OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden suhde VML 28 ja 31 §:n säännöksiin

Suomen verojärjestelmässä liiketoimen hinnoittelua voidaan oikaista verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisua koskevan VML 31.1 §:n mukaisesti siten, että liiketoimet täyttäisivät markkinaehtoperiaatteen edellytykset. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on viime vuosina noussut esiin monia kansainväliseen siirtohinnoitteluun liittyviä tapauksia, jotka ovat koskeneet mm. siirtohinnoitteluohjeiden oikeudellista asemaa suhteessa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Oikeuskäytännössä noudatetun tulkintakäytännön johdosta valtiovarainministeriö (VM) on tehnyt ehdotuksen VML 31.1 §:n muuttamiseksi siten, että säännökseen lisättäisiin eräänlainen oikeudellisen muodon ja asian luonteen ja tarkoituksen ristiriitaa koskeva säännös. Tutkielmassa selvitetään, miten siirtohinnoitteluohjeita voidaan käyttää VML 28 ja VML 31.1 §:n tulkinnassa kansainvälisissä tilanteissa, miten muissa valtioissa on vastaava relaatio säännelty, ja miten siirtohinnoitteluohjeita tulisi jatkossa käsitellä Suomen vero-oikeudessa. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattista menetelmää kansallisen oikeusjärjestyksen analysointiin ja systematisointiin. Tutkielmassa verrataan Suomen oikeusjärjestyksen ratkaisuja Ruotsin ja Saksan vastaaviin ratkaisuihin. Tulonoikaisuartiklaa voi käyttää VML 31.1 §:n tulkinnassa vain sen soveltamisalalla ja silloinkin sillä on vain sen soveltamista rajoittava vaikutus. Siirtohinnoitteluohjeiden mukaisia markkinaehtoisuuden arviointimenetelmiä on pidettävä VML 31.1 §:n siirtohinnoitteluoikaisun kuvaaman markkinaehtoperiaatteen arviointimenetelmien sallittuna, mutta dynaamisena, tulkintalähteenä. Siirtohinnoitteluohjeet eivät ole oikeudellisesti sitova oikeuslähde myöskään vertailuvaltioiden kansallisissa oikeusjärjestyksissä. Siirtohinnoitteluohjeilla on merkitystä lähinnä siirtohinnoittelumenetelmien valinnassa. Siirtohinnoitteluohjeiden soveltamiseen veronkiertosäännöksen yhteydessä liittyy epävarmuutta, joka liittyy verosopimuksen rajoittavaan vaikutukseen. Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että sovellettaessa veronkiertosäännöstä yhdessä siirtohinnoitteluoikaisun kanssa on rajoituttava verosopimuksen ja siirtohinnoitteluohjeiden asettamiin soveltamisrajoihin. Ratkaistaessa sitä mikä on Suomen vero-oikeudelliselle järjestelmälle ominainen lainsäätämisen tapa, jolla siirtohinnoitteluohjeiden suhde lainsäädäntöön pitäisi järjestää on otettava huomioon seuraavat seikat: Säännöksiltä on edellytettä-vä neutraalisuutta, kilpailukykyistä tasoa ja ennustettavuutta. Säännökset on sisällytettävä lainsäädäntöön noudattaen nykyistä lainsäädäntösystematiikkaa. Legaliteettiperiaatteen vaatimuksia on noudatettava. Sääntelystandardien kannalta säännöksistä ei tule tehdä ylikattavia, liian joustavia tai epäneutraaleja. Säännökset on laadittava siten, että huomioidaan oikeusturvanäkökohdat. Esitetty säännösehdotus ei täytä edellä mainittuja kriteerejä sille, miten siirtohinnoitteluohjeiden suhde lainsäädäntöön tulisi jatkossa järjestää. Siirtohinnoitteluohjeiden suhdetta lainsäädäntöön tuleekin lähestyä toisella tavalla, ottaen lähtökohdaksi koetut yhteiskunnalliset veropoliittiset ongelmat ja pyrkien ratkaisemaan ongelmat lainsäädännön avulla säätämällä erityisiä veropaon estäviä veronkiertosäännöksiä, joilla on täsmälliset soveltamisedellytykset

Serotyping Aggregatibacter actinomycetemcomitans by quantitative PCR : Method development

