An Investigation on the Health Expenditures, Life Expectancy and Economic Growth Relationship in G20 Countries

Bu çalışmada 2000-2017 yılları arasında G-20 ülkelerinde sağlık harcamaları ve ekonomik büyüme arasındakiilişkinin varlığı araştırılmıştır. Bu bağlamda sağlık harcamaları, özel sağlık harcamaları, kişisel sağlıkharcamaları, GSYH ve doğumdan beklenen yaşam süresi değişkenleri panel ARDL testi ile analiz edilmiştir.Analiz sonucunda sağlık harcamaları, özel sağlık harcamaları ve yapılan kişisel sağlık harcamalarıdeğişkenlerinin hem uzun hem de kısa dönem parametreleri istatistiksel olarak anlamlı bulunmuştur. Uzundönemde sağlık harcamalarındaki %1’lik artış ekonomik büyümede % 0,8 oranında artışa sebep olurken, özelsağlık harcamalarındaki %1’lik artış ekonomik büyümede %0,6 oranında azalışa sebep olacaktır. Yine uzundönemde yapılan kişisel sağlık harcamaları değişkenindeki %1’lik artış ekonomik büyümede %0,7 oranındaartışa sebep olacaktır.In this study, the relationship between health expenditures and economic growth in G20 countries between 2000-2017 was investigated. In this context, health expenditures, private health expenditures, GDP and life expectancy from birth were analyzed with panel ARDL test. As a result of the analysis, both long and shortterm parameters of health expenditures, private health expenditures and personal health expenditures are statistically significant. In the long term, a 1% increase in health expenditures will cause an increase in economic growth by 0.8%, and a 1% increase in private health expenditures will cause a 0.6% decrease in economic growth. Again, an increase of 1% in the variable of personal health expenditures in the long term will cause an increase of 0.7% in economic growth

Creutzfeldt-Jakob disease with corticobasal syndrome-like onset: Case report

Talonrakennustyömaiden tuotannossa syntyy monenlaisia jätteitä, joiden asianmukainen kierrätys ja hävittäminen on velvoitettu lakisääteisesti tuottajan vastuulle. Jätteiden käsittelyssä haasteena on tunnistaa jätelajikkeet ja lajitella ne tehokkaasti. Lajittelemattomat jätteet aiheuttavat huomattavasti suurempia kustannuksia tuottajalle kuin lajitellut. Rakennusjätteiden kierrätykseen liittyvää lainsäädäntöä ollaan jatkuvasti kiristämässä pyrkimyksenä vähentää syntyvän jätteen määrää ja ympäristön kuormitusta. Tehokas jätehuollon järjestäminen perustuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun ja tehokkaaseen lajittelun valvontaan. Oleellista on koko työmaan henkilöstön sitoutuminen ja yhteistyö jätehuoltoasioissa. Ongelmajätteiden osalta tulee huolehtia varastoinnista ja säilytyksestä muista jätteistä erillään sekä varmistettava ongelmajätteiden käsittelyssä asianmukainen toiminta ja suojaus jätelajikkeesta riippuen. Oikein mitoitetulla ja tehokkaalla jätehuollolla vähennetään kustannuksia ja parannetaan työmaiden turvallisuutta, kun jätteet lajitellaan välittömästi eteenpäin. Siistin työmaan merkitys yrityksen imagolle on myös merkittävä. Työn tuloksena havaittiin, että ennakkosuunnittelu jätehuoltoon hyvin perehtyneen toimijan kanssa vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka hyvin jätehuollossa onnistutaan. Voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä ovat myös riittävä kalusto ja henkilöstön perehdytys