Explaining social-class inequality in voter turnout : the contribution of income and health

Occupation-based social class is an important, yet under-explored, factor in electoral participation. In this article, social class differences in voter turnout over time are measured, and how two other resources – namely income and health – mediate or modify this relationship is analysed. The analysis is based on an individual-level register-based 11 percent sample of the entire electorate in the 1999 Finnish parliamentary elections, and secondarily on smaller register-based samples in the 2012 presidential and municipal elections. Results show that income mediates part of the effects of social class on voting, while social class and utilised health indicators exert mainly independent effects on turnout. Social class differences remain largely stable in all income and hospital care groups, except that no differences between classes are observed among those most severely affected by health problems. Results are also mostly similar between those of working age and the older population, and between men and women, and remain stable over time and in different types of elections. The findings imply that social class should be taken account in theoretical and empirical models of turnout.Peer reviewe

Do Surveys Overestimate or Underestimate Socioeconomic Differences in Voter Turnout? : Evidence from Administrative Registers

Surveys generally overestimate the overall level of voter turnout in elections due to both the misreporting of voting and nonresponse. It is sometimes argued that socioeconomic differences in turnout are exaggerated in surveys because social desirability has a more pronounced effect on eligible voters in more advantaged socioeconomic positions. However, the contribution of nonresponse bias has not been taken into consideration in these assessments. Using a register-linked survey with information on the education, occupational social class, income, and voting in the 2015 Finnish parliamentary elections of both respondents and nonrespondents, this study shows that nonresponse bias leads to not only a larger overestimation of the overall level of turnout than social desirability, but also an underestimation of educational, social class, and income-related differences in the propensity to vote. Socioeconomic differences in the probability of voting in register-based data were at least two-thirds larger than differences obtained when using standard survey techniques. This finding implies that socioeconomic inequality in electoral participation is a more pressing social problem than previous evidence might indicate.Peer reviewe

Vertailu viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimintamalleista

Tämän kansainvälisen vertailun tavoitteita ovat Team Finlandin verkostomaisen toimintamallin peilaaminen Alankomaiden, Ruotsin ja Tanskan viennin ja kansainvälistymisen edistämistoimiin sekä hyvien käytäntöjen ja Team Finlandin kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen vertailun pohjalta. Vertailuaineiston muodostivat erilaiset viennin ja kansainvälistymisen edistämistä (VKE) verrokkimaissa ohjaavat strategiset dokumentit ja muu relevantti taustatieto, jota täydennettiin Alankomaissa, Ruotsissa ja Tanskassa keskeisten alue- ja kansallisen tason toimijoiden haastatteluilla. Lisäksi järjestettiin vertaisoppimistyöpaja, johon osallistui VKE-toimijoita Suomesta ja verrokkimaista. Vertailun perusteella Team Finlandin toimintamallin kehittämiseksi suositellaan muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön (PPP) vahvistamista, kansallisen ja alueellisen työnjaon selkeyttämistä, strategisen ohjauksen vahvistamista (operatiivisen kehittämisen rinnalla), konkreettisen palvelulupauksen käyttöönottooa ja edustustojen maksullisten palveluiden pilotointia

Selvitys terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi

Raportissa kuvataan terveysalan rahoitusympäristöä ja sen erityispiirteitä sekä tunnistetaan pullonkauloja ja kehitystarpeita. Raportti on osa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian joulukuussa 2020 julkaistun tiekartan toimenpiteitä. Raportissa selvitetään terveysalan rahoituksen nykytilannetta Suomessa tutkimus- ja kehitysrahoituksesta yritysten kasvurahoitukseen. Raportissa kuvataan verrokkimaiden (Ruotsi, Tanska, Belgia) terveysalan rahoituksen nykytilannetta sekä käytössä olevia toimintamalleja ja politiikkatoimia terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi. Lisäksi raportissa tunnistetaan rahoituksen kapeikkoja ja esitetään toimenpidesuosituksia. Rahoitus terveysalan tutkimustoimintaan on kasvanut, ja suomalaiset terveysalan kasvuyritykset ovat onnistuneet keräämään huomattavia pääomasijoituksia. Rahoitusympäristö on kuitenkin selvästi verrokkimaita kehittymättömämpi ja rahoitusympäristön kilpailukyky on jäämässä jälkeen verrokkimaista. Raportissa esitetään selvityksen toteuttajien ehdotuksia toimenpiteiksi rahoitusympäristön kehittämiseksi. Raportin tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveysalan kasvustrategian toimeenpanossa ja terveysalan rahoitusympäristön kehittämisessä

