Hyvinvointipalvelut kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa: Tarkastelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksessa

Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat asettaneet kunnille uusia haasteita tulevaisuutta ajatellen. Väestön ikääntyminen, nopea kansainvälistyminen, kuntien välisen kilpailun kiristyminen ja kuntien vähentyneet resurssit suhteessa kasvaneisiin velvoitteisiin ovat ajaneet kunnat vaikeaan tilanteeseen. Toimintaympäristön muutos vaatii nopeita toimenpiteitä haasteisiin vastaamiseksi. Näistä lähtökohdista käynnistettiin Suomessa kunta- ja palvelurakenneuudistus vuoden 2005 keväällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea selvittää, millaisia muutoksia kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo kuntien palvelutuotantoon sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskeistä on myös tarkastella millaisia muutoksia Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitos tuo alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten riittävien palvelujen taso pystytään kunnissa turvaamaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksen teoreettinen osuus painottuu hyvinvointivaltiollisen kehityksen tarkasteluun. Tutkimuksen kantavia teemoja ovat erityisesti kuntien toimintaympäristön muutos sekä julkisen sektorin reformit. Kuntarakenteiden kansainvälistä vertailunäkökulmaa on pyritty tuomaan esille tarkastelemalla muita Pohjoismaisia kuntauudistuksia. Teoriaosuudessa käsitellään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ylei-simmin käytettyjä tuottamistapoja, joiden tarkoituksena on antaa yleiskuva vaihtoehtoisten palvelumallien kehityksestä. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat palvelurakenne, muutos, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuntaliitokset. Tutkimuksen metodi on laadullinen. Empiirinen aineisto koostuu kahdesta osiosta: pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen työryhmän haastatteluista sekä kuntaliitoksen valmisteluun liittyvien asiakirjojen analysoinnista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin. Tutkimustulokset osoittavat, että Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksessa keskeisellä sijalla ovat yhteisen toimintakulttuurin luominen ja käytännön järjestelyt. Tämän vuoksi uusia palvelumalleja, kuten tilaaja-tuottajamallia ei vielä liitoksen alkuvaiheessa oteta käyttöön. Sen sijaan jo aikaisemmin käytössä olleita palvelujen tuottamistapoja on tarkoitus kehittää edelleen. Varsinkin palveluseteleistä ja palvelujen normaaleista kilpailuttamismenetelmistä on jo saatu hyviä kokemuksia. Uuden Seinäjoen kaupungin palvelujen tuottamisessa sovelletaan niin sanottuja parhaita käytäntöjä. Toisin sanoen yhdistyvien kuntien parhaiksi havaitut menetelmät otetaan käyttöön myös tulevaisuudessa. Uuden yhteisen palvelustrategian luominen on myös ensisijainen toimenpide. Uudessa palvelustrategiassa määritellään ne puitteet, joiden mukaan palveluja lähdetään tulevaisuutta ajatellen kehittämään. Kaiken kaikkiaan Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen taustalla on nähtävissä pyrkimys vastata kuntien toimintaympäristön muutokseen. Teoriaosuudessa tarkastelussa ollut hyvinvointivaltion suunnanmuutos laman jälkeisinä vuosina merkitsi käännekohtaa kunnille ja niiden toiminnalle. Myös New Public Management-opin mukaiset vaatimukset tehokkaasta ja taloudellisesta julkishallinnosta ovat luoneet otollisen kasvualustan kuntarakenteiden uudistamiseksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format