4 research outputs found
Restonomit työelämässä : restonomien (AMK ja ylempi AMK) valtakunnallinen palkka- ja työllisyystutkimus 2005, 2011 ja 2016
Restonomikoulutuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden mittaamisen kannalta tarvitaan ajantasaista tietoa. Kerromme restonomien sijoittumisesta, työtehtävistä, palkkauksesta ja majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä tarvittavasta osaamisesta nyt ja tulevaisuudessa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on tehnyt kolmasti valtakunnallisen restonomien palkka- ja työllisyystutkimuksen vuosina 2005, 2011 ja 2016. Tämä julkaisu kokoaa eri tutkimusvuosien tulokset helposti silmäiltäväksi paketiksi. Sitä voivat hyödyntää restonomit, restonomiksi opiskelevat, alan työnantajat, edunvalvonta ja koulutuksen kehittäjät
Tietoja, taitoja ja asennetta – Tarkastelussa restonomin osaamiskartoitukset vuosilta 2006, 2016 ja 2022
Restonomien osaamista kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteena on ennakoida, mitä vieraanvaraisuusalalle valmistuvan on osattava, jotta hän työllistyy ja voi onnistua työssään. Tätä tietoa tarvitaan päätettäessä, mitä koulutuksen pitää sisältää – nykyiset hospitality-alan opiskelijat kun ovat vielä 2070-luvulla työelämässä.
Halu ymmärtää ja ennustaa tulevaisuutta on ominaista ihmisille. Tulevaisuuden ennakointia tehdään kaikkialla, etenkin koulutusalalla. Opetushallituksen vetämä Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on hakenut vastauksia 30 toimialalle siitä, kuinka osaamisten merkitys muuttuu ja mitkä ovat tärkeimpiä osaamisia vuonna 2035
Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 - Yhdessä tekoja luonnosta ammentaen toimenpiteet 2020-2023
HUNGRY FOR FINLAND!
Puhdas, turvallinen, aito, laadukas ja pohjoinen!
Tämä strategia on Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategiaa 2015-2020 seuraava
päivitys. Viidessä vuodessa ruokamatkailusta on tullut kansainvälisesti matkailun
ydintä, se ei ole vain enää matkailun niche-alue. Järjestyksessään toinen Suomen
ruokamatkailustrategia on laadittu Suomen uusimman matkailustrategian mukaisesti
vuosille 2020-2028 ja toimenpiteet vuosille 2020-2023. Strategia on tehty työkaluksi
ruokamatkailun yrittäjille ja kehittäjille.
Kaikki matkailijat eivät vieraile museossa, eivät osallistu lumikenkäsafarille tai eivät
esimerkiksi lähde kiertoajelulle – mutta jokainen matkailija syö. Ruoan avulla luodaan
muistoja kaikilla aisteilla ja vahvistetaan tiedollisia, emotionaalisia sekä fyysisiä muistikuvia. Ruokailu voidaan kokea mieleenpainuvimpana asiana matkalla.
Suomalaisen ruokamatkailun kivijalkoina toimivat luonto, paikallisen elämäntavan ja
kulttuurin kokeminen “live like locals-hengessä”. Ruokamatkailu mahdollistaa ympärivuotisen matkailun kehittämisen Suomessa ilman mittavia investointeja. Ruokamatkailun
ympärille rakennettu matkailu on fiksua, kestävää ja paikallisten asukkaiden, yritysten
ja yhteisöjen toimintaa tukevaa. Suomeen tarvitaan lisää ruokamatkailun yhdistelmätuotteita ja -reittejä. Matkailijaa kiinnostavat houkuttelevat alueet, joilla on toimiva
palveluverkosto ja laaja tarjonta elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita. Se tarkoittaa
yhteistyötä matkailualueilla, paikallisia koordinoivia tahoja ja alueiden yhteisen tarjonnan rakentamista.
Strategia on syntynyt yhteistyössä ja useiden matkailu- ja ruoka-alan toimijoiden vaikutuksesta (liitteet 1 ja 2). “A solid, well-crafted strategy appears to be the most important
tool for destination to wield” (World Food Tourism Organization).
Korona-virusepidemia on laittanut polvilleen koko maapallon. Ruokamatkailu jatkuu
kansainvälisesti, kun tilanteesta toivutaan yhdessä. Se vaatii vastuullista toimintaa
kaikilta osapuolilta, joka puolella maailmaa.
Kiitokset strategiatyöhön osallistuneille,
Helsingissä Suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2020
Kristiina Havas ja Kristiina Adamsson,
Haaga-Helia amk
Hungry for Finland –valtakunnallista ruokamatkailun
kehittämistä vuodesta 201