Tutkielma perustuu hammaslääketieteen laitoksella tehtyyn menetelmän kehitystutkimukseen. Tutkimuksessa kehitettiin kvantitatiivisen polymeraasiketjureaktioon perustuva menetelmä tunnistaa Aggregatibacter actinomycetemcomitansin kuusi serotyyppiä (a-f). A. actinomycetemcomitans on oletettu patogeeni aggressiivisessa parodontiitissa ja sen roolia on tutkittu myös suuontelon ulkopuolisissa tulehduksissa. Tutkimus koostui seuraavista vaiheista: kullekin serotyypille spesifisen alukeparin suunnittelu, tehokkaan reaktio-olosuhteiden kehittäminen kokeiden kautta, alukkeiden spesifisyyden testaaminen puhdasviljellyillä bakteerikannoilla ja kliinisten näytteiden serotyyppaus suomalaisesta Parogene-aineistosta. Kehitellyllä menetelmällä identifioitiin 44:stä sylkinäytteestä A. actinomycetemcomitansin serotyyppi (näytteitä yhteensä 252)

Changes in Developmentalist Goals and Aid Administration in Finnish Aid for Rural Development in Luapula Province, Zambia, between the years 1980 and 1999

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työ käsittelee Suomen ulkoministeriön rahoittamaa maaseudun kehitysinterventiota Sambiassa Luapulan maakunnassa vuosina 1980-1999. Työn tarkoituksena on tutkia, miten ja miksi kehitysintervention tavoitteet muuttuvat sekä tarkastella, mitä muutoksia kehitysintervention hallinnossa tapahtuu ja mitä seurauksia näillä muutoksilla on kehitystavoitteiden toteutumiselle. Työssä käytettävä tarkastelutapa on laaja. Siinä otetaan huomiin muutokset laajassa kontekstissa, johon kuuluvat Sambian kansallisessa politiikassa, erityisesti maatalouspolitiikassa; muutokset merkittävien kansainvälisten järjestöjen politiikassa Sambian valtioita kohtaan; muutokset kansainvälisessä kehityskeskustelussa; ja avunantajamaan motivaatiot ja niiden muutos. Nämä tarkasteltavat kokonaisuudet suhteutetaan intervention kehitystavoitteeseen. Näiden kokonaisuuksien lisäksi tarkastellaan erityisesti intervention sisäistä politiikkaa. Sisäisen politiikan osalta otetaan erityisesti huomioon se, että ulkoministeriö kasvavassa määrin on ulkoistanut interventioon liittyviä toimintoja kaupallisille toimijoille. Työssä lähestytään intervention laajaa kontekstia lähdekirjallisuuteen turvautuen. Intervention kehitystavoitetta ja sisäistä politiikkaa on tutkittu interventioon liittyvän arkistomateriaalin avulla (ulkoasiainministeriön tietopalvelu) ja haastattelujen avulla. Arkistomateriaali koostuu hankesuunnitelmista, arvioinneista ja evaluaatioista sekä interventioon liittyvästä kirjeenvaihdosta sekä erityyppisistä raporteista. Työtä varten on haastateltu seitsemää ulkoministeriön virkamiestä sekä kolmea konsulttia. Työssä hyödynnetään kehitysetnografista, toimijakeskeistä tutkimusta, joka painottaa kehitysinterventioiden luonnetta sisäisesti monimuotoisina ja dynaamisina järjestelminä, joiden sisäinen politiikka on otettava huomioon tarkasteltaessa apututkimuksessa. Samoin työssä hyödynnetään uusinstitutionaalisen taloustieteen teorioita, joilla mallinnetaan institutionaalisten toimijoiden suhteita toisiinsa. Työssä havaitaan, että tarkasteltavan kehitysintervention tavoite muuttuu 1990-luvun alkupuolella, pääosin Sambiassa toteutetun rakennesopeutuksen seurauksena. Interventio muuttuu kaupallisen maissinviljelyn tukemisesta osallistumisen, ruokaturvan ja voimaantumisen tukemiseen. Maaseudun kehitysyhteistyötä koskevan kehitysajattelun uusilla virtauksilla on vaikutuksensa muutokseen siten, että rakennesopeutuksen aikaansaamassa politiikkatyhjiössä yksittäiset konsultit sekä maakunnallisen hallinnon maatalousasiantuntijat ovat edistäneet näiden virtauksien toteuttamista. Työssä havaitaan ulkoministeriön hankehallinnolla olleen vajavaisen kyvyn hallita kyseistä kehitysinterventiota. Kaupallinen konsulttitoimisto sekä yksittäiset vastaanottajamaan virkamiehet ovat pystyneet hyödyntämään ministeriön kyvyttömyyttä kontrolloida interventiota koskevaa tietoa. Hankehallinto on myös siten heikosti järjestetty, että kokonaisten hankekomponenttien yllättävä epäonnistuminen väärinkäytöksien ja huolimattomuuksien takia on mahdollista

