7 research outputs found
Maantielauttaliikenteen vertailu Suomessa ja Ruotsissa
Tässä raportissa on Suomen ja Ruotsin maantielauttaliikennettä vertailtu toisiinsa kokonaisvaltaisesti
käsittäen kummankin maan kaikki maantielauttavälit sekä kahtena yksittäisenä
lauttaväliparivertailuna kattaen Parainen-Nauvo ja Svanesundsleden´in sekä
Pellingin ja Bohus Malmönleden´in lauttavälit.
Suomessa valtakunnallisen maantielauttaliikenteen järjestämisestä vastaa Varsinais-
Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja Ruotsissa Trafikverket.
Maantielautat luetaan osaksi yleistä maantieverkostoa ja ovat maksuttomia kummassakin
lauttaliikenteen vertailumaassa. Suomen ja Ruotsin lauttaliikennettä säätelevät pitkälle
samat kansainväliset meriliikenteen säännöt sekä kansallisen tason lainsäädäntö ja
määräykset. Palveluntuottajina Suomessa toimivat FinFerries ja Euro Work Finland Oy
sekä Ruotsissa Trafikverket Färjerederiet. ELY-keskus ja Färjerederiet ostavat liikennöintipalvelut
palveluntuottajilta ja määrittelevät lauttavälikohtaisen liikennöinnin palvelutason.
Ruotsin palvelutaso-ohje poikkeaa Suomen vastaavasta lähinnä Suomen ja
Ruotsin palveluntilaajan organisaatiotyypin välisestä erosta sekä palveluntilaajan ja palveluntuottajan
välisestä liiketoimintasuhteesta. Suomen ja Ruotsin palvelusopimusten
kilpailuttamiskäytännöt ja sopimuskausien pituudet poikkeavat toisistaan. Suomessa
palvelusopimuksia kilpailutetaan ja sopimuskausien pituudet on porrastettu kilpailtujen
markkinoiden luomiseksi. Palvelusopimusten tarjouskokonaisuus annetaan kullekin
lauttavälille erittelemättömänä kokonaispakettihintana kattaen koko kilpailutettavan
sopimuskauden. Ruotsissa kilpailun puuttumisesta johtuen Trafikverket neuvottelee
palvelunhankinnasta suoraan Färjerederietin kanssa. Sopimushinnoittelu perustuu 80 %
kiinteään osaan ja noin 20 % muuttuvaan osaan, joka on sidoksissa kuljetettujen ajoneuvojen
ja -tyyppien määrään. Ruotsin maantielauttakaluston keskimääräinen hyötykuorma-
ja autokapasiteetti on Suomen kalustoa suurempi niin vaijerilautoille kuin vapaasti
ohjattaville lautoille. Suomen lauttaliikenne on maantielakiin perustuen lähtökohtaisesti
aikatauluttamaton, joskin noin puolet lauttaväleistä siitä huolimatta on aikataulutettu
liikenteellisistä tai muista syistä johtuen. Ruotsin maantielauttaliikenneyhteydet
on kaikkien lauttapaikkojen osalta aikataulutettu koko vuodelle.
Ruotsin ja Suomen välisessä lauttaliikenteen kustannusvertailussa on laskettu ja hyödynnetty
vaihtoehtoisia suoritteita, joiden avulla maiden välisiä kustannuseroja ja
-rakenteita on tarkasteltu useammasta näkökulmasta. Lauttaparien kustannussuoritteita
vertailtaessa ovat Parainen-Nauvo lauttavälin kustannukset kauttaaltaan Svanesundsledeniä
korkeampia. Pellingin ja Bohus Malmön lauttavälien osalta Pellingin kustannukset
olivat vuoroin korkeammat, vuoroin matalammat riippuen sovellettavasta suoritteesta.
Kustannusten kokonaisvertailussa Suomen kustannustaso alittaa pääsääntöisesti
Ruotsin kustannustason vaijerilauttojen osalta noin 10–30 %, vastaavasti kun vapaasti
ohjattavien lauttojen kustannustaso on Suomessa pääsääntöisesti korkeampi. Maiden
välinen suoritevertailu kuitenkin osoittaa, että määrätyiltä osin lauttapalvelujen tuottaminen
on edullisempaa Suomessa ja määrätyiltä osin Ruotsissa.Siirretty Doriast
Maantielauttaliikenteen vertailu Suomessa ja Ruotsissa
Tässä raportissa on Suomen ja Ruotsin maantielauttaliikennettä vertailtu toisiinsa kokonaisvaltaisesti
käsittäen kummankin maan kaikki maantielauttavälit sekä kahtena yksittäisenä
lauttaväliparivertailuna kattaen Parainen-Nauvo ja Svanesundsleden´in sekä
Pellingin ja Bohus Malmönleden´in lauttavälit.
Suomessa valtakunnallisen maantielauttaliikenteen järjestämisestä vastaa Varsinais-
Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja Ruotsissa Trafikverket.
Maantielautat luetaan osaksi yleistä maantieverkostoa ja ovat maksuttomia kummassakin
lauttaliikenteen vertailumaassa. Suomen ja Ruotsin lauttaliikennettä säätelevät pitkälle
samat kansainväliset meriliikenteen säännöt sekä kansallisen tason lainsäädäntö ja
määräykset. Palveluntuottajina Suomessa toimivat FinFerries ja Euro Work Finland Oy
sekä Ruotsissa Trafikverket Färjerederiet. ELY-keskus ja Färjerederiet ostavat liikennöintipalvelut
palveluntuottajilta ja määrittelevät lauttavälikohtaisen liikennöinnin palvelutason.
Ruotsin palvelutaso-ohje poikkeaa Suomen vastaavasta lähinnä Suomen ja
Ruotsin palveluntilaajan organisaatiotyypin välisestä erosta sekä palveluntilaajan ja palveluntuottajan
välisestä liiketoimintasuhteesta. Suomen ja Ruotsin palvelusopimusten
kilpailuttamiskäytännöt ja sopimuskausien pituudet poikkeavat toisistaan. Suomessa
palvelusopimuksia kilpailutetaan ja sopimuskausien pituudet on porrastettu kilpailtujen
markkinoiden luomiseksi. Palvelusopimusten tarjouskokonaisuus annetaan kullekin
lauttavälille erittelemättömänä kokonaispakettihintana kattaen koko kilpailutettavan
sopimuskauden. Ruotsissa kilpailun puuttumisesta johtuen Trafikverket neuvottelee
palvelunhankinnasta suoraan Färjerederietin kanssa. Sopimushinnoittelu perustuu 80 %
kiinteään osaan ja noin 20 % muuttuvaan osaan, joka on sidoksissa kuljetettujen ajoneuvojen
ja -tyyppien määrään. Ruotsin maantielauttakaluston keskimääräinen hyötykuorma-
ja autokapasiteetti on Suomen kalustoa suurempi niin vaijerilautoille kuin vapaasti
ohjattaville lautoille. Suomen lauttaliikenne on maantielakiin perustuen lähtökohtaisesti
aikatauluttamaton, joskin noin puolet lauttaväleistä siitä huolimatta on aikataulutettu
liikenteellisistä tai muista syistä johtuen. Ruotsin maantielauttaliikenneyhteydet
on kaikkien lauttapaikkojen osalta aikataulutettu koko vuodelle.
Ruotsin ja Suomen välisessä lauttaliikenteen kustannusvertailussa on laskettu ja hyödynnetty
vaihtoehtoisia suoritteita, joiden avulla maiden välisiä kustannuseroja ja
-rakenteita on tarkasteltu useammasta näkökulmasta. Lauttaparien kustannussuoritteita
vertailtaessa ovat Parainen-Nauvo lauttavälin kustannukset kauttaaltaan Svanesundsledeniä
korkeampia. Pellingin ja Bohus Malmön lauttavälien osalta Pellingin kustannukset
olivat vuoroin korkeammat, vuoroin matalammat riippuen sovellettavasta suoritteesta.
Kustannusten kokonaisvertailussa Suomen kustannustaso alittaa pääsääntöisesti
Ruotsin kustannustason vaijerilauttojen osalta noin 10–30 %, vastaavasti kun vapaasti
ohjattavien lauttojen kustannustaso on Suomessa pääsääntöisesti korkeampi. Maiden
välinen suoritevertailu kuitenkin osoittaa, että määrätyiltä osin lauttapalvelujen tuottaminen
on edullisempaa Suomessa ja määrätyiltä osin Ruotsissa.Siirretty Doriast
Recommended from our members
How does Digitalisation Transform Business Models in Ropax Ports? A Multi-Site Study of Port Authorities
This article investigates the relationship between digitalisation and business model changes in RoPax ports. The study is based on six RoPax ports in Northern Europe, examining their digitalisation efforts and the resulting changes in their business models, leading to further digital transformation. The paper offers insights by reviewing relevant literature on digitalisation’s role in business model innovation and its application in ports. The findings reveal that digitalisation supports relevant business model changes concerning port operation integration within logistics chains, communication, documentation flow, and cargo flow optimisation. However, exploring digitalisation’s potential for diversifying value propositions is still limited. Most digitalisation efforts enhance existing operations through automation, monitoring, and decision-making support. The study contributes to understanding port business models and offers practical implications for RoPax ports’ digital transformation
Fyrar och navigering
Fyrar och navigering
Innehållsförteckning
– Inledaren: Älska hemester av Pia Prost
– Notiser
– Navigering på Östersjön – lotsar, sjökort, farleder och fyrar av Pia Prost
– Varningseldar i skärgården av Marcus Lepola
– Att ta ner solen – ett hantverk med anor av Cecilia Lundberg
– Flykt till Sydösterbotten i karta från 1532 av Anders Moliis-Mellberg
– Imponerande frivilliginsatser inom Finlands Fyrsällskap av Fred Rosbäck
– En vecka som talkoarbetare på Märkets fyr Lena Långbacka
– Ett mäktigt sken från Sastmola i söder till Sälgrund i norr av Mia Henriksson
– Nattlampan av Siv Skogman
– Fiskefyrar restaureras på Åland av Lars Gottberg
– Läsarnas fyrar
– Besök Finlands fyrar!
– Lotsarnas vardag på Rönnskärs lotsstation av Iris Sjöberg
– Modern utbildning med långa anor av Cecilia Lundberg
– Navigering nu och i framtiden Irina Wahlström & Magnus Hellström
– En båtfarares (näst)bästa vän – sjöscouternas hamnbok av Nina Söderlund
– Jungfrudanserna – en gåta som fortfarande gäckar oss av Thomas Rosenberg
– 100 år av scouting och seglatser med Scoutkåren Pojkarna av Peter Rönnberg
Bokhörnan:
– Med kärlek till Pörtö skärgård
– Fängslande fyrar i praktfull bok
– Skärinytt
– Sista bilde