Alt solunum yolu infeksiyonu olan çocukların nazotrakeal aspirat örneklerinde solunum sinsityal virüsün izolasyonu’

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, miten väitettä ”eläinten syöminen on moraalisesti sallittua” on oikeutettu arkisessa ja filosofisessa kontekstissa, sekä arvioida näitä oikeutuksia kriittisesti. Määritelmäni mukaan eettinen kanta on oikeutettu, jos se argumentoi jonkin normatiivisen väitteen puolesta ja pystyy esittämään väitteen tueksi riittävän hyvät perustelut. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen eettisen käsitteen varaan, jotka ovat moraalinen normatiivisuus, toimijuus ja merkityksellisyys. Moraalinen normatiivisuus määrittelee, millaisia toimintaa, ajattelua ja valintoja ohjaavia vaatimuksia moraaliin kuuluu, moraalinen toimijuus millaisten olentojen tulee noudattaa näitä vaatimuksia ja moraalinen merkityksellisuus mitä olentoja vaatimukset koskevat ja suojelevat. Näistä viimeinen on tutkielmani avainkäsitteitä, sillä monet lihansyönnin oikeuttavat argumentit perustuvat eläinten moraalisen merkityksellisyyden puutteeseen. Tutkin aineistoani teoksessa Argumentti ja kritiikki selostetulla menetelmällä, jonka avulla voin: Esittää eri kantojen asiasisällön yksinkertaisen ja kokonaisen argumentin muodossa, tunnistaa ja nimetä argumentin rakenneosat sekä moraalisen argumentaation eri elementit ja arvioida argumentteja julkilausutuilla kriteereillä. Nämä kriteerit ovat (1) perustelujen ja taustaoletusten hyväksyttävyys, (2) perustelujen relevanssi väitteelle, (3) perustelujen ja väitteen välisen linkin vahvuus ja (4) suoja hyväksyttäviä vasta-argumentteja vastaan. Näiden lisäksi arviointiin vaikuttaa sortuvatko oikeutukset argumentaatiovirheisiin, kuten virhepäätelmiin tai käsitteelliseen epätarkkuuteen. Tutkielman analyysiluvut käsittelevät eläinten syömisen oikeutuksia eri konteksteissa: luku 4 käsittelee arkista ja luku 5 filosofista kontekstia. Käsittelemäni aineiston mukaan arkisessa kontekstissa vedotaan pääsääntöisesti neljään pääkategoriaan – luonnollisuus, välttämättömyys, normaali ja nautinto – kuuluviin perusteluihin. Filosofisessa kontekstissa käsittelemäni argumentit vetoavat eläinten moraalisen merkityksellisyyden puutteeseen, ihmisten erityiseen moraaliseen asemaan ja ihmisten taipumukseen suosia omaa lajiaan. Kriittisesti arvioituna arkisen kontekstin argumentit eivät tarjoa riittävää oikeutusta eläinten syömiselle. Filosofisessa kontekstissa esitetyt argumentit ovat vahvempia, mutta niihin liittyy monia kiistanalaisia ja vaikeasti todennettavia oletuksia

Antibody production against COVID-19 in hemodialysis patients

ABSTRACTIntroduction: Dialysis patients may have a very high prevalence and death rate for COVID-19. The aim of this study is to show the level of antibody against SARS-CoV-2 in hemodialysis and staff working in the same dialysis center. Methods: Anti-SARS-CoV-2 IgG antibodies were studied in 156 hemodialysis patients and 27 staff. After a 5-minute resting period, blood pressure was measured and then subsequent to an approximately 12- hour fasting period, blood sample were drawn for biochemistry parameters and anti-SARS-CoV-2 IgG antibodies. Results: Three of hemodialysis patients were diagnosed with COVID-19 in March and their PCR tests were positive. The symptoms of these patients were extreme fatigue and muscle weakness. Anti-SARSCoV- 2 IgG antibodies tests were performed on all patients and staff in July. In total, 13/156 (8.3%) patients were diagnosed as COVID-19 based on anti-SARSCoV- 2 antibodies. The other 10 patients were asymptomatic. The staff and 143 hemodialysis patients had IgG (-). Hemodialysis patients who had anti-SARS-CoV-2 IgG (+) antibodies had decreased level of haemoglobin and high levels of C-reactive protein and alkaline phosphatase. Conclusions: Antibody tests are particularlyimportant for detecting people with COVID-19 who have few or no symptoms. It has also been seen that the spread of infection in the dialysis center can be prevented by very strict precautions.</p