Virastoarvioinnit 2022–2023 : Yhteenvetoraportti

Hankkeessa on arvioitu samanaikaisesti kuutta eri virastoa: Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Liikenne- ja viestintävirasto, Tuomioistuinvirasto, Ulosottolaitos ja Väylävirasto. Arvioinnissa on tarkasteltu virastojen nykytilaa, toteutettujen uudistushankkeiden tavoitteiden toteutumista sekä virastojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Raportissa on esitetty yhteenveto arviointikokonaisuudesta sekä yleiset johtopäätökset ja opit kaikkien kuuden viraston arvioinnista. Keskeiset opit liittyvät muun muassa henkilöstön hyvinvoinnin sekä osaamisen varmistamiseen, toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämiseen uudistuksen jälkeen, tehokkuustavoitteita koskevien konkreettisten mittareiden määrittelyyn, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, sähköisten järjestelmien kehittämiseen osana uudistuksia sekä seuranta- ja arviointisuunnitelmien laatimiseen jo suunnitteluvaiheessa. Hanke on jatkumoa valtiovarainministeriön vuonna 2020 käynnistämälle virastoarviointien kokonaisuudelle, jonka tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa pysyvä menettelytapa valtion virastojen ja niiden uudistamishankkeiden säännölliselle ja systemaattiselle arvioinnille. Taustalla on tarve luoda nykyistä systemaattisempaa ja vertailevaa, hallinnonalarajat ylittävää tietopohjaa virastojen toiminnan tuloksellisuudesta toiminnan kehittämisen, ohjauksen ja johtamisen tarpeisiin. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul

Effectiveness of Fecal Microbiota Transplantation for Weight Loss in Patients with Obesity Undergoing Bariatric Surgery : A Randomized Clinical Trial

Publisher Copyright: © 2022 Authors. All rights reserved.Importance: Severe obesity is a major health concern. However, a few patients remain resistant to bariatric surgery and other treatments. Animal studies suggest that weight may be altered by fecal microbiota transplantation (FMT) from a lean donor. Objective: To determine whether FMT from a lean donor reduces body weight and further improves the results of bariatric surgery. Design, Setting, and Participants: This double-blinded, placebo-controlled, multicenter, randomized clinical trial was conducted in 2018 to 2021 among adult individuals with severe obesity treated at 2 bariatric surgery centers in Finland and included 18 months of follow-up. Patients eligible for bariatric surgery were recruited for the study. Data were analyzed from March 2021 to May 2022. Interventions: FMT from a lean donor or from the patient (autologous placebo) was administered by gastroscopy into the duodenum. Bariatric surgery was performed 6 months after the baseline intervention using laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass (LRYGB) or laparoscopic sleeve gastrectomy (LSG) Main Outcomes and Measures: The main outcome was weight reduction measured as the percentage of total weight loss (TWL). Results: Forty-one patients were recruited to participate in the study and were included in the final analysis (29 women [71.1%]; mean [SD] age, 48.7 [8.7] years; mean [SD] body mass index, 42.5 [6.0]). A total of 21 patients received FMT from a lean donor, and 20 received an autologous placebo. Six months after FMT, 34 patients underwent LRYGB and 4 underwent LSG. Thirty-four patients (82.9%) attended the last visit 18 months after the baseline visit. The percentage of TWL at 6 months was 4.8% (95% CI, 2.7% to 7.0%; P <.001) in the FMT group and 4.6% (95% CI, 1.5% to 7.6%; P =.006) in the placebo group, but no difference was observed between the groups. At 18 months from the baseline (ie, 12 months after surgery), the percentage of TWL was 25.3% (95% CI, 19.5 to 31.1; P <.001) in the FMT group and 25.2% (95% CI, 20.2 to 30.3; P <.001) in the placebo group; however, no difference was observed between the groups. Conclusions and Relevance: FMT did not affect presurgical and postsurgical weight loss. Further studies are needed to elucidate the possible role of FMT in obesity. Trial Registration: ClinicalTrials.gov Identifier: NCT03391817.Peer reviewe

Terveys ja poliittinen osallisuus : tutkimustuloksia terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisestä suhteesta

Non peer reviewe

Business Finlandin arviointi : Innovaatioita, kasvua ja kansainvälistymistä

Arvioinnin tavoitteena on ollut tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys vuoden 2018 alussa perustetun Business Finlandin roolista ja toiminnasta. Suomen talouden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tilannekuva on monin tavoin haasteellinen. Tarve Business Finlandin palveluille on kasvanut. Uudistuksen pyrkimykset isompaan kokonaisuuteen, yhtenäisiin ja parempiin palveluihin sekä toiminnan laatuun ja tehokkuuteen olivat perusteltuja. Uudistus valmisteltiin kuitenkin nopeasti, ja käytännössä organisaatioiden yhdistäminen osoittautui haastavaksi. Business Finlandin strategia on linjassa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden kanssa. Palvelukokonaisuuksia ja -prosesseja on kehitetty systemaattisesti, ja strategiassa on huomioitu toimintaympäristön muutokset. Toiminnan alkuvaiheessa pääpaino on ollut organisaation kehittämisessä ja kumppanuuksien kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Nyt on tärkeää kiinnittää huomiota palvelujen jalkauttamiseen yhdessä kumppaneiden kanssa. Uudistuksen myötä hallinnon resursointia on kevennetty ja voimavaroja siirretty lähemmäs asiakasrajapintaa, erityisesti ulkomaanverkostoon. Uudistus on vahvistanut palvelupolkuja ja mahdollistanut kattavamman palveluvalikoiman. Uudistuksella tavoitellut sisäiset tehokkuushyödyt eivät kuitenkaan ole ilmeisiä, ja hallinnollista taakkaa on tullut lisää. Uudistuksesta on kulunut vasta lyhyt aika – toimintamallin tehokkuus, synergiaedut ja muutokset vaikuttavuudessa nähdään perusteellisemmin myöhemmin

Team Finland -kasvuohjelmien arviointi

Tämän arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa Team Finland -kasvuohjelmatoiminnan kehittämisen tueksi. Arviointi kohdistuu toimintamalliin kokonaisuutena, ei yksittäisiin ohjelmiin. Arvioinnin aineistona ovat yrityksille suunnattu sähköinen kysely (n=287), kasvuohjelmia koskevat dokumentit sekä viranomais- ja sidosryhmähaastattelut ja yrityshaastattelut. Arvioinnin johtopäätöksenä on, että kasvuohjelmat ovat toimiva ja tervetullut työkalu pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Ohjelmien pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on vielä liian varhaista, mutta osa lyhyemmän aikavälin tuloksista on lupaavia ja yritysten palaute ohjelmista on pääosin positiivista. Kasvuohjelmien onnistumisessa on kuitenkin suuria ohjelmakohtaisia eroja ja ohjelmien toteutukseen kohdistuu myös paljon kritiikkiä. Arviointi suosittelee kasvuohjelmatoiminnan jatkamista nykyisen rahoituskauden jälkeen arvioinnissa esitetyt kehitystarpeet huomioiden. Keskeisimpiä kehityskohteita ovat rahoitus- ja ohjausmallin uudistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen muiden ohjelmien välillä sekä eri palveluntarjoajien kanssa. Liite 1. Kuvaukset neljästä kasvuohjelmasta Liite 2. Lista haastatteluista asiantuntijoista Liite 3. Yhteenveto ohjelmista Liite 4. Impact of Team Finland Growth Program

Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat

Uusien ja kasvuhakuisten yritysten (tässä ”startup-yritysten”) merkitys elinkeinoelämän uudistumiselle on keskeinen. Tämän hankkeen päätavoitteena on ollut selvittää, miten julkista politiikkaa tulisi kehittää, jotta se edistäisi mahdollisimman hyvin startup-yritysten kasvua. Tässä raportissa tarkastellaan kansallista startup-yrityksiä, yrittäjyyttä ja startup-yritysten toimintaympäristöä useasta eri näkökulmasta. Raportissa on luotu tilannekuvaa startup-yritysten nykytilasta ja niiden merkityksestä elinkeinoelämälle, vertailtu kansallista startup-yritysten toimintaympäristöä kansainvälisiin verrokkimaihin sekä analysoitu startup-ekosysteemien ja startup-yrityspalvelujen nykytilaa. Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että kansallinen startup-toimintaympäristö on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta olemme kuitenkin kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Startup-toimintaympäristön kehittäminen edellyttää julkiselta sektorilta entistä vahvempaa ja fokusoidumpaa startup-yrityspolitiikkaa. Kansainvälisten esimerkkien viitoittamana peräänkuulutamme erityisesti poikkihallinnollista startup-politiikkaa. Näkemyksemme mukaan Suomi tarvitsee poikkihallinnollisen startup-strategian, joka on laadittu eri start-up –kentän toimijoiden ja hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöll