Ikääntyneen arjen ympäristöt ja palveluverkko : Case Lauttasaari

Aalto-yliopiston monitieteellisessä Lauttasaaren palveluverkko -tutkimushankkeessa (2013-2015) tarkasteltiin Lauttasaaren alueen vanhuspalveluiden toimija‐ ja palveluverkostoa verkostotutkimuksen (Markkinoinnin laitos) ja palvelumuotoilun (Muotoilun laitos) näkökulmasta.Palveluiden sekä asuinympäristön saavutettavuutta tarkasteltiin puolestaan rakennetun ympäristön näkökulmasta (Arkkitehtuurin laitos, Sotera). Tämä raportti tarkastelee aluksi Lauttasaaren aluetta väestön ikärakenteen, asumisen ja palvelutarjonnan kannalta. Ikääntyvien itsenäistä asumista tukevien toimijoiden yhteistyötä ja sen edellytyksiä analysoidaan seuraavassa luvussa verkostoitumisen näkökulmasta. Tämän jälkeeneri toimijoiden yhteistyön kehittämistä ja siihen soveltuvia menetelmiä tarkastellaan palvelumuotoilun näkökulmasta. Lopuksi julkisen liikenteen, jalankulkureittien ja viheralueiden saavutettavuutta tarkastellaan ikääntyneen asukkaan kannalta. Hanke on osa Innovatiivinen kaupunki®–ohjelmaa ja se toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston sekä Elinkeinopalvelun kanssa

Palvelukortteli : Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin

Raportissa tarkastellaan ikääntyneiden tarpeisiin vastaavaa palvelukortteli -konseptia. Siinä esitellään olemassa olevia ikääntyneille suunnattuja palvelu- ja asumiskohteita Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa sekä hyviä käytäntöjä Suomessa. Meneillään olevaa kehitystyötä liittyen ikääntyneiden asumiseen Suomessa tarkastellaan Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin koordinoiman Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -hankkeen tulosten kautta. Palvelukorttelia käsitellään sekä uudisrakentamisen avulla toteutettavana erillishankkeena että täydennys- ja korjausrakentamisen kautta toteutuvana palvelukeskittymänä. Palvelukortteli on hybridirakennus, joka sijaitsee julkisen liikenteen solmukohdassa. Se voi olla matala kylämäinen tilojen verkosto tai tornimainen yksittäinen rakennus. Palvelukorttelin tarkoituksena on täydentää ikääntyneille suunnattua palvelutarjontaa sekä tukea alueellisesti ikääntyneiden itsenäistä asumista. Se voi tarjota palveluasumista tai muistisairaiden ryhmämuotoista asumista. Olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen ja paikallisuus ovat lähtökohtana palvelukorttelin toteutukselle. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin verkostoituminen ja resurssien jaettu käyttö tuottavat synergiaetua palveluntuottajille ja monipuolisia palveluita asukkaille. Palvelukorttelin toteutuksen lähtökohtana on yhdyskunta- ja väestörakenteen tarkastelu. Tarkastelun avulla tunnistetaan asumispalveluiden tarve. Palvelukorttelin avulla voidaan täydentää asumisratkaisuja ja samalla tukea itsenäisesti asuvia ikääntyneitä. Sen palveluita käyttävät kaikki alueen asukkaat. Keskeinen sijainti on saavutettavuuden ja toiminnan kannalta edellytys. Palvelukortteli tarjoaa palveluille alustan, jossa tilat ovat useiden toimijoiden käytössä. Palvelukorttelin toteutus ja hallinnointi edellyttävät verkostojohtamista ja koordinointia. Jaettujen tilojen käyttö perustuu vuokra- tai käyttösopimuksiin sekä toimijoiden sitoutumiseen. Palvelukorttelin tulee olla mitoitettu paikallisiin olosuhteisiin, kunnan asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen. Resurssien tehokas hyödyntäminen tukee kaikkia alueen asukkaita sekä paikallisia palveluiden tuottajia. Palvelukortteli tukee ennaltaehkäisevää toimintaa sekä ikääntyneiden sosiaalista ja fyysistä kuntoutust

Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille - Loppuraportti

Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille -projekti, MonIA, on tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena on ollut etsiä integroivia, monimuotoisia ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja muistisairaille.  Aalto-yliopiston vetämän hankekonsortion yhteisenä tavoitteena on ollut monipuolistaa asumispalveluiden tarjontaa ja tukea muistisairaiden osallisuutta yhteiskunnassa. Keskeisiä ovat ratkaisut, jotka lisäävät omaehtoisen asumisen mahdollisuuksia, vähentävät tarvetta laitosasumiseen ja asukkaan muuttamista pois tutusta asuinympäristöstä toimintakyvyn heiketessä. Raportti esittelee hankeen tuloksena syntyneitä suunnittelu- ja ratkaisuehdotuksia kuntien, palvelutarjoajien, yritysten ja yksityisten ihmisten tarpeeseen

Elinvoimainen taajama - Työpaperi / 2 - ”Kaveria ei jätetä”, Case Keuruu

Käynnissä olevan kaupungistumisen seurauksena maaseudun tyhjeneminen vähentää pikkukuntien elinvoimaisuutta ja väestön ikärakenne hajautuu alueellisesti. Kaupunkeihin muuttajat ovat pääasiassa nuoria ja vastaavasti ikääntyneet jäävät maaseudulle. Kuntatasolla väestön vanheneminen lisää mm. sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja samalla, kun verotulot laskevat työikäisten vähentyessä. Väestön keskittyminen suurimpiin keskuksiin aiheuttaa osaltaan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemistä harvaan asutuilla alueilla, mikä vaikeuttaa palvelujen turvaamista ja heikentää alueen kilpailukykyä.Samanaikaisesti koko Suomen väestö ikääntyy voimakkaasti. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Väestön ikääntymisen taustalla vaikuttavat suurten ikäluokkien tulo vanhuusikään sekä syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Muutos on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävä, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia haasteita, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista. Yhteiskunnan on mukauduttava laajasti nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Elinvoimainen taajama –hankkeessa tavoitteena on tunnistaa pienten kuntien kehittämishaasteet ja –vahvuudet resursseineen sekä yhdyskuntarakenteen ja rakennuskannan tasolla. Hankkeessa kuntien kehittämistä lähestytään esimerkkikuntien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut tämän esiselvityksen, joka keskittyy Keuruun keskustaajaman kehittämiseen. Selvityksen tavoitteena on tehdä suunnitelma, jossa seniori- ja ikäihmisten asumista sekä palveluja saadaan tuotua mahdollisimman lähelle keskustatoimintoja. Työn yhtenä kantavana teemana on muistiystävällinen taajama, jossa on huomioitu ihmisten liikkuminen ja orientoituminen taajamarakenteessa. Toisena teemana on ikäihmisten yhteisöllinen ja kohtuuhintainen asuminen. Tämä raportti sekä opinnäytetöiden suunnittelukonseptit ovat Keuruun kaupungin ja muiden toimi-joiden sekä Elinvoimainen taajama -hankkeessa mukana olevien tahojen käytettävissä. Raportissa kuvailtua kehittämisprosessia voidaan hyödyntää myös laajemmin väestöltään pienenevien kuntien kehittämisessä. Raportti liittyy Elinvoimainen taajama –konsortiohankkeeseen (2018-2020), jonka painopiste on pienten, alle 20 000 asukkaan kuntien palveluiden ja asumisen kehittämisessä. Hanke on jatkoa aikaisemmin Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa toteutetuille tutkimus- ja kehityshankkeille liittyen Ympäristöministeriön Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelmaan (2015-2017) ja Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeeseen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (2017-2018). Näiden hallituksen asettamien kehittämisohjelmien taustalla on meneillään oleva väestö- ja palvelurakenteen muutos

Elinvoimainen taajama - Työpaperi / 1 - Lähtötilanteen kartoitus ja kehittämisprosessin kuvaus

Elinvoimainen taajama -hankkeessa tavoitteena on tunnistaa pienten kuntien kehittämishaasteet ja -vahvuudet resursseineen sekä yhdyskuntarakenteen ja rakennuskannan tasolla. Tältä pohjalta luodaan realistisia ratkaisuja taajamien kehittämiseksi, jotta ne vastaisivat naiden kuntien tulevien vuosien väestön tarpeisiin. Tässä työpaperissa kuvataan taajamien muutosta viime vuosikymmeninä sekä tulevina vuosikymmeninä ennusteiden perusteella. Kotimaisten ja kansainvälisten esimerkkien avulla esitellään erilaisia ratkaisuja saavutettavuuden, palvelujen, asumisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Taajamien kehittämisprosessia kuvataan lyhyesti eri vaiheineen sekä kartoitus- ja arviointimenetelmien kautta. Kehittämisessä erityinen painopiste on olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisessä ja kehittämisessä, myös palvelujen tarvetta ja niiden verkottamista tullaan tarkastelemaan. Tata raporttia täydennetään hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella. Koko hankkeen tuloksena syntyy kehittämisprosessi ja -ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää yleisesti kuntien taajamien kehittämisessä. Niistä raportoidaan loppuraportissa vuona 2020. Tämä työpaperi on tarkoitettu kuntien ja Aalto-yliopiston opinnäytetyöntekijöiden sekä muiden aihepiiristä kiinnostuneiden kaytt66n kuvaamaan suuntaviivoja ja keskeisiä näkökulmia pienten kuntien taajamien kehittämiseen sekä avaamaan kehittämisprosessia suunnitelmien aikaansaamiseksi