Uusien herbisidien tehokkuus ja käyttökelpoisuus viljakasvustoissa

vokKirjasto Aj-

The effect of various treatments of culture medium upon the growth of certain fungal antagonists

The addition of potassium chloride and potassium sulphate at a rate of 200 g/m2 to the culture medium had no effect on the growth of Sclerotinia trifoliorum, Acrostalagmus roseus I and II, Coniothyrium minitans, Gliocladium sp., Mucor hiemalis, M. spinosus, Sporotrichum carnis and Trichothecium roseum. Treatment of the culture medium with PCNB suppressed to some extent the development of A. roseus I and II, Gliocladium sp., C. minitans I and II, Mucor hiemalis and M. spinosus. The fungal species S. trifoliorum, Rhizopus nigricans and Sporotrichum carnis did not grow at all on PCNB-treated medium. S. trifoliorum, A. roseus I, Gliocladium sp., T. viride and T. roseum were able to grow in the pH range of 4—9. When the pH of the medium was 2, only T. viride grew. Oxygen deficiency suppressed the growth of S. trifoliorum, and the growth and the conidia formation of A. roseus I and II, M. hiemalis and T. viride

Seossuhteen ja kylvöajankohdan vaikutus ohran ja kevätrypsin kilpailuun

Ohran ja Fenno-kevätrypsin välistä kilpailua selvittävät tutkimukset osoittivat, että ohra voimakkaampana kilpailijana pienensi puhtaaseen kasvustoon verrattuna rypsin yksilönpainoa ja kuiva-ainesatoa sekakasvustoissa, joissa seossuhde ohra—rypsi oli 75—25, 50-50, ja 25—75 %. Ohran yksilönpainoa pienensi tässä kokeessa lajinsisäinen kilpailu, mutta ei kilpailu rypsin kanssa. Suurimman yksilömääränsä ansiosta puhdas ohrakasvusto tuotti kuitenkin runsaamman sadon kuin ohra sekakasvustossa. Kokeessa II ohra pienensi rypsin yksilönpainoa ja kuiva-ainesatoa sitä enemmän, mitä myöhemmin tämä ohraan verrattuna kylvettiin. Sen sijaan rypsi ei vaikuttanut haitallisesti ohraan. Myös kasveille laskettu valtauskerroin osoitti ohran kevätrypsiä aggressiivisemmaksi kilpailijaksi molemmissa kokeissa. Ohraan verrattuna myöhäinen rypsin kylvö alensi tämän kilpailukykyä sitä enemmän, mitä myöhemmin kylvö tapahtui

Pakettipellon viljelyn uudelleen aloittaminen herbisidien avulla

VokKirjasto Aj-

Growth of weeds in cereal populations

The weeds in this study consisted mainly of Chenopodium album, Stellaria media, Viola arvensis, Polygonum convolvulus, P. aviculare and P. lapathifolium. Increasing cereal seed rates reduced the numbers, individual weights and total yields of the most abundant species, Chenopodium album. The decreases in plant weight and total yield of the weeds were very steep when the cereal seed rate was raised from 25 to 200 kg/ha. Increases in the seeding rate reduced the total yields of weeds rather than their numbers. The effect of the cereal on weeds became apparent as soon as heading of the cereal was complete and was further enhanced by prolonged competition. Added nitrogen raised the weed yields at cereal seed rates of 25—100 kg/ha but reduced them at higher seed rates. Nitrogen also raised the yield and individual plant weight of C. album. Cereal seed rate did not affect the nitrogen, phosphorus, potassium, calcium and magnesium contents of the weeds grown among the crop. Due to larger total weed yields, however, the amounts of these nutrients in the weeds were higher in sparse than in dense cereal populations

Korren vahvistaminen timotein siemenviljelyksillä

VokKirjasto Aj-

Lämpötilan, valaistuksen ja kasvutiheyden vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) satoon

Edellä selostettujen tutkimusten tarkoituksena oli selvittää erilaisten lämpötilojen sekä valaistuksen voimakkuuden vaikutusta jauhosavikan sadon muuttumiseen eri kasvutiheyksissä. Tulokset osoittivat jauhosavikan kehittyneen nopeammin ja muodostaneen vähemmän haaroja yksilöä kohti korkeissa (24°, 24°—14° C) kuin alhaisissa (12°, 12°—7°) koelämpötiloissa. Sen lehtialaindeksi (LAI) sekä kuiva-ainesato jäivät pienimmiksi 24° C:ssa, kohosivat jonkin verran 24°—14° C:ssa, olivat suurimmillaan 12° C:ssa ja laskivat edelliseen verrattuna, kun lämpötila oli 12°—7° C. Jauhosavikan kehitys oli nopeampaa ja haarojen lukumäärä/yksilö suurempi 16 000 kuin 5 000 luxin valaistuksessa. Heikossa valaistuksessa muodostuneet lehdet olivat painoonsa nähden laajempia pinta-alaltaan kuin voimakkaammassa valossa kehittyneet. Jauhosavikan sato pinta-alayksiköltä nousi huomattavasti korkeammaksi, mutta lehtien osuus sadosta jäi pienemmäksi 16000 kuin 5 000 luxin valaistuksessa. Jauhosavikan haarojen lukumäärä yksilöä kohti väheni jyrkästi kasvutiheyden lisääntyessä 50:stä 400 yksilöön/m2. LAI taas kasvoi voimakkaasti samaan kasvutiheyteen saakka, mutta sitä tiheämmissä kasvustoissa nousu hidastui. Lämpötila ja valaistuksen voimakkuus vaikuttivat huomattavassa määrin kasvumalliin, joka kuvasi jauhosavikan sadon muutoksia kasvutiheyden lisääntyessä (kuvat 3—5). Oloissa, joissa yksilöt jäivät pieniksi, sato nousi lineaarisesti, mutta vegetatiivisen kasvun ollessa voimakasta sadon nousu hidastui tiheissä kasvustoissa yksilöitten välisen kilpailun vaikutuksesta

Certain parasites of fungal sclerotia

Rhizopus nigricans EHRENB., Sporotrichum carnis Brooks & Hansford, Coniothyrium minitans CAMPB. (two isolates) and Acrostalagmus roseus BAINIER proved to infect sclerotia of Sclerotinia trifoliorum, S. sclerotiorum and Botrytis cinerea in laboratory experiments. The most effective of these was A. roseus