Emotional Awareness and Internalizing Problems : A Preliminary Test of State and Trait Associations among Adolescents

Introduction: Difficulties in emotional awareness (EA) are often linked to the risk of internalizing problems (IP). Most empirical studies have found this association but have not considered possible state- and trait-related fluctuations in EA and IP assessments. Aims: We tested the directionality of the state-level associations, that is, whether EA at Time 1 predicts IP at Time 2 or the other way around. In line with previous research, we hypothesized that low EA would predict a subsequent increase in IP, as difficulties in emotional awareness dispose one to emotional problems. As an alternative model, we tested the trait-level associations between EA and IP. We hypothesized that a negative latent correlation exists between EA and IP, as common factors may cause them to be associated at the trait level. Methods: Participants were 68 students who completed the Levels of Emotional Awareness Scale and the Strength and Difficulties Questionnaire at two-time points with a one-month interval. We used the Cross-lagged Panel Model to test the state-level associations and structural equation modeling to test trait-level effects. Results: Results displayed no directional effect of EA on IP, and neither did IP predict EA within one month. However, we found a trait-level correlation between EA and IP. We discuss the preliminary results between state and trait level EA and IP in the context of the early developmental environment. Conclusions: This study is a preliminary test of state- and trait-level associations between EA and IP, which could be valuable for practitioners and clinicians.publishedVersionPeer reviewe

Tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen tukeminen : rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen interventio

Lasten tunnetietoisuutta ja prososiaalista käyttäytymistä voidaan tukea universaaleilla eli kaikille koululuokan oppilaille suunnatuilla luokkamuotoisilla interventioilla. Lasten tunnetietoisuudesta on vähän tutkimustietoa verrattuna aikuisten tunnetietoisuuteen, joten tarkastelun kohteena oli lasten tunnetietoisuuden taso ja sukupuolierot tunnetietoisuudessa. Lisäksi tutkittiin rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen kouluintervention tehokkuutta tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen lisäämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2017 osana laajempaa väitöskirjatutkimusta. Tutkimuksen otos koostui 44 6.-luokkalaisesta Tampereen normaalikoulun oppilaasta, joista tyttöjä oli hieman yli puolet (51,2 %) ja poikia hieman alle puolet (48,8 %). Tutkimuksessa verrattiin interventio- ja kontrolliryhmää, joista interventioryhmä osallistui kolmen viikon mittaiseen rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen interventioon, kun taas kontrolliryhmä ei osallistunut interventioon. Interventioryhmään kuului 26 oppilasta, ja kontrolliryhmään 18 oppilasta. Tunnetietoisuus jaettiin tietoisuudeksi omista tunteista, tietoisuudeksi toisten tunteista ja kokonaistunnetietoisuudeksi. Tietoisuus tunteista kokonaisuudessaan vaihtelee asteikolla 0–5, jossa 0 kuvastaa kehittymättömintä tunnetietoisuuden tasoa, ja 5 kehittyneintä. Lasten kokonaistunnetietoisuuden taso alkumittauksessa oli interventioryhmässä keskimäärin 2.49 ja kontrolliryhmässä 2.25 eli tunneilmaukset liittyivät toimintapyrkimyksiin tai kokonaisvaltaisiin hedonistisiin tiloihin. Tutkimuksessa havaittiin, että tytöillä kokonaistunnetietoisuus oli korkeampi kuin pojilla, mutta tietoisuudessa omista ja toisten tunteista sukupuolieroja ei havaittu. Intervention tehokkuutta tarkasteltaessa havaittiin, että interventiolla oli oletusten vastainen vaikutus tietoisuuteen toisten tunteista: interventioryhmässä tietoisuus toisten tunteista laski, ja kontrolliryhmässä tietoisuus tunteista lisääntyi. Sukupuolella oli tulokseen muokkaava vaikutus: interventioryhmässä tytöillä tietoisuus toisten tunteista nousi, kun taas pojilla se laski. Kontrolliryhmässä tytöillä tietoisuus toisten tunteista laski, kun taas pojilla se nousi. Interventiolla ei ollut vaikutusta tietoisuuteen omista tunteista, kokonaistunnetietoisuuteen tai prososiaaliseen käyttäytymiseen. Tulevaisuudessa on tärkeä kehittää tehokkaita universaaleja interventioita tunne- ja vuorovaikutustaitojen, kuten tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen edistämiseksi. Intervention onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, joita on tärkeä jatkossa tutkia lisää. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että tytöt ja pojat hyötyvät eri lailla interventiosta. Voi olla, että eri sukupuolille sopivat erilaiset menetelmät tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen