Programmeringsmanual för resursstyrningsverktyg

Abstrakt Syftet med detta examensarbete är att göra en programmeringsmanual för ett resursstyrningsverktyg till ett mellanstort jordbyggnadsföretag. Arbetet beskriver hur information behandlas och förs vidare för underlag till viktiga beslut. Här beskrivs kort om hur upphandlingen av byggnadsprojekten går till i Finland, samt hur olika entreprenadsformer är uppbyggda. Resultatet är en programmeringsmanual vars huvudprodukt är en ackordprojektsmätare, som kommer att ge Sundström Ab ett hjälpmedel till framförallt resursstyrningen. Mätaren kommer också att beskriva hur orderläget ser ut samt läget på enskilda projekts budget och kassaflöde.Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tehdä ohjelmointikäsikirja resurssihallintatyökalulle keskisuurelle maanrakennusyritykselle. Työ kuvaa miten tiedot käsitellään ja viedään eteenpäin perustaksi tärkeille päätöksille. Tässä kuvataan myös miten rakennusurakat hankitaan Suomessa, ja miten eri urakkamuodot on rakennettu. Tuloksena on ohjelmointikäsikirja, jonka päätuote on urakkahankkeen-mittari, joka antaa Sundström Ab:lle apuvälineen erityisesti resurssihallintaan. Mittari kuvaa myös tilaustilanteen, yksittäisten hankkeiden talousarvion ja kassavirran tilanteen.Abstract The purpose of this bachelor´s thesis is to make a programming manual for a resource control tool for a medium-sized earthworks company. The work describes how information is processed and passed on to become the basis for important decisions. The thesis briefly describes the procurement of construction projects in Finland, and how different contract types are structured. The result is a programming manual whose main product is a work projects meter, which gives Sundström Ab a tool that can be used primarily for resource controlling. The meter also describes the order situation as well as the budget- and cash flow situation of each project

Mitä on alpakkaterapia : toimintaterapeutin näkökulma

Opinnäytetyön aiheena on selventää tapaustutkimuksen avulla, mitä alpakkaterapia käytännössä on. Valmis työ luovutetaan alpakoita kasvattavan Lumotarhan käyttöön. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla toimintaterapeutti Joyce Collin-Kaajalaa, jolla on jo vuosien kokemus alpakoiden kanssa työskentelystä. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tämä tarkoittaa ennalta määriteltyjen teemojen ympärille muodostuvaa keskustelua, jota ohjataan tarkentavilla kysymyksillä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistoa siis tarkasteltiin yksityiskohtaisesti ja siitä tehtiin yleistettäviä päätelmiä. Haastattelussa tuli ilmi, että alpakkaterapia on yksi toimintaterapiamenetelmä, joka soveltuu kaikille ikäryhmille diagnoosista huolimatta. Ainoana poissulkevana tekijänä voidaan pitää asiakkaan vastustamista kyseistä terapiamenetelmää kohtaan tai ettei asiakas lainkaan pidä eläimistä. Alpakkaterapia sopii niin yksilö- kuin ryhmäterapiamuodoksi. Kuten terapiat yleensäkin alpakkaterapia on tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Terapiaa toteuttaa laillistettu toimintaterapeutti, mutta mukana on myös eläimen ohjaaja, jotta toimintaterapeutti voi keskittyä itse terapiaan. Tutkimustyöni antaa käsityksen siitä, mitä alpakkaterapia on ja mitä hyötyjä siitä on. Näin ollen se antaa aiheesta lisäinformaatiota ja voi saada jopa uusia toimintaterapeutteja innostumaan alpakkaterapian toteuttamisesta, mutta myös asiakkaita kiinnostumaan tästä terapiamenetelmästä ja mahdollisesti kokeilemaan sitä. Tämä terapiamenetelmä on vielä ehkä tuntematon, mutta silti sen on koettu auttavan monia, esimerkiksi mutistista lasta alkamaan puhua. Alpakkaterapiaa tulisi rohkeasti tuoda esille yhdeksi vaihtoehdoksi, tosin se vaatii niin toimintaterapeutin kuin asiakkaan kiinnostusta ja rohkeutta kokeilla uutta terapiamenetelmää. Alpakkaterapia voi näyttää siltä, ettei siinä juuri tapahdu mitään, mutta todellisuudessa sen aikana huomaamatta tulee tehtyä monia asioita, kuten erilaisten liikkeiden hallintaa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia alpakkaterapiassa käyneiden asiakkaiden kokemuksia terapiasta, ja kuinka he ovat siitä hyötyneet. Mielenkiintoista olisi selvittää myös, kuinka moni asiakas kokee saaneensa apua alpakkaterapiasta ja kuinka moni ei. Näin saisi ajankohtaista tietoa alpakkaterapian hyödyistä.The topic of my thesis is to clarify what alpaca therapy is in practise by a case study. The finished thesis will be assigned for the use of Lumotarha which breeds alpacas. This study has been done by interviewing occupational therapist Joyce Collin-Kaajala who already has many years of experience about working with alpacas. The interview was a semi-structured theme interview. This means a conversation formed around predefined themes that is led by specified questions. The material of the study was analyzed by the inductive content analysis. The material was examined in detail and generalizable conclusions were drawn. In the interview it came out that alpaca therapy is one of the methods of occupation therapy which fits every agegroup despite of their diagnosis. As the only exclusive factor can be considered as the client’s resistance towards the therapy method or that the client doesn’t like animals at all. Alpaca therapy is suitable for both as individual and group therapy format. As therapies in general, the alpaca therapy is goal-directed and client centered. The therapy can be implemented by a legalized occupation therapist but there’s also an animal handler along so the therapist can concentrate on the therapy itself. The study will give a perception of what alpaca therapy is and what are its benefits. Therefore it gives additional information on the subject. It may also inspire new therapists to implement alpaca therapy but also get clients interested and maybe even try this new method. This therapy method may be still unknown but yet it has been found to help many, for example getting a mutist child to talk. Alpaca therapy should be brought out as an option with no hesitation although it does require interest of the occupational therapist and the client and courage to try out a new therapy method. Alpaca therapy may seem like there isn’t much happening but in reality there are so many things going on, like control of different kinds of movements. In the future, it would be interesting to study the experience of the clients of alpaca therapy and how they have benefited from it. It would also be interesting to research how many of the clients feel they got help because of alpaca therapy and how many not. This way current information about the benefits of alpaca therapy could be received

Asiakaspalvelun laadun parantaminen asiakastyytyväisyyskyselyn avulla

Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli analysoida erilaisia asiakastyytyväisyysmittareita ja -malleja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjolan Liikenne. Teorian perusteella sekä toimeksiantajan toiveet huomioon ottaen valittiin Pohjolan Liikenteelle sopivin asiakastyytyväisyyskyselymalli. Pohjolan Liikenne sai tästä opinnäytetyöstä teoriaan pohjautuvan perustellun asiakastyytyväisyyskyselymallin valinnan, jonka avulla se pystyy siirtämään mallin mukaisen kyselylomakkeen suoraan käyttöön. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli luoda Pohjolan Liikenteelle valmis asiakastyytyväisyyskysely. Tavoite oli saada Pohjolan Liikenteelle täysin valmis kysely, jonka se voi ottaa suoraan osaksi toimintaansa. Luotu asiakastyytyväisyyskysely oli täysin verkkopohjainen ja se koostui kahdesta kysymyksestä. Jotta kyselyn toimivuudesta ja käyttövalmiudesta saatiin varmuus ennen lopullisen version esittämistä Pohjolan Liikenteelle, kyselystä toteutettiin pilottitestaus. Pilottitestauksen tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyskyselyn toimivuutta ja käyttöön soveltuvuutta. Toteutettu pilottitestaus tehtiin SurveyPal nimisen verkkopalvelun avulla. Teoriaosuus rakentui pääosin asiakastyytyväisyyskyselymallien käsittelyn ympärille, joiden vahvuuksia ja heikkouksia vertailtiin Pohjolan Liikenteen tarpeiden mukaan. Teoriassa käsiteltiin muun muassa seuraavia kyselymalleja: Net Promoter Score, Customer Effort Score ja Omnibus. Net Promoter Scoren idea oli kysyä asiakkaalta suosittelisiko hän yritystä tai sen palveluja kavereilleen, Customer Effort Scoressa kysyttiin kuinka helppoa oli suorittaa jokin titetty toiminto ja Omnibusin idea oli se, että useat eri toimijat tilaavat yhdessä kyselyn, joka toteutettiin valtaväestöä kuvaavalle otokselle. Teoriaan sisältyi kyselymallien ohella kyselytutkimusten hyvien ja huonojen puolien pohtimista, hyvän kysymyksen pääpiirteiden selvittelyä sekä avointen ja strukturoitujen kysymysten erojen vertailua. Asiakastyytyväisyyskysely ja sen toimivuus olivat pilottitestauksen perustella hyvät. Testaajilta saatu palaute oli valtaosin positiivista ja muutamat kehittämisehdotukset otettiin huomioon ja korjattiin valmiiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn. Opinnäytetyön perusteella löydettiin useita muita kehittämisehdotuksia. Näitä olivat esimerkiksi Customer Effort Score:n käyttö uuden verkkokaupan yhteydessä, mystery shoppingin järjestäminen ja SurveyPalin käyttö asiakastyytyväisyyskyselyn toteutuksessa.The aim of this Bachelor’s thesis was to create an immediately implementable customer satisfaction theory based on an analysis of different customer satisfaction measurements and methods. The commissioner of this thesis was Pohjolan Liikenne. The most suitable measurement method was chosen based on related theory and the commissioner’s requirements. The finished survey was completely web based and composed of two questions. An initial pilot test of the survey was done in order to ensure its functionality and viability before it was handed to Pohjolan Liikenne. The pilot test was done with the help of a web based surveying company named SurveyPal. The theoretical framework is mostly built around analysing different customer survey methods and their strengths and weaknesses in relation to the requirements of Pohjolan Liikenne. The theory describes methods such as Net Promoter Score which asks how likely it is that a customer would recommend a service or product to a friend; Customer effort Score which asks customers how effortless it is to use a service or product; and Omnibus in which several clients order a survey together to perform a survey for the general public. The theoretical framework also included a discussion on the pros and cons of customer surveys, what makes a good question and the difference between an open and a structured question. The customer satisfaction survey and its functionality were successful based on the pilot test. The feedback received from the testers was largely positive and a few development suggestions were taken into account and changed in the final survey. In addition, several improvement ideas were found during the writing process for this thesis. These ideas were, for example, using the Customer Effort Score method in conjunction with the launch of Pohjolan Liikentee’s new webstore, using mystery shopping and utilizing SurveyPal as a platform for distributing the customer satisfaction survey

Kiitos kokemuksesta : mielenterveyskuntoutujat vertaistensa tukena

Kyseessä on laadullinen tutkimus siitä, miten vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus auttavat mielenterveyskuntoutujia pärjäämään sosiaalisen haasteensa kanssa. Työtä tehdessä on haastateltu 4 (neljää) kokemusasiantuntijaa, joilla on ollut mielenterveysongelmia. Tutkimus on tehty yhteistyössä Miete ry:n kanssa. Oleellisia kysymyksiä ovat seuraavat: kenelle kokemusasiantuntijuus sopii ja miten syntyy päätös lähteä toimintaan mukaan. Lisäksi on kartoitettu sitä, miten kokemusasiantuntijakoulutus tuo positiivisia seikkoja siihen osallistujien elämään.This thesis is a qualitative study on how peer-to-peer communication and expertise by experience help mental health rehabilitators cope with their social challenge. Four experts-by-experience with mental health issues were interviewed for the thesis. The study has been done in collaboration with Miete ry, in Lahti. Significant questions are as follows: to whom expertise-by-experience is best suited and how one comes up with the decision to take part in this activity. In addition, the study deals with how the training for expertise-by-experience brings positive qualities to an individual’s life

Hoitajien kokemuksia leposide-eristämisestä psykiatrian akuuttiosastolla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hoitohenkilökunnan kokemuksia leposide-eristämisestä psykiatrisella akuuttiosastolla: millaisissa tilanteissa ja millaisiin potilaisiin leposide-eristämistä on sovellettu, miten hoitajat suhtautuvat leposide-eristämiseen, miten leposidekäytännöt ovat muuttuneet kahden viime vuosikymmenen aikana ja miten ne ovat vaikuttaneet hoitajien ammattitaitovaatimuksiin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Auroran sairaalan erään akuuttipsykiatrian osaston kahta sairaanhoitajaa ja kahta mielisairaanhoitajaa, joilla kaikilla oli vähintään 10 vuoden työkokemus akuuttipsykiatriasta. Potilaan aggressiivisuus on yleisin leposide-eristämisen syy. Potilaan tulo osastolle on kaikkein kriittisin vaihe. Tulovaiheeseen sijoittuukin suuri osa leposide-eristyksistä. Tärkeitä leposide-eristämistä ohjaavia periaatteita ovat turvallisuus, rauhallinen käytös, systemaattinen toiminta, potilaaseen keskittyminen ja ammatillisuus. Tavoitteena on tilanteiden ennakointi niin, että leposide-eristys tapahtuu hallitusti ja yhteistyössä potilaan kanssa. Haasteellisimmat leposide-eristykset ovat ennalta arvaamattomia ja niissä turvaudutaan henkilöhälyttimen käyttöön. Veth-koulutus (väkivaltatilanteiden ehkäisy ja turvallinen hoito) paransi leposide-eristyksen turvallisuutta ja johdonmukaisuutta sekä lisäsi myönteistä suhtautumista potilaaseen eristystilanteissa. Leposide-eristykseen ei nykyisin turvauduta yhtä herkästi kuin aikaisemmin.Hoitokulttuurin muutokset johtuvat ammatillisuuden ja potilaskeskeisyyden vahvistumisesta, hoitohenkilöstön koulutustason paranemisesta ja potilasmäärän vähenemisestä suhteessa henkilöstömäärään. Potilaisiin kohdistuva vallankäyttö on vähentynyt eikä leposide-eristystä enää käytetä rangaistuksena.ABSTRACT The purpose of this study was to research how the nursing staff experience the mechanical restraint in psychiatric acute ward: in what kind of situations and on what kind of patients the mechanical restraint has been applied, how the nurses feel about mechanical restraint, how the practices of mechanical restraint have changed in the last two decades and how the changes have influenced in nurses’ professional requirements. The material of this study was collected by interviewing two nurses and two mental health nurses in the Aurora hospital. They all worked in the same psychiatric acute ward and they all had worked at least ten years in the acute psychiatric care. The most common reason for using mechanical restraint is the patient’s aggressiveness. The most critical phase is when the patient arrives to the hospital. Most of the mechanical restraints take place at the arrival. The most important principles that guide mechanical restraints are safety, calm behavior, systematic actions, concentrating on patient and professionalism. The aim is to foresee future situations so that mechanical restraint is controlled and it happens in cooperation with the patient. The most challenging mechanical restraints are unexpected and involve the use of safety alarm. Training in preventing violence and safe caring improved the safety and consistency of mechanical restraint. It also added positive attitude to the patient in restraint episode. Nowadays the mechanical restraint is not used as readily as before. The changes in nursing culture result from the strong professionalism and the patient centered case, improvement of educational level of the nursing staff and the decreased amount of patient in proportion to personnel amount. Exercising of power and authority towards the patients has declined and the mechanical restraint is not used anymore as a punishment

Familjeförmögenhet i aktiebolag

Avhandlingen analyserar förmögenhetsrättsliga konsekvenser vid äktenskapsskillnad och den ena makens död när inga förebyggande åtgärder, som till exempel ingånget aktieägaravtal eller äktenskapsförord, vidtagits, å ena sidan när makarnas gemensamma hem ägs av ett aktiebolag i vilket den ena maken är aktieägare, å andra sidan när makarna använt bolagets egendom ”som sin egen”. Räckvidden av den efterlevandes boendeskydd då makarnas gemensamma hem ägs av bolaget analyseras bland annat med beaktande av omfattningen av den avlidnes aktieinnehav. Uppmärksamhet ägnas även generella principer för värdering av företag, liksom betydelsen av verksamhetens art, eftersom värdering är en nödvändighet vid avvittring om åtminstone den ena makens egendom består av (bolagets) aktier. Även andra frågor med relevans för värderingen omnämns, exempelvis inlösenklausul och röstdifferentiering. En av knäckfrågorna gäller själva föremålet för utjämning och arvskifte. Kan den utjämningsskyldige aktieägaren prestera utjämning med bolagets egendom? Andra frågor är hur lottläggningen i varje slag av egendom mellan arvingarna tillgodoses när kvarlåtenskapen består av aktier. I vilken mån påverkas bedömningen av om maken är minoritetsägare, majoritetsägare eller enda ägare i bolaget? Är det möjligt att samtidigt och på ett tillfredsställande sätt tillgodose syften från så vitt skilda rättsområden som äktenskapsrätt och aktiebolagsrätt? Bland annat frågor som dessa behandlas

A targeted approach to maintenance of tumour response. Clinical and translational studies in metastatic colorectal cancer.

In metastatic colorectal cancer (mCRC) chemotherapy +/- targeted therapy with palliative intent aims at prolonging survival with sustained quality of life. Maintenance of tumour response by a period of less intense treatment maydelay progression and accumulation of unacceptable toxicity. We studied the combination of targeted treatment with the angiogenesis inhibiting antibody bevacizumab (bev) and the epidermal growth factor tyrosine kinase inhibitorerlotinib (erlo) as maintenance treatment in two clinical trials.The Nordic ACT trial (paper I) included 249 mCRC patients. Following first line induction doublet chemotherapy plus bev, responding patients were randomised to maintenance treatment with bev or bev+erlo. We found no significant difference in survival outcomes between the arms. We then hypothesized that KRAS mutation of the tumour would have a negative impact on the erlo effect.In the Nordic ACT2 trial (paper II, N=233), the KRAS wildtype (wt) patients were randomised in the same manner as in Nordic ACT. The KRAS mutated (mut) patients recieved bev alone or metronomic low dose capecitabine and arms were compared without significant difference in effect or safety. The KRASwt patient cohorts from the both Nordic ACT trials were pooled in an analysis of survival outcomes (N=126) with no statistically significant gain from the addition of erlo to bev as maintenance.There are no validated biomarkers of anti-angiogenic therapy. Treatment induced hypertension has been associated with better response to angiogenesis inhibition. The vasoactive peptides (VPs) atrial natriuretic peptide, adrenomedullin, and copeptin are linked to regulation of blood pressure and angiogenesis. In paper III, the stablepro-peptides of each VP were analysed in plasma from ACT2 study patients with documented progressive disease (N=97). IncreasingVP levels during the first six weeks of induction chemotherapy + bev were significantly associated with better clinical outcome. In paper IV, we collected serum samples at start of induction, start of maintenance and at progression from ACT2 patients (N=22). Analyses of 55 circulating, angiogenesis-related proteins were performed at each time point byantibody array membrane technology. Levels of some, mostly pro-angiogenic, proteins decreased significantly during response and/or increased at progression.In summary, these studies demonstrate that mCRC patients may not benefit from bev+erlo as maintenance therapy in terms of efficacy, and that the clinical benefit can be further questioned due to tocixity concerns. KRAS status is not likely a predictive biomarker for erlo in mCRC. Microarray methodology for simultaneous detection of multiple proteins in serum is convenient for exploration of signalling patterns related to the response and resistance to angiogenesis inhibition. Our translational results support the evidence of an interaction between host-related vascular effects and response to chemotherapy plus bev. Both VPs and other counterbalancing pro-angiogenic factors are promising biomarkers that warrant further studies in this setting

Towards a Forward-Thinking College Calculus Program

Calculus is perceived as serving many roles in college STEM students’ education, including as a way to ‘weed out’ students who should not be in the major to teaching fundamental concepts. No matter its purpose, it is clear that college calculus is viewed as a critical course in university STEM education. It is also clear that in the US and other countries, STEM education is disproportionately serving men and white and Asian students. In this chapter, I discuss how calculus has come to occupy this position over time and the current state of college calculus drawing on two national studies in the United States. I then define a forward thinking-calculus program as one designed to support a diverse population of students to thrive, provide an example of a program aligned with this approach, and discuss key features to consider in designing a calculus program for the modern age

Science in Political Agendas

Ethical conduct in human subjects research is primarily enforced by the federal government through regulations from agencies like the Food & Drug Administration or Department of Health and Human Services and the U.S. Congress. Throughout the 20th century, widely publicized events like the Tuskegee syphilis scandal and the diethylstilbestrol tragedy provided the impetus to create or improve research ethics regulations. However, increased regulation results in decreased probability of future triggering events from occurring; thus, the primary driver of research ethics policy is destined to fade over time. As less extreme triggering events fail to push legislators into action, research ethics policy will progress at an unacceptably slow pace. The field of bioethics has yet to establish a sustainable advocacy infrastructure meant to advance the recommendations of bioethicists in the field, but doing so is necessary to fill the void in political momentum left by extreme triggering events. Through a literature review and analysis of primary government documents, I evidence current dependence on triggering events and advocate for the creation of a new driver of progress, namely, a nonprofit research ethics advocacy organization. This entity would be able to provide proactive research ethics policy recommendations, thus allowing the federal government to better address issues in this area when triggering events do arise. Existing bioethics academic centers and professional organizations, such as the Hastings Center or the American Society for Bioethics and Humanities (ASBH), are best prepared to develop an advocacy group. Current policy stakeholders in the research ethics sphere are either institutions of higher education or medical interest groups, both of which have a broad array of interests that prevent them from regularly prioritizing improved ethics regulations in their advocacy efforts. A shift in this niche policy area is necessary in order to continue the push to improve human subjects protection policy going forward.Governmen