Decision-making moon-bridge : SMEs’ usage of causation and effectuation perpetually in motion

The importance of new ventures and SMEs to the economy has been at the forefront of decision-making logic research. The growth and diversity of nascent effectuation have been reported in the literature, without forgetting the effects of the traditional causal approach. Despite the general popularity of the topic, literature on the role of decision-making logic in innovation, internationalization and business relationships is rather limited. To address this gap, this paper draws on causation and effectuation theories to develop: (1) a model that describes; (1a) the interconnectedness of the decision-making logics, (1b) matters that determine the prevailing logic, (1c) focus phenomena affected by decision-making logics, and (1d) how decision-making logic influences companies' reactions to opportunities and obstacles. (2) a concept that will assist entrepreneurs in their decision-making related considerations. The results are based on an abductive multi-case study on six Finnish energy technology firms, three of which are start-ups and three are solidly established SMEs. The main data were gathered through semi-structured interviews and observations within a time period of three years. The data indicate that these two logics are not opposites and most decisions contain at least the seeds of both logics. Actually, the findings confirm that the use of absolute causation or effectuation logic is negligible, and the usage of logics are intertwined and constantly changing. The contribution is a view of the decision-maker's role, the effects of the operational context and the subject matter topic on the definition of the prevailing decision-making logic and its effects.Uusien yritysten ja pk-yritysten tärkeys taloudelle on ollut päätöksentekologiikan tutkimuksen kärjessä. Suhteellisen uuden toimintateorian (effectuation) vahvistumista ja monimuotoisuutta on kirjallisuudessa laajalti raportoitu, unohtamatta perinteisen kausaalisen (causation) lähestymistavan vaikutuksia päätöksen¬tekoon. Kuitenkin, huolimatta aiheen yleisestä suosiosta tutkimukset päätöksentekologiikan roolista innovaatioissa, kansainvälistymisessä ja liikesuhteissa on varsin rajallista. Tämän puutteen korjaamiseksi tämä tutkimus hyödyntää ”causation” ja ”effectuation” -teorioita kehittääkseen (1) mallin, joka kuvaa; (1a) päätöksentekologiikkojen keskinäistä yhteyttä, (1b) tekijöitä, jotka määrittävät vallitsevan logiikan (1c) fokusilmiöitä, joihin päätöksentekologiikat vaikuttavat ja (1d) miten päätöksentekologiikka vaikuttaa yritysten reaktioihin mahdollisuuksiin ja esteisiin. Lisäksi tutkimus hyödyntää näitä teorioita kehittääkseen (2) konseptin, joka auttaa yrittäjiä heidän päätösten tekoon liittyvissä pohdinnoissa. Tulokset perustuvat abduktiiviseen monitapaustutkimukseen kuudessa suomalaisessa energiateknologia-alan yrityksessä, joista kolme on startup-yrityksiä ja kolme vakiintuneita pk-yrityksiä. Merkityksellisin tutkimusdata kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja havainnoilla kolmen vuoden seurantajakson aikana. Tulokset osoittavat, että nämä kaksi logiikkaa eivät ole toistensa vastakohtia ja useimmat päätökset sisältävät molemmista logiikoista ainakin ituja. Itse asiassa havainnot vahvistavat, että absoluuttisen ”causation” tai ”effectuation” -logiikan käyttö on vähäistä ja toisiinsa kietoutuneiden logiikkojen käyttö on jatkuvassa muutoksessa. Tutkimuksen tuotos on selvä näkemys päätöksentekijän roolista sekä ympäristön, kontekstin ja itse aiheen vaikutuksista vallitsevaan päätöksentekologiikan ja näiden vaikutusten seurauksiin.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Kansainvälistymispalvelu pk-yrityksille : Potrasti maailmalle

