Joustavien työjärjestelyiden yhteys sairauspoissaoloihin ja vaihtuvuuteen pohjoismaisessa ja germaanisessa maaklusterissa

Tässä artikkelissa tarkastelemme työnantaja- ja työntekijälähtöisten joustojen yleisyyttä ja yhteyksiä sairauspoissaoloihin ja vaihtuvuuteen kahdessa maaklusterissa, pohjoismaisessa (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) ja germaanisessa (Saksa, Hollanti ja Itävalta). Tutkimus kohdistuu suuriin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, onko maaklusterilla eli sosiaalisella ja kulttuurisella kontekstilla merkitystä näiden yhteyksien ilmenemisessä. Työnantajalähtöiset joustot (epätyypilliset työajat ja työsuhteet) ovat lisääntyneet kaikkialla länsimaissa. Sitä vastoin työntekijälähtöiset joustot, kuten joustava työaika, ovat Pohjoismaissa muuta Eurooppaa huomattavasti vakiintuneempi käytäntö. Tulokset osoittavat, että maaklusterit eroavat työnantajalähtöisten mutta eivät työntekijälähtöisten joustojen yleisyydessä. Vastaavasti eroja maaklustereiden välillä löytyy joustojen yhteyksissä vaihtuvuuteen ja poissaoloihin. Pohjoismaisessa klusterissa työantajalähtöiset joustot ovat yhteydessä lisääntyneeseen vaihtuvuuteen ja osittain myös lisääntyneisiin poissaoloihin, kun taas työntekijälähtöinen joustavuus (joustava työaika) liittyy alhaisempaan vaihtuvuuteen. Vastaavaa yhteyttä ei löydy germaanisessa klusterissa

Sukupuoli ja organisaatiot liikkeessä? Gender and Organisations in Flux?

Viimeaikainen sukupuolta ja organisaatiota käsittelevä tutkimus ja kirjallisuus on saanut paljon (toisinaan epäsuoria) vaikutteita feminismiä ympäröivistä keskusteluista. Lisäksi naisten aseman ja kokemuksien tunnistaminen organisaatioissa ja johtamisessa on vaikuttanut tutkimukseen. Erilaisten kansainvälisesti tutkittujen aiheiden kirjo on laaja: sukupuolisuhteet organisaatioiden ja johtoryhmien kulttuureissa ja kommunikaatiossa; sukupuolittunut työnjako; sukupuolittuneet hierarkiat, valta, auktoriteetti ja johtajuus organisaatioissa ja johtamisessa; sukupuolittuneet markkinat; sukupuolittuneet kuvat, symbolit ja mainokset; sukupuoli ja IT teknologia; seksuaalisuus, häirintä, kiusaaminen ja väkivalta organisaatioissa; työn ja kodin yhteensovittaminen; ja niin edelleen. Myös akateemiset organisaatiot sekä niiden sukupuolittuneet valtasuhteet ja johtaminen kaipaavat kipeästi huomiota. Useimpia mainituista alueista on tutkittu ainakin jonkin verran mutta paljon työtä on vielä myös jäljellä. Tämä kokoelma esittelee ajankohtaista suomalaista tutkimusta seuraavista teemoista: tasa-arvo organisaatioissa, naisjohtajuus, yrittäjyyden sukupuoli, verkostot, sukupuolen representaatio sekä sukupuoli ja uusi teknologia. Kokoelma on työryhmän yhdessä koostama joten se on ennen kaikkea yhteistyön tulos. Recent research and literature on the gendering of organisations has been strongly influenced, though sometimes indirectly, by debates in and around feminism, and on recognising women and women’s situations, experiences and voices in organisations and management. The range of topics and issues that have been studied internationally is vast: gender relations in organizational and management groups, cultures and communication; gender divisions of labour; gender divisions of hierarchy, power, authority and leadership in organizations and management; gendered markets; gender imagery, symbols and advertising; gender and information technology; sexuality, harassment, bullying and violence in organisations; home-work relations; and so on. There are also key issues of gender power relations in academic organizations and management themselves, which need urgent attention. Though most of these areas have been researched to some extent, much remains to be done. This collection brings together current Finnish research on: Equality in Organisations, Women in Management, Gender and Entrepreneurship, Networks, Representation of Gender, Gender and ICTs. The book has been put together by an editorial team and is thus first and foremost a collective effort