Lahjakkaiden oppilaiden opettaminen ja heidän huomioimisensa kolmiportaisen tuen piirissä

Tiivistelmä. Suomen perustuslaki määrittelee, että jokaiselle oppilaalle kuuluu yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaista opetusta (PL 731/1999 16§). Tutkielmamme päätarkoituksena on selvittää se, miten lahjakkaita oppilaita huomioidaan suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä ja kolmiportaisen tuen piirissä. Tutkielmassa perehdytään ensin lahjakkuuteen, lahjakkaisiin oppilaisiin ja heidän opettamiseensa. Sen jälkeen määrittelemme kolmiportaisen tuen järjestelmän yleisesti ja lisäksi lahjakkaiden oppilaiden näkökulmasta. Määrittelemme lahjakkuutta älykkyyden ja luovuuden kautta ja lisäksi käytämme apuna kolmea tunnettua lahjakkuusteoriaa. Erittelemme lahjakkaille oppilaille tyypillisiä ominaisuuksia ja sitä, kuinka heitä voidaan tunnistaa ja luokitella koululuokassa. Lahjakkaiden oppilaiden opetukseen on syytä kiinnittää huomioita, ja sen takia tuommekin esille vaihtoehtoisia tapoja heidän opetuksensa toteutukselle. Erilaiset opetuksen eriyttämisen ja rikastuttamisen keinot ovat hyviä tapoja toteuttaa lahjakkaiden oppilaiden opetusta. Myös opettajan rooli on tärkeässä asemassa suunniteltaessa ja toteuttaessa lahjakkaiden oppilaiden opetusta, sillä he ovat niitä, jotka tunnistavat luokastaan lahjakkaita oppilaita ja vastaavat heidän tarpeisiinsa. Kolmiportainen tukimalli koostuu kolmesta eri tuen tasosta, joita ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tutkielmassamme kerromme yleisesti miten kolmiportainen tukimalli toimii ja mitä eri tuen muodot pitävät sisällään. Tämän tarkoituksena on avartaa käsitystä siitä, mitä asioita ja tehtäviä tukimalliin liittyy ja miten se toimii käytännössä. Kolmiportaisen tuen järjestelmän määrittelyn jälkeen pohdimme sitä, huomioidaanko lahjakkaita oppilaita kolmiportaisen tuen järjestelmässä riittävästi. Pohdimme lisäksi sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lahjakkaiden oppilaiden huomioimisessa niin opettajan, koulun kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta

Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen eriyttämisen keinoin kolmiportaisen tukimallin yleisellä tasolla

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme aiheena oli selvittää, sitä millainen asema lahjakkailla oppilailla on suomalaisessa peruskoulussa tällä hetkellä ja millaisia opetuksellisia ratkaisuja luokanopettajat toteuttavat heidän opetuksessaan. Tutkimuksemme päätavoite olikin selvittää, miten luokanopettajat tukevat lahjakkaita oppilaita kolmiportaisen tukimallin ensimmäisellä tasolla eli yleisessä tuessa. Lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan määrittely, tunnistaminen ja ominaisuuksien tiedostaminen on tärkeää, kun mietitään heille suunnattuja tukitoimia kolmiportaisen tuen piirissä. Tämän takia halusimme hiukan selvittää myös sitä, miten luokanopettajat määrittelevät lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytimme fenomenografista lähestymistapaa ilmiön tutkimisessa. Fenomenografinen tutkimustapa oli lähestymistavoista luontevin, koska keskiössämme oli ihmisten kokemukset tutkittavasta ilmiöstä, joka tässä tutkimuksessa oli lahjakkuus ja lahjakas oppilas. Aineiston analyysi toteutettiin neljässä eri vaiheessa. Ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana luimme aineistoamme läpi, josta etsimme tutkimuskysymystemme kannalta keskeisiä ilmauksia. Tämän jälkeen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa toteutimme klusteroinnin eli ryhmittelyn ja abstrahoinnin eli ylemmän tason kategoriajoukot. Keräsimme tutkimuksemme aineiston puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka lähetimme Facebookissa Alakoulun Aarreaitta -sivustolle toukokuussa 2018.Tutkimukseen osallistui 19 luokanopettajaa ympäri Suomea. Heidän työkokemuksensa vaihteli vastavalmistuneesta yli 30 vuoden työkokemukseen. Tutkimuksemme ensimmäinen tutkimuskysymyksemme pureutui siihen, millaisena ilmiönä luokanopettajat näkevät lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan. Luokanopettajat kokivat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin monimuotoisena ilmiönä, johon he liittivät konkreettisia ominaisuuksia. Lahjakkuuteen sekä lahjakkaaseen oppilaaseen liitettiin 8 eri ominaisuutta, jotka olivat osittain samoja. Motivaatio, erityinen osaaminen ja kyky oppia nousivat keskeisimmäksi tutkimustulokseksi määriteltäessä lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta. Nämä edellä mainitut määritelmät voidaan kaikki liittää osaksi Renzullin kolmen ympyrän lahjakkuusmallia, joka on tunnetuin lahjakkuusmalli juuri länsimaissa. Tutkimus osoitti, että luokanopettajat kokevat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin samankaltaisena ilmiönä. Toinen tutkimuskysymyksemme tutki millaisia tukikeinoja luokanopettajat toteuttavat omassa työssään lahjakkaiden oppilaiden opetuksessa yleisellä tuella. Tutkimuksessamme vastauksista nousi esille seitsemän eri tukikeinon muotoa, jotka jollain tavalla liittyivät opetuksen eriyttämiseen. Teorian pohjalta eriyttäminen voidaan jakaa kolmeen eri sisältöalueeseen, joita ovat prosessi, sisältö ja tuotos. Meidän tutkimuksemme tukikeinot liittyivät lähes kaikki eriyttämisen sisältöön. Keskeisimpiä eriyttämiseen liittyviä tukikeinoja olivat lahjakkaan oppilaan oppimateriaalin muokkaaminen, vapauden ja vastuun antaminen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan sekä haastaminen.Abstract. The main purpose of our master thesis is to investigate what kind of positions gifted students has in Finnish school system and how Finnish elementary school class teachers support and do different pedagogical conclusions to gifted students. In particular we wanted to research how elementary class teachers support gifted students in the first level of three-tiered support. Three-tiered support includes three different levels which are general, intensified and special support. It is very important that class teachers recognize and determine giftedness and gifted students because then they can arrange right measure of supports. This is why, we wanted to investigate how class teachers determine giftedness and gifted students. In our master thesis we have used phenomenography analysis which is a qualitative research methodology. Phenomenographical analysis is a brilliant, because it investigates class teachers experiences of our phenom which is in this case giftedness and gifted students. We implement this analysis in four parts. In the first and second parts we read results of thesis and underlined definitions. Third and fourth parts includes categorized definitions to the hyponyms and the abstraction part. We sent half-structured questionnaire on Facebook page called Alakoulun aarreaitta on May 2018. We had 19 answers from class teachers and they had work experience 0 over 30 years. Our master thesis first research question investigated how Finnish elementary school class teachers experience gifted students in general support on education. Class teachers experienced giftedness and gifted students very polymorphous phenom which they linked concrete properties. There were 8 common properties within giftedness and gifted students. The main results in those contexts were motivation, special skill and ability to learn. All 8 properties would be able to link easily into the Renzulli’s three-ring model conception of giftedness what is the most known model in western countries. Our thesis pointed that class teachers see giftedness very similar phenom. The second research question investigated how class teachers support concrete and do different pedagogical conclusions to gifted students in general support on education. All our results indicated seven different support measures including differentiation. Theory divides differentiation to three contents which are process, content and product. Almost all results linked to content of differentiation. Main results on these support measures of differentiation where gifted students elaboration of learning materials, challenging and giving the freedom and responsibility with their own interests

Lawson criterion for ignition exceeded in an inertial fusion experiment

For more than half a century, researchers around the world have been engaged in attempts to achieve fusion ignition as a proof of principle of various fusion concepts. Following the Lawson criterion, an ignited plasma is one where the fusion heating power is high enough to overcome all the physical processes that cool the fusion plasma, creating a positive thermodynamic feedback loop with rapidly increasing temperature. In inertially confined fusion, ignition is a state where the fusion plasma can begin "burn propagation" into surrounding cold fuel, enabling the possibility of high energy gain. While "scientific breakeven" (i.e., unity target gain) has not yet been achieved (here target gain is 0.72, 1.37 MJ of fusion for 1.92 MJ of laser energy), this Letter reports the first controlled fusion experiment, using laser indirect drive, on the National Ignition Facility to produce capsule gain (here 5.8) and reach ignition by nine different formulations of the Lawson criterion