Actors roles in service networks

In traditional and established business branches the organization of operations has typically focused on optimizing cost-efficiency. Customer orientation and building long-term partnerships have somewhat been neglected in these branches, but lately the situation has been changing. Today the challenge in almost all business branches is to find and create new business models and ways to co-operate in order to improve customer orientation. The objective of this study is to recognize actors' roles in service networks and to find out how the different premises of networks influence the distribution and realization of roles in these networks. In this study, the roles of both organizational actors as well as end-customers are taken into consideration. Previous research on the field has studied network roles in different contexts, but has not taken the role of the customers into account. Based on the previous literature, this study created a theoretical synthesis that categorizes network roles into three categories: roles related to formal structures of the network, roles related to communication and continuance of the network and roles promoting service development within the network. This synthesis was tested in a qualitative case study involving two different service networks. Finally, an improved model of actors' roles in service networks was created based on the theoretical synthesis and the empirical findings. Besides the new model of network roles, another important finding of the study is that the objective and raison d'étre of the network is strongly related to the distribution of formal and informal power within the network, which can also be seen in the distribution of roles. In a customer-oriented network the realization of network roles is distributed among various actors in the network, whereas in the actor-and efficiency oriented network these roles are mainly carried out by a single actor. The customer orientation of the service development is strongly affected by the roles of customers and the customer interface in the network, as well as the flow of customer-related information among the network actors.Perinteisillä ja vakiintuneilla toimialoilla käytössä olevat toimintamallit ovat tyypillisesti olleet varsin toimijalähtöisiä ja kilpailutus lähinnä tehokkuus- ja kustannusorientoitunutta. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuuksiin perustuvat yhteistyösuhteet ovatkin monella perinteisellä toimialalla olleet toissijaisessa asemassa, mutta tähän on viime aikoina alkanut tulla muutoksia. Lähes kaikilla toimialoilla haasteena onkin nyt löytää ja luoda uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja asiakas- ja ratkaisulähtöisemmän palveluliiketoiminnan toteuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa toimijoiden rooleja tilaaja-tuottajamallisissa palveluverkostoissa ja selvittää, miten verkostojen erilaiset lähtökohdat vaikuttavat roolien toteutumiseen ja jakautumiseen verkostossa. Tässä tutkimuksessa toimijoilla tarkoitetaan sekä verkostossa toimivia organisaatioita että palveluiden loppuasiakkaita. Aikaisemmat tutkimukset ovat tutkineet verkostorooleja eri konteksteissa ja löytäneet monia erilaisia roolikokoonpanoja erilaisissa verkostoissa, mutta asiakkaan roolia palveluverkostossa ei ole otettu huomioon missään tutkimuksessa. Aiemmat tutkimukset on myös tehty hyvin erilaisissa konteksteissa, mikä vaikeuttaa roolien suoraa vertailua ja soveltamista muihin konteksteihin. Tässä tutkimuksessa tehtiin olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta roolisynteesi, joka luokittelee verkostoroolit kolmeen kategoriaan: verkoston perustehtävää toteuttaviin rooleihin, verkoston ylläpitämisen rooleihin sekä palvelun kehittämistä edistäviin rooleihin. Tätä synteesiä paranneltiin laadullisesta tapaustutkimuksesta saatujen havaintojen pohjalta, ja lopputuloksena luotiin uusi malli palveluverkoston toimijoiden rooleista. Uuden teoreettisen verkostoroolimallin Iisaksi tutkimuksen merkittävin havainto on se, että verkoston perustehtävä ja lähtökohta vaikuttavat merkittävästi siihen, miten muodollinen ja epämuodollinen valta ja siten myös erilaiset roolit verkostossa jakautuvat. Asiakas- ja tarvelähtöisessä verkostossa roolien toteuttaminen on hajautunut usealle eri toimijalle, kun taas toimija- ja tehokkuuslähtöisessä verkostossa roolit ovat keskittyneet yhdelle toimijalle. Palvelukehityksen asiakaslähtöisyyteen puolestaan vaikuttaa se, mikä rooli asiakkaalla ja asiakasrajapinnalla verkostossa on ja miten asiakastieto verkoston toimijoiden välillä kulkee

Team Finland -kasvuohjelmien arviointi

Tämän arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa Team Finland -kasvuohjelmatoiminnan kehittämisen tueksi. Arviointi kohdistuu toimintamalliin kokonaisuutena, ei yksittäisiin ohjelmiin. Arvioinnin aineistona ovat yrityksille suunnattu sähköinen kysely (n=287), kasvuohjelmia koskevat dokumentit sekä viranomais- ja sidosryhmähaastattelut ja yrityshaastattelut. Arvioinnin johtopäätöksenä on, että kasvuohjelmat ovat toimiva ja tervetullut työkalu pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Ohjelmien pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on vielä liian varhaista, mutta osa lyhyemmän aikavälin tuloksista on lupaavia ja yritysten palaute ohjelmista on pääosin positiivista. Kasvuohjelmien onnistumisessa on kuitenkin suuria ohjelmakohtaisia eroja ja ohjelmien toteutukseen kohdistuu myös paljon kritiikkiä. Arviointi suosittelee kasvuohjelmatoiminnan jatkamista nykyisen rahoituskauden jälkeen arvioinnissa esitetyt kehitystarpeet huomioiden. Keskeisimpiä kehityskohteita ovat rahoitus- ja ohjausmallin uudistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen muiden ohjelmien välillä sekä eri palveluntarjoajien kanssa. Liite 1. Kuvaukset neljästä kasvuohjelmasta Liite 2. Lista haastatteluista asiantuntijoista Liite 3. Yhteenveto ohjelmista Liite 4. Impact of Team Finland Growth Program

Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat

Uusien ja kasvuhakuisten yritysten (tässä ”startup-yritysten”) merkitys elinkeinoelämän uudistumiselle on keskeinen. Tämän hankkeen päätavoitteena on ollut selvittää, miten julkista politiikkaa tulisi kehittää, jotta se edistäisi mahdollisimman hyvin startup-yritysten kasvua. Tässä raportissa tarkastellaan kansallista startup-yrityksiä, yrittäjyyttä ja startup-yritysten toimintaympäristöä useasta eri näkökulmasta. Raportissa on luotu tilannekuvaa startup-yritysten nykytilasta ja niiden merkityksestä elinkeinoelämälle, vertailtu kansallista startup-yritysten toimintaympäristöä kansainvälisiin verrokkimaihin sekä analysoitu startup-ekosysteemien ja startup-yrityspalvelujen nykytilaa. Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että kansallinen startup-toimintaympäristö on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta olemme kuitenkin kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Startup-toimintaympäristön kehittäminen edellyttää julkiselta sektorilta entistä vahvempaa ja fokusoidumpaa startup-yrityspolitiikkaa. Kansainvälisten esimerkkien viitoittamana peräänkuulutamme erityisesti poikkihallinnollista startup-politiikkaa. Näkemyksemme mukaan Suomi tarvitsee poikkihallinnollisen startup-strategian, joka on laadittu eri start-up –kentän toimijoiden ja hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöll