4 research outputs found
Porkkanalajikkeita Pohjois-Suomeen – lajikekokeiden tuloksia 2004-2005
Pohjois-Suomessa soveltuvuus lyhyeen kasvukauteen ja pitkän päivän oloihin on avainkysymys valittaessa sopivia lajikkeita avomaanvihannesviljelyyn. Lajikkeiden läpikotoinen testaus on erityisen tärkeää, koska lajikejalostus tapahtuu Suomea eteläisemmillä alueilla. Tällä hetkellä avomaanvihanneksia ei testata järjestelmällisesti Pohjois-Suomessa. Vuonna 2004 alkanut Oulun yliopiston hallinnoima ’Maasta markkinoille’ -hanke otti yhdeksi tavoitteekseen vahvistaa Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuvaa avomaanvihannesviljelyä sopivien alueelle soveltuvien uusien lajikkeiden testaamisella. Työ aloitettiin porkkanalla, jonka kysyntä alueella on suurinta ja jolle luontaiset kasvuedellytykset ovat hyvät.Porkkanan lajiketestaukset aloitettiin kasvukaudella 2004 ja jatkettiin kasvukautena 2005. Kokeissa viljeltiin 13:a eri lajiketta kumpanakin koevuonna. Lajikkeet valittiin osittain eri siemenliikkeiden toimesta sekä yhteistyössä MTT:n puutarhatutkimuksen kanssa. Tavoitteena oli testata samoja lajikkeita samanaikaisesti sekä Etelä- ja Pohjois-Suomessa, jotta saataisiin käsitys eri lajikkeiden mahdollisista laatu- ja satoeroista maamme eri puolilla. Lajikkeista mitattiin taimettumiseen, satoisuuteen, varastoinninkestävyyteen ja aistittavaan laatuun liittyviä ominaisuuksia.Testauksen tuloksena löydettiin lajikkeita, jotka näyttävät soveltuvan hyvin Pohjois-Pohjanmaalle. Osa lajikkeista tuotti hyviä satoja molempina kasvukausina. Vuoden 2004 keskisato oli 39912 kg/ha ja 2005 65487 kg/ha. Laadultaan parhaat lajikkeet eivät kuitenkaan olleet satoisimpien lajikkeiden joukossa. On muistettava, että lajikkeiden testaus useampana kasvukautena eri koepaikoilla tuottaa niistä kattavaa tietoa, mutta jo muutaman kokeen perusteella voidaan todeta lajikkeiden mahdolliset heikkoudet
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen –hanke kehittää pohjoista marjanviljelyä
Pohjois-Suomi eli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat ovat marjanviljelyn alituotantoaluettaja alueella olisikin tilaa nykyistä huomattavasti laajemmalle marjanviljelylle. Yhdessä Ruotsin ja Norjanpohjoisosien kanssa alue on maailman pohjoisinta marjanviljelyaluetta ja siksi alueella tarvitaan erityistietoapohjoisiin olosuhteisiin soveltuvista viljelymenetelmistä ja lajikkeista.MTT, Oulun yliopisto ja ProAgria Oulu toteuttavat alueella hanketta ”Marjanviljelystä vahva elinkeinoPohjois-Suomeen”, jonka puitteissa Pohjois-Suomen alueella testataan uusia marjanviljelymenetelmiä jamarjalajikkeita sekä tuotetaan tietoa viljelyn taloudesta. MTT:n tehtävänä on tuottaa kenttäkokeissabiologista ja viljelyteknistä tietoa, Oulun yliopisto tuottaa MTT:n kokeiden pohjaltatuotantokustannuslaskelmia ja ProAgria Oulu vastaa tiedon siirtymisestä alueen viljelijöille.Hankkeessa tehdään lajikekokeita mansikalla, vadelmalla, musta-, viher- ja valkoherukalla,pensasmustikalla. Mansikalla ja vadelmalla tutkitaan kausihuoneviljelyä sekä kastelua ja lannoitusta,mansikalla tabletop- eli pöytäviljelyä ja mustaherukalla eri tuotantopanosten vaikutusta viljelynkannattavuuteen. Lisäksi hanke tekee pienimuotoista lajikekoetoimintaa erikoismarjoilla. Kokeet tehdäänMTT:n Sotkamon, Ruukin ja Rovaniemen tutkimusasemilla.Hanketta hallinnoi MTT:n Puutarhakasvit –tutkimusryhmä MTT Sotkamon tutkimusasemalta käsin.Hanketta rahoitetaan EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskusten kautta.Hankkeen kesto on 27.3.2008–28.2.2012 ja kokonaisbudjetti on 545 849 euroa. Hankkeelle ovat antaneetlisäksi materiaalisponsorointia Puutarha Tahvoset Oy, Marja-Suomen Taimituotanto Oy, Kekkilä Oyj ja R.Laaksonen Oy