Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016 : Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?

Tässä tutkimuksessa yksityisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan yksityissektorin lääkärissäkäyntejä, hammashoitoa sekä tutkimusta ja hoitoa, joista maksetaan sairausvakuutuslain perusteella sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvauksia). Työpaperissa tarkastellaan yksityisten sairaanhoitopalvelujen käytön määriä, kustannuksia, korvauksia sekä asiakkaiden maksamia omavastuita rekisteriaineistolla vuosina 2013–2016. Erityisesti selvitetään sitä, miten vuoden 2016 alusta toteutetut huomattavat korvaustason alentamiset heijastuivat yksityisten sairaanhoitopalvelujen käyttöön ja korvauksiin sekä millaisia muutokset olivat eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja Suomessa asuvan väestön iästä, sukupuolesta, voimassa olleista lääkehoitojen korvausoikeuksista, asuinpaikasta, vuosituloista sekä Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käytöstä. Tarkasteluun valittiin käynnit, jotka oli tehty tammi–kesäkuussa vuosina 2013–2016 ja joista oli maksettu korvaus kyseisen vuoden tammi–syyskuun aikana. Kun vertailtiin vuosien 2015 ja 2016 ensimmäisillä puolivuotisjaksoilla toteutuneita käyntejä, lääkärissäkäynneistä korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni 2,7 prosenttia ja tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni 2,2 prosenttia. Hammashoidosta korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni jonkin verran enemmän, 5,7 prosenttia. Yksityissektorin palveluiden käyttö oli vähentynyt naisilla hieman enemmän kuin miehillä. 0–9-vuotiaiden ja 10–24-vuotiaiden ikäryhmissä lääkäripalveluiden ja tutkimuksen ja hoidon käyttö yleistyi toisin kuin muissa ikäryhmissä. Lääkkeiden erityiskorvauksiin oikeutetuilla lääkäripalveluista sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni keskimääräistä enemmän. Hammashoidosta korvausta saaneiden osuus sen sijaan pieneni enemmän niillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeuksia. Lääkärinpalkkioista, hammashoidosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuudet pienenivät eniten HYKSin ja TAYSin erityisvastuualueilla asuneilla. Lähes kaikkien tarkasteltujen yksityissektorin palveluiden käyttö väheni suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisemmasta ryhmästä oli kyse. Pienituloisimmillakaan palveluiden käytön väheneminen ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Muutosten seurauksena tuloryhmien väliset erot yksityissektorin palvelujen käytössä kuitenkin suurenivat entisestään. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset on päätetty lakkauttaa vuonna 2021. Suunnitteilla oleva sote-järjestelmä, jossa asiakas saa vapaasti valita perustason palvelut julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, tulee muuttamaan palvelutuotannon kenttää. Kela-korvausten merkittävä pienentäminen ei näytä nykyjärjestelmässä suuresti vähentäneen yksityissektorin palveluiden käyttöä. Itse maksettaville tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamille yksityissektorin palveluille on todennäköisesti kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeen

Vaihtoehtoisia korvausmalleja hammashoidon sairausvakuutusjärjestelmän kehittämiseksi

Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarjota vaihtoehtoja keskusteluun hammashoidon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän uudistamiseksi. Vaihtoehtoisten korvausmallien, porrasmallin ja tilimallin, korvauksia verrattiin vuonna 2009 voimassa olleen taksamallin korvauksiin. Laskelmien avulla arvioitiin, ketkä korvausta saaneet hyötyisivät ja ketkä häviäisivät. Tutkimuksen aineistona oli otos henkilöistä, jotka saivat sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausta yksityisen hammashoidon kustannuksista vuonna 2009. Otoksen koko oli 100 000 henkilöä, joilla oli yhteensä 503 093 toimenpidettä. Aineistossa oli tiedot henkilöille tehdyistä toimenpiteistä, toimenpiteistä maksetuista palkkioista ja saaduista korvauksista. Taustamuuttujia aineistossa olivat sukupuoli, ikä, kotikunta ja valtionveronalaiset vuositulot. Laskelmissa käytettiin kahta vaihtoehtoista korvausmallia: porrasmallia ja tilimallia. Porrasmallissa korvaus nousi, kun asiakkaan kustannukset nousivat. Tilimallissa kaikilla oli käytössään vuosittain samansuuruinen korvaussumma. Tutkimusaineiston todellisille toimenpiteille laskettiin vaihtoehtoisten mallien mukaiset korvaukset. Laskelmissa oletettiin, että henkilöiden toimenpiteet ja toimenpiteiden palkkiot säilyvät ennallaan. Korvausmallit pidettiin kustannusneutraaleina, joten niiden korvaussumma oli korkeintaan vuoden 2009 tasolla. Laskelmat osoittivat, että tilimallista hyötyisi kolme neljästä korvauksen saajasta. Korvausprosentti oli taksamallia korkeampi, kun vuosikustannus eivät ylittäneet 500 euroa. Porrasmallin käyttöönotosta hyötyisi yksi kymmenestä korvauksen saajasta. Korvausprosentti kasvoi, jos vuosikustannus ylitti 800 euroa. Sitä pienemmällä vuosikustannuksella korvausprosentti pieneni taksamalliin verrattuna. Jos sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää halutaan uudistaa kustannusneutraalisti ja samalla parantaa edellytyksiä käyttää yksityisiä hammashoitopalveluja, tulisi soveltaa tilimallia porrasmallin asemesta

Antibody responses to nasopharyngeal carriage of Streptococcus pneumoniae in adults: A longitudinal household study

Background. Natural immunity to Streptococcus pneumoniae is thought to be induced by exposure to S. pneumoniae or cross-reactive antigens. No longitudinal studies of carriage of and immune responses to S. pneumoniae have been conducted using sophisticated immunological laboratory techniques.Methods. We enrolled 121 families with young children into this study. Nasopharyngeal (NP) swabs were collected monthly for 10 months from all family members and were cultured in a standard fashion. Cultured S. pneumoniae isolates were serotyped. At the beginning (month 0) and end (month 10) of the study, venous blood was collected from family members 118 years old. Serotype-specific antipolysaccharide immunoglobulin G (IgG) and functional antibody and antibodies to pneumolysin, pneumococcal surface protein A (PspA), and pneumococcal surface antigen A (PsaA) were measured in paired serum samples.Results. Levels of anticapsular IgG increased significantly after carriage of serotypes 9V, 14, 18C, 19F, and 23F by an individual or family member. For serotype 14, a higher level of anticapsular IgG at the beginning of the study was associated with reduced odds of carriage (P = .0006). There was a small (similar to 20%) but significant increase in titers of antibodies to PsaA and pneumolysin but no change in titers of antibody to PspA.Conclusions. Adults respond to NP carriage by mounting anticapsular and weak antiprotein antibody responses, and naturally induced anticapsular IgG can prevent carriage

Rab8, a small GTPase involved in vesicular traffic between the TGN and the basolateral plasma membrane

Small GTP-binding proteins of the rab family have been implicated as regulators of membrane traffic along the biosynthetic and endocytic pathways in eukaryotic cells. We have investigated the localization and function of rab8, closely related to the yeast YPT1/SEC4 gene products. Confocal immunofluorescence microscopy and immunoelectron microscopy on filter-grown MDCK cells demonstrated that, rab8 was localized to the Golgi region, vesicular structures, and to the basolateral plasma membrane. Two-dimensional gel electrophoresis showed that rab8p was highly enriched in immuno-isolated basolateral vesicles carrying vesicular stomatitis virus-glycoprotein (VSV-G) but was absent from vesicles transporting the hemagglutinin protein (HA) of influenza virus to the apical cell surface