The effect of merger on employees' social identification

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.In this research on organizational merger we have adopted an intergroup perspective and theory of social identity as a way to take into account the dynamics of a merger process. In this study we use the term affective commitment to measure the social identification. Affective commitment has been shown to have the strongest relations to employee's behavioural outcomes and appears to be the best predictor in organizational contexts. We will examine the effect of organizational merger on employees' social identification at the organizational level, and use the affective commitment as an indicator of social identification. In a situation where two separate companies merge to form one company, the division between "us" and "them" becomes then more pronounced for the employees. In experimental conditions it has been shown that when merging groups have equal status, the identification with the organization is higher compared to a situation where the other group has inferior status. The data for this study was collected in the autumn of 2000 from a newly formed company that had undergone a merger. The study concerned a merger of two pulp and paper industry corporations, one originally from Sweden and the other from Finland. The merger could be defined as a subsidiary merger in legal terms. In merger typology the merger integration pattern would be blend. Altogether 1672 employees participated in this study (response rate 65% in Finland and 68% in Sweden). We used the independent samples t-test as a preliminary way of comparing the original companies and personnel groups with regard to affective commitment, the effects of the mergers and organizational change. We found that the employees in the companies that had undergone a merger had experienced the merger process differently. Against our expectations there were significant differences in the two pre-merger organizations. The experienced great effects of merger were associated in low levels of affective commitment in employees of the Swedish pre-merger company. The opposite was true for the employees of the Finnish pre-merger company. This finding was accentuated by the fact that the general organizational change did not have such a distinction in the association. The white-collar workers were affected more by the merger in both companies, but white-collar workers were affected by the effects of the merger more negatively than by blue-collar workers only in Finland. All the findings imply that the merger was not "between equals" in the view of employees. There are four points in the formal structure of the merger that could undermine the equality in the views of employees. These can be claimed as minor facts, but probably big enough to trigger the "us" and "them" –thinking that is often prevalent in merger situations. The unexpected result of this study was that the merger had negative effects on employees' social identification in the Swedish pre-merger company compared to the positive effects in the Finnish pre-merger company. This raises doubts over the assumption that the merger was made between equal partners. References van Leeuwen, E., van Knippenberg, D., Ellemers, N. (2003). Continuing and changing group identities: the effects of merging on social identification and ingroup bias. Personality and Social Psychology Bulletin, 29(6), 679-690. Terry, D. J. & Callan, V. J. (1998). Ingroup bias in response to an organizational merger. Group Dynamics: Theory, Research and Practice, 2, 67-81. Ellemers, N., Kortekaas, P., Ouwerkerk, J. W. (1999b). Self-categorization, commitment to the group and group self-esteem as related but distinct aspects of social identity. European Journal of Social Psychology, 29, 371-389

Hyvinvoinnin turvaamisen rajat : Näköaloja talouskriisiin ja hyvinvointivaltion kehitykseen Suomessa

Miten syksyllä 2008 alkanut globaali talouskriisi vaikuttaa pitkällä aikavälillä suomalaiseen hyvinvointivaltioon? Jos olisimme antiikin Kreikassa, voisimme mennä Delfoin oraakkelin luo Apollonin temppeliin ja esittää tämän kysymyksen ennuspapittarelle. Eräänä lokakuun päivänä 2009 Kelan tiloihin kokoontui joukko suomalaisia hyvinvointivaltion huippuasiantuntijoita. He kertoivat julkisen talouden, kansalaisten toimeentulon ja terveyden näkökulmista kolmelle ”professori-oraakkelille” eli tanskalaiselle Nina Smithille, ruotsalaiselle Johan Fritzellille ja saksalaisille Karl Hinrichsille Suomen kokemuksista edellisestä, 1990-luvun alun lamasta, sen jälkeisestä kehityksestä sekä omista tulevaisuuden arvioistaan. Seuraavana päivänä oraakkelit lausuivat ennustuksensa, joka paljastetaan tässä raportissa.10,00 euro

Quality and equality of access to healthcare services : HealthQUEST country report for Finland

Verkkoversion ISBN 978-951-33-2071-3, ISSN 1795-8210 (pdf