydenpitoon keskittyvän työotteen vaikutuksia palvelulinjan asiakkaiden työllistymiseen ja palveluihin ohjautumiseen. Varsinkin palkkatuelle ja avoimille työmarkkinoille ohjautumisen osalta kokeilussa saatiin aikaiseksi erittäin merkitseviä tuloksia. Kokeilun tulosten pohjalta raporttiin on laadittu kehittämisehdotukset eri palvelulinjoille. Raportin ovat laatineet Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Santtu Sundvall ja Uudenmaan TE-toimiston tutkimusasiantuntija Kennet Härmälä. Kokeilut on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden ja TE-toimiston palvelulinjojen johdon sekä henkilöstön kanssa

Arbetserbjudanden och presentationer av arbetssökande i Nyland

Raportissa tarkastellaan tilastollisin menetelmin työtarjousten ja esittelyiden suoraa ja epäsuoraa työllistävää vaikutusta Uuden-maan TE-toimistossa. Analyysin aineistona toimi asiantuntijakohtainen työsuoritetilasto vuodelta 2015. Esittelyillä oli analyysin mukaan moninkertaisesti suurempi todennäköisyys johtaa työnvälitykseen kuin työtarjouksilla. Virkailijoiden tekemiin määriin suhteutettuna työnvälitykseen johtaneiden työtarjousten osuus oli 1 prosentti ja esittelyiden 6 prosenttia. Täytettyihin työpaikkoi-hin suhteutettuna onnistuneiden työnvälitysten osuus oli työtarjousten kohdalla 3 prosenttia ja esittelyiden kohdalla 25 prosenttia. Esittelyiden ja työtarjousten vaikutusta vertailevan regressioanalyysin mukaan esittelyt johtivat työnvälitykseen yli 5 kertaa toden-näköisemmin kuin työtarjoukset. Analyysi antoi kuitenkin myös viitteitä työtarjousten epäsuorasta työllistävästä vaikutuksesta, jota esittelyillä ei havaittu. Niiden Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoiden asiakkaat, joiden vastuuasiantuntijat tekivät enemmän työtarjouksia, työllistyivät todennäköisemmin kuin muut. Analyysin tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon että esittelyiden ja työtarjousten tekemistä koskevissa työkäytännöissä on eri toimipaikkojen välillä eroja, joita on tilastollisin menetelmin vaikea huomioida.Rapporten är en statistisk granskning av den direkta och indirekta effektiviteten av arbetserbjudanden och presentationer av arbetssö-kande vid Nylands arbets- och näringsbyrå. Analysens data består av uppgifter hämtade ur arbets- och näringsbyråns uppföljning av arbetsprestationer år 2015. Enligt analysen är sannolikheten för framgångsrik arbetsförmedling genom presentationer flerfaldig i jämfö-relse med arbetserbjudanden. Andelen framgångsrika arbetserbjudanden var 1 procent, medan andelen framgångsrika presentationer var 6 procent. I förhållande till tillsatta arbetsplatser var andelen framgångsrika arbetserbjudanden 3 procent, medan andelen fram-gångsrika presentationer var 25 procent. Resultatuppgifter var bristfälliga eller saknades i en del arbetserbjudanden och presentation-er. En regressionsanalys visade att presentationer hade en femfaldig sannolikhet att leda till framgångsrik arbetsförmedling jämfört med arbetserbjudanden. Enligt analysen kan emellertid arbetserbjudanden ha en indirekt sysselsättande verkan som presentationer av arbetssökande inte har. De kunder vars ansvariga sakkunniga gör fler arbetserbjudanden än andra, har en ökad sannolikhet att sys-selsättas. Analysens resultat kan påverkas av att arbetspraxisen kring arbetserbjudanden och presentationer skiljer sig mellan olika verksamhetsställen. Dessa skillnader är svåra att beakta med statistiska metoder