University Students Seeking Hormonal Emergency Contraception: Why Do They Not Want Pregnancy Now? When is it Suitable to Have Children?

University students who sought hormonal emergency contraception (EC) in the Tampere Student Health Station during the period 1.9.2000-31.12.2001 received a questionnaire on their use of it. Of the total, 114 responded (67%). The aim of this study was to ascertain why the respondents did not want to get pregnant now and when it would be suitable for them to get children. Free answers to these questions were analysed using a collective consensus method. The main reasons for not wanting pregnancy now were un? nished studies and the non-steady character of the relationship. Almost all planned to become pregnant some day in the future when their life situation was appropriate, usually at the age of about 30 years

Family planning among university students in Finland

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksi tuloa. Luotettava raskaudenehkäisy ja hyvät perhesuunnittelupalvelut mahdollistavat raskauden ajoittamisen halutulla tavalla. Perhesuunnittelu on kuitenkin laajempi asia kuin pelkkä raskaudenehkäisy. Tavoitteena on, että ihmiset voivat saada lapsia haluamansa määrän. Sekä äidin että syntyvän lapsen mahdollisimman hyvä terveys ja lapsettomuuden ennaltaehkäisy ovat myös tärkeitä tavoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelutilannetta kartoittamalla nykyistä seksuaalista aktiivisuutta, ehkäisyn käyttöä ja jälkiehkäisyn käytön syitä. Toiseksi tarkoituksena oli tutkia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perhesuunnittelupalvelujen käyttöä ja niissä tapahtuneita muutoksia 1986­2005. Kolmanneksi tutkittiin yliopisto-opiskelijoiden lastensaantitilannetta, lapsitoiveita ja syitä lastensaannin siirtämiseen. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 - postikyselyn mukaan 80 % yliopisto-opiskelijoista oli seksuaalisesti aktiivisia. Miehistä 65 % ja naisista 79 % käytti jotain ehkäisymenetelmää. Yleisin menetelmä naisilla oli hormonaalinen ehkäisy ja miehillä kondomi. Vaikka huomattava enemmistö opiskelijoista käytti luotettavaa ehkäisyä, 40 % opiskelijoista oli jossain vaiheessa tarvinnut jälkiehkäisyä. Jälkiehkäisyn käytön syitä tutkittiin YTHS:n Tampereen terveydenhoitoasemalla. Syy jälkiehkäisyn tarpeeseen oli useimmiten kondomin rikkoutuminen, kuitenkin kolmasosa ilmoitti syyksi sen, että ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä. YTHS:n käyntisyytilastoja seuraamalla oli mahdollista selvittää yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelujen käyttöä vuosina 1986-2005. Kaikki lääkärikäynnit YTHS:ssä vähenivät suhteessa opiskelijaväestöön, samoin vähenivät perhesuunnittelukäynnit 358:sta 189:ään tuhatta naisopiskelijaa kohti. Aborttilausuntojen määrä väheni 4.2:sta 2.9:n tuhatta naisopiskelijaa kohti. Raskaudenehkäisy oli koko seuranta-ajan yleisin yksittäinen lääkärin vastaanotolla käynnin syy ja sen osuus oli noin 16 % kaikista naisopiskelijoiden vastaanotolla käynneistä. 7.9 prosentilla naisopiskelijoista ja 6.8 prosentilla miesopiskelijoista oli lapsia. Koko suomalaisella vastaavanikäisellä väestöllä oli väestötilastojen mukaan lapsia huomattavasti useammin. Lähes yhdeksän kymmenestä opiskelijasta toivoi tulevaisuudessa saavansa lapsia, useimmiten toivottiin kahta lasta. Vain 4.5 % naisopiskelijoista ilmoitti kokeneensa raskauden keskeytyksen. Selvä enemmistö jälkiehkäisyn hakijoista halusi lapsia tulevaisuudessa, suurin osa valmistumisen jälkeen noin 30 vuoden iässä. Kesken olevat opinnot olivat tärkein syy siirtää raskautta. Muita edellytyksiä lastensaamiselle oli pysyvä, turvallinen parisuhde ja kypsyys äidiksi. Kaiken kaikkiaan opiskelijat asettivat korkeita vaatimuksia itselleen ja kumppanilleen ennen kuin uskaltautuisivat vanhemmuuteen. Tutkimus antaa aihetta seuraaviin johtopäätelmiin ja pohdintoihin. Yliopisto-opiskelijat käyttävät luotettavia ehkäisymenetelmiä ja ehkäisyn pettäessä osaavat turvautua jälkiehkäisyyn. Raskauden keskeytysten määrä on vähäinen. Heillä on käytettävissään hyvin saatavilla olevat ja korkealaatuiset perhesuunnittelupalvelut. Heillä on vähän lapsia ja opintojen keskeneräisyys on suurin syy lastenhankinnan siirtämiseen. Suomessa yliopisto-opiskelijat ovat vanhempia kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lastenhankinnan siirtyminen hedelmällisen iän loppupäähän voi ennakoida vaikeuksia halutun lapsimäärän saannissa, terveydellisten riskien lisääntymistä ja jopa tahattoman lapsettomuuden riskin lisääntymistä. Kun perhesuunnittelupalveluja annetaan, henkilökunnan tehtävänä on keskustella iän ja hedelmällisyyden välisestä yhteydestä ja pitää mielessä opiskelijan koko elämänkaari. Yleisen ilmapiirin ja olosuhteiden tulisi olla sellaisia, että myös yliopisto-opiskelijoilla olisi aidosti mahdollisuus valita lastensaaminen optimaalisessa iässä.Family planning issues are important to university-aged students. Education is associated with sexual behavior, childbearing and contraceptive use and studies show that educated women are more likely to postpone pregnancy. Family planning choices of Finnish university students have been investigated using the material from the Student Health Survey 2004, from a study of emergency contraception users in the Finnish Student Health Service (FSHS) in Tampere and from the health record statistics of the FSHS. The Student Health Survey 2004 was a postal questionnaire that included the questions concerning current sexual activity and use of contraceptives, childbearing and the desire to have children. Of university students (n=3153) 80 % were currently sexually active. Of male students, 65 % and of female students, 79 % reported currently using some contraception. The most popular method among women was hormonal contraception and among men, condoms. Only 6.8 % of male students and 7.9 % of female students had children. The vast majority (89 %) of students desired to have children in the future. Most students indicated wanting two. Those who sought emergency contraception were questioned about the reason to use EC, why they don t want to get pregnant now and about their future plans concerning childbearing. The main reason why the respondents (n=114) needed emergency contraception was condom failure. One-third of respondents had not used any contraception. The majority of respondents planned to have children in the future at about the age of thirty years. Unfinished studies were the main reason to postpone pregnancy. The trends in the use of family planning services between 1986 and 2005 were investigated by using the data from the health record statistics of the FSHS. During this time the number of family planning consultations (physician encounter) decreased from 358 to 189 per 1000 female students. The number of consultations concerning an official statement for induced abortions decreased from 4.2 to 2.9 per 1000 female students. University students commonly use reliable contraceptive methods and they use EC when needed. The FSHS offers easy and inexpensive access to contraception services. The students are at the optimal age for childbearing, however they are seldom parents. The vast majority of students plan to have children in the future and they want to postpone pregnancy until after completion of studies. In order to prevent age-related unintended infertility, health care providers should counsel on age and fertility

Family planning among university students in Finland

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksi tuloa. Luotettava raskaudenehkäisy ja hyvät perhesuunnittelupalvelut mahdollistavat raskauden ajoittamisen halutulla tavalla. Perhesuunnittelu on kuitenkin laajempi asia kuin pelkkä raskaudenehkäisy. Tavoitteena on, että ihmiset voivat saada lapsia haluamansa määrän. Sekä äidin että syntyvän lapsen mahdollisimman hyvä terveys ja lapsettomuuden ennaltaehkäisy ovat myös tärkeitä tavoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelutilannetta kartoittamalla nykyistä seksuaalista aktiivisuutta, ehkäisyn käyttöä ja jälkiehkäisyn käytön syitä. Toiseksi tarkoituksena oli tutkia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perhesuunnittelupalvelujen käyttöä ja niissä tapahtuneita muutoksia 1986­2005. Kolmanneksi tutkittiin yliopisto-opiskelijoiden lastensaantitilannetta, lapsitoiveita ja syitä lastensaannin siirtämiseen. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 - postikyselyn mukaan 80 % yliopisto-opiskelijoista oli seksuaalisesti aktiivisia. Miehistä 65 % ja naisista 79 % käytti jotain ehkäisymenetelmää. Yleisin menetelmä naisilla oli hormonaalinen ehkäisy ja miehillä kondomi. Vaikka huomattava enemmistö opiskelijoista käytti luotettavaa ehkäisyä, 40 % opiskelijoista oli jossain vaiheessa tarvinnut jälkiehkäisyä. Jälkiehkäisyn käytön syitä tutkittiin YTHS:n Tampereen terveydenhoitoasemalla. Syy jälkiehkäisyn tarpeeseen oli useimmiten kondomin rikkoutuminen, kuitenkin kolmasosa ilmoitti syyksi sen, että ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä. YTHS:n käyntisyytilastoja seuraamalla oli mahdollista selvittää yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelujen käyttöä vuosina 1986-2005. Kaikki lääkärikäynnit YTHS:ssä vähenivät suhteessa opiskelijaväestöön, samoin vähenivät perhesuunnittelukäynnit 358:sta 189:ään tuhatta naisopiskelijaa kohti. Aborttilausuntojen määrä väheni 4.2:sta 2.9:n tuhatta naisopiskelijaa kohti. Raskaudenehkäisy oli koko seuranta-ajan yleisin yksittäinen lääkärin vastaanotolla käynnin syy ja sen osuus oli noin 16 % kaikista naisopiskelijoiden vastaanotolla käynneistä. 7.9 prosentilla naisopiskelijoista ja 6.8 prosentilla miesopiskelijoista oli lapsia. Koko suomalaisella vastaavanikäisellä väestöllä oli väestötilastojen mukaan lapsia huomattavasti useammin. Lähes yhdeksän kymmenestä opiskelijasta toivoi tulevaisuudessa saavansa lapsia, useimmiten toivottiin kahta lasta. Vain 4.5 % naisopiskelijoista ilmoitti kokeneensa raskauden keskeytyksen. Selvä enemmistö jälkiehkäisyn hakijoista halusi lapsia tulevaisuudessa, suurin osa valmistumisen jälkeen noin 30 vuoden iässä. Kesken olevat opinnot olivat tärkein syy siirtää raskautta. Muita edellytyksiä lastensaamiselle oli pysyvä, turvallinen parisuhde ja kypsyys äidiksi. Kaiken kaikkiaan opiskelijat asettivat korkeita vaatimuksia itselleen ja kumppanilleen ennen kuin uskaltautuisivat vanhemmuuteen. Tutkimus antaa aihetta seuraaviin johtopäätelmiin ja pohdintoihin. Yliopisto-opiskelijat käyttävät luotettavia ehkäisymenetelmiä ja ehkäisyn pettäessä osaavat turvautua jälkiehkäisyyn. Raskauden keskeytysten määrä on vähäinen. Heillä on käytettävissään hyvin saatavilla olevat ja korkealaatuiset perhesuunnittelupalvelut. Heillä on vähän lapsia ja opintojen keskeneräisyys on suurin syy lastenhankinnan siirtämiseen. Suomessa yliopisto-opiskelijat ovat vanhempia kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lastenhankinnan siirtyminen hedelmällisen iän loppupäähän voi ennakoida vaikeuksia halutun lapsimäärän saannissa, terveydellisten riskien lisääntymistä ja jopa tahattoman lapsettomuuden riskin lisääntymistä. Kun perhesuunnittelupalveluja annetaan, henkilökunnan tehtävänä on keskustella iän ja hedelmällisyyden välisestä yhteydestä ja pitää mielessä opiskelijan koko elämänkaari. Yleisen ilmapiirin ja olosuhteiden tulisi olla sellaisia, että myös yliopisto-opiskelijoilla olisi aidosti mahdollisuus valita lastensaaminen optimaalisessa iässä.Family planning issues are important to university-aged students. Education is associated with sexual behavior, childbearing and contraceptive use and studies show that educated women are more likely to postpone pregnancy. Family planning choices of Finnish university students have been investigated using the material from the Student Health Survey 2004, from a study of emergency contraception users in the Finnish Student Health Service (FSHS) in Tampere and from the health record statistics of the FSHS. The Student Health Survey 2004 was a postal questionnaire that included the questions concerning current sexual activity and use of contraceptives, childbearing and the desire to have children. Of university students (n=3153) 80 % were currently sexually active. Of male students, 65 % and of female students, 79 % reported currently using some contraception. The most popular method among women was hormonal contraception and among men, condoms. Only 6.8 % of male students and 7.9 % of female students had children. The vast majority (89 %) of students desired to have children in the future. Most students indicated wanting two. Those who sought emergency contraception were questioned about the reason to use EC, why they don t want to get pregnant now and about their future plans concerning childbearing. The main reason why the respondents (n=114) needed emergency contraception was condom failure. One-third of respondents had not used any contraception. The majority of respondents planned to have children in the future at about the age of thirty years. Unfinished studies were the main reason to postpone pregnancy. The trends in the use of family planning services between 1986 and 2005 were investigated by using the data from the health record statistics of the FSHS. During this time the number of family planning consultations (physician encounter) decreased from 358 to 189 per 1000 female students. The number of consultations concerning an official statement for induced abortions decreased from 4.2 to 2.9 per 1000 female students. University students commonly use reliable contraceptive methods and they use EC when needed. The FSHS offers easy and inexpensive access to contraception services. The students are at the optimal age for childbearing, however they are seldom parents. The vast majority of students plan to have children in the future and they want to postpone pregnancy until after completion of studies. In order to prevent age-related unintended infertility, health care providers should counsel on age and fertility

University Students Seeking Hormonal Emergency Contraception: Why Do They Not Want Pregnancy Now? When is it Suitable to Have Children?

University students who sought hormonal emergency contraception (EC) in the Tampere Student Health Station during the period 1.9.2000-31.12.2001 received a questionnaire on their use of it. Of the total, 114 responded (67%). The aim of this study was to ascertain why the respondents did not want to get pregnant now and when it would be suitable for them to get children. Free answers to these questions were analysed using a collective consensus method. The main reasons for not wanting pregnancy now were un? nished studies and the non-steady character of the relationship. Almost all planned to become pregnant some day in the future when their life situation was appropriate, usually at the age of about 30 years