Tutkimuksen tavoitteena oli tuotteistaa palveluprosessimalli, jonka avulla POTRA-nimisen yrityksen verkosto-organisaatio voi tehokkaasti auttaa pk-yrityksiä kansainvälistymään. Työn tarkoituksena oli kehittää, dokumentoida ja testata kansainvälistymispalvelu. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Mitkä ovat suomalaisen pk-yrityksen onnistuneen kansainvälistymisen edellytykset? Miten uuden asiantuntijayritysten verkoston on toimittava menestyäkseen? Tutkimuksen alussa kuvataan Suomen viennin tilannetta. Seuraavaksi tarkastellaan kirjallisuuteen ja tutkijan omiin kokemuksiin perustuen johtamisen, kulttuurin sekä liiketoimintafunktioiden ja -prosessien merkitystä globaalissa kilpailussa. Kolmantena taustoituksena pohditaan Suomen pk-yritysten toimintaa ja esitellään yhteiskunnan tukimuodot vientiteollisuudelle. Näin tehdyn pohjatyön perusteella toteutettiin empiirinen tutkimus. Tutkimus käsitti kaksi työpajaa ja 3x3 puolistrukturoitua haastattelua. Toteutetun empirian ja palvelujen tuotteistamista käsittävän kirjallisuuden vuoropuheluna kehitettiin palvelumalli. Lopuksi palveluprosessimalli testattiin ”pilot-asiakkaalla”. Opinnäytetyössä on siten käytetty konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen mukaan kansainvälistymisen onnistuminen on usean tekijän summa. Tärkeimpiä tekijöitä ovat omistajan ja hallituksen sitoutuminen, hyvin tehty valmistelu ja selkeä etenemissuunnitelma. Yrityksessä on ymmärrettävä kansainvälistymisen olevan investointi, jonka takaisinmaksuaika on vähintään 1,5–2 vuotta. Onnistuminen vaatii koko organisaation positiivista panosta. Yrityksen johdon on varmistettava, että organisaatiokulttuuri ei sabotoi hanketta ja että yrityksen kyvykkyydet ovat riittävät. Tärkein menestystekijä on ammattitaitoinen myynti. Nuoren asiantuntijaorganisaation haasteet ovat pitkälle samat kuin kansainvälistyvän pk-yrityksen. Yrityksen tunnettuus on yleensä heikko. Referenssejä ei ole ja siksi ne voi joutua ostamaan. Uuden toimijan on varmistettava näkyvyytensä usealla tavalla ja olta-va valmis epätavanomaisiin toimiin erottuakseen kilpailijoista. Asiantuntijaorganisaation pitää aina demonstroida osaamisensa. Koska ihmiset ostavat ihmisiltä, on pidettävä huolta siitä, että asiakaskokemus on vahvasti positiivinen. Tutkimuksessa kehitetty palvelumalli – Potrasti Maailmalle – koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä kuvataan asiakaskontaktit ennen tilausta ja toisessa osiossa kansainvälis-tyminen käytännössä. Mallin alussa esitetään kansainvälistymisen perusedellytykset. Sen jälkeen listataan portein erotettujen vaiheiden sisältö ja kuvataan varsinainen pro-sessi niin kutsutuilla uimaradoilla.The goal of the study was to develop a service process model that would enable a new network of companies named POTRA to efficiently assist small and medium size enterprises (SME) in their internationalization efforts. The purpose of the study was to develop, document and test the said service model. There were two research questions. Which are the pre-requirements for successful internationalization of Finnish SMEs? How should a new knowledge intensive service company operate in order to succeed? The report starts by introducing data of the Finnish export industry. Next on literature research and writer’s own experiences, the significance of management, culture, bu-siness functions and processes etc. in global competition is discussed. In the third base operations of Finnish SMEs and well as governmental support for the export industry are presented. Using all this background information an empirical study was concluded. The study included two workshops and three sets of half structured interviews. Using this empirical data and literature of productivization the service process model was crea-ted and tested. By testing the model it could be verified that the process model can be utilized as it was planned to. Hence, by definition this is a constructive method of study. According to the study, a successful internationalization is a sum of many elements. Most important elements are the commitment of the owner and the board, well done preparations and a clear plan for execution. Companies must understand that interna-tionalization is an investment that has a pay back time of at least 1,5 to 2 years. Success requires a positive commitment of the whole organization. It is the responsibility of the management to make sure that the business culture does not cause major havocs and that capabilities of the organization are adequate. The most important success factor is a professional sales force. Challenges in an SME’s internationalization are fundamentally the same as those of a new knowledge intensive company. Often a new company is not well known. There are no references, and may have to be acquired for free of charge. A new company must secure its visibility by many methods and be prepared for unconventional actions in order to differentiate from competition. Knowledge intensive companies much demonstrate their competencies. Because people buy from people, it must be taken care of that customer’s experience is positive from the beginning. The service model – Potrasti Maailmalle - consist of two parts. In part one prior to order sales activities are described and in part two internationalization in practise is shown

Barriers, drivers, and public support instruments on international business development among manufacturing SMEs in Finland

International business development is critical to manufacturing SMEs since these businesses need to extend their markets internationally in order to stay in the competition. Many barriers, drivers, and regional public support instruments influence their international business development. Appreciating these barriers, drivers, and public support instruments is core to the successful promotion of internationalization. This research aims to study the influences of various types of barriers, drivers, and public support instruments on international business development in Finland. The study draws on diverse data, including qualitative interviews with company representatives and regional innovation actors. The results showed that the barriers of ‘limited managerial information’ and ‘lack of resources’ have a significant negative influence on international business development. Furthermore, the results indicated that the drivers of ‘research, development and innovation’, ‘home government assistance’, and ‘foreign market’ have a significant positive influence on international business development. Here, various public support instruments provided by the regional innovation actors may further strengthen the drivers to overcome the barriers. In addition to the empirical contribution, the article highlights the dynamics between the barriers, drivers and public support instruments, and suggests that national policymakers, regional innovation actors and SMEs should further strengthen what drives SMEs’ international business development to indirectly mitigate the barriers.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed