Toimintojen korporatisoinnin profiilin kuvaus : Näkökulmia New Public Management -tyyppiseen hallinnonuudistamiseen Suomessa ja eräissä vertailumaissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu-tutkielmani tutkimuskohteena on laajasta näkökulmasta tarkasteltuna New Public Management- tyyppinen hallinnonuudistaminen Suomessa ja neljässä valitsemassani vertailumaassa 1980-luvulta lähtien. Suomen ohella kaikki neljä maata: Alankomaat, Iso-Britannia, Tanska, ja Uusi-Seelanti kuuluvat niin sanottuihin kehittyneisiin hyvinvointivaltioihin. Keskityn tutkielmassani toimintojen korporatisoinnin profiilin kuvaukseen. Case-tutkimuskohteikseni olen valinnut liikelaitosmuodossa toimivan Ilmailulaitoksen ja osittain yksityistetyn Sonera-yhtymä Oyj:n. Tutkimusongelmanani on ensinnäkin, kuinka laajalle hallinnonuudistaminen on ulottunut kansainvälisellä tasolla. Toiseksi tavoitteenani on selvittää, ovatko valitsemissani vertailumaissa sovelletut NPM-mallit poikenneet toisistaan vai noudattaneet yhtenäistä yleislinjaa. Kolmanneksi tarkoituksenani on nostaa esille Suomen hallinnonuudistamiseen mahdollisesti sisältyneet erityispiirteet. Neljänneksi tavoitteenani on selvittää, ovatko toimintaympäristössä 1980-1990-luvuilla tapahtuneet muutokset heijastuneet valtion omistajapolitiikalle asetettujen tavoitteiden muuttumisena. Viidenneksi pohdin, milloin organisaation on perusteltua pitäytyä liikelaitosmuodossa tai toisaalta muuttaa sen harjoittama liikelaitosmuotoinen toiminta valtionyhtiömuotoiseksi. Toimintojen korporatioinnissa on kyse julkishallintoon kuuluvien organisaatioiden liikelaitostamisesta ja osakeyhtiöittämisestä. Hallinnonuudistaminen on muotoutunut OECD-maissa julkishallintoa kuvaavaksi uudeksi, yleiseksi piirteeksi 1990-luvulla. Länsimaisen hallinnonuudistamisen yhteisiksi piirteiksi on esitetty kuuluvan esimerkiksi: kaupallis-hallinnollisten tekniikoiden käyttö, palvelu- ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja markkinaperusteisten toimintamuotojen soveltaminen. Yleislinjan yhtenäisyydestä huolimatta hallinnonuudistamisen luonne, laajuus ja lähestymistavat ovat eronneet maakohtaisesti jossain määrin toisistaan. NPM-tyyppisen hallinnonuudistamisen alullepanijoina voidaan pitää anglosaksisia maita. Näissä maissa 1980-luvulla aloitettu hallinnonuudistaminen on tähdännyt ensisijaisesti julkisen sektorin koon kaventamiseen, toiminnan tehostamiseen sekä julkisen palvelutoiminnan yksityistämisen edistämiseen. Uudistamista on leimannut uusliberalistisen ideologian painotus, kokonaisvaltaisuus ja radikaalisuus. Vaikka julkishallintoa on uudistettu Pohjoismaissa anglosaksisia maita maltillisemmin, on uudistaminen on ollut silti näissäkin maissa suhteellisen aktiivista ja painottunut julkishallintoon kuuluvien toimintojen korporatisointiin. Pohjoismaiden soveltamat NPM-mallit ovat olleet itsenäisiä. Alankomaat ovat sijoitettavissa edellä esitettyjen ääripäiden väliin. Suomessa hallinnonuudistaminen aloitettiin 1980-luvun loppupuolella. Hallinnonuudistaminen on ollut ensinnäkin hyvin käytännönläheistä ja toiseksi pakon, 1990-luvun alun syvän taloudellisen laman sanelemaa. Keskityn tutkielmassani palvelutuotannon piiriin kuuluvien julkisorganisaatioiden kehittämisen kuvaamiseen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät näin ollen pääosin jo ennen 1980-luvun loppupuolta valtionyhtiömuodossa toimineet yhtiöt eli perinteiset, teolliset valtionyhtiöt. Suomessa toimeenpantua hallinnonuudistamista voidaan kuvata jatkumona. Tällöin viranomaistoiminta - maksullinen palvelutoiminta - budjettisidonnainen liikelaitos - uusimuotoinen liikelaitos - valtioenemmistöinen osakeyhtiö - yksityistäminen seuraavat ajallisesti toisiaan. Vuoden 1988 alussa voimaantulleen erillisen liikelaitoslainsäädännön voidaan arvioida vaikuttaneen voimakkaasti hallinnonuudistamisprosessin nopeuteen ja sujuvuuteen. Suurin osa 1990-luvun alussa liikelaitostetuista valtion virastoista tai laitoksista toimii nykyisin valtionyhtiömuotoisina Liikelaitostaminen on vakiintunut 1990-luvun puolesta välistä lähtien välivaiheeksi muutettaessa valtion liikelaitoksia valtionyhtiömuotoon. Valtion omistajaohjaukselle asetetut tavoitteet ovat muuttuneet toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä. Julkisen ja yksityisen harjoittaman osakeyhtiömuotoisen toiminnan väliset erot ovat kaventuneet huomattavasti 1990-luvun loppupuolella. Nykyisin myös valtion omistajarooliin liittyy selkeästi sijoitustoiminta sekä omaisuuden arvon ja tuoton vaaliminen. Julkishallintoon kuuluvien organisaatioiden yksityistäminen on ollut tähän mennessä vähäistä. Tutkielmani lähdeaineisto koostuu poikkitieteellisestä aineistosta, jonka perustan muodostavat virallislähteet, kirjallisuus sekä muut lähteet. Muiden lähteiden kohdalla on kyse esimerkiksi aihetta sivuavista lehti- ja aikakausartikkeleista, www-sivuista ja kokoamastani haastatteluaineistosta

Envisioning Tourism and Proximity after the Anthropocene

The current Earthly crisis demands new imaginings, conceptualisations and practices of tourism. This paper develops a post-anthropocentric approach to envisioning the possibilities of the ‘proximate’ in tourism settings. The existing generic definitions of proximity tourism refer to a form of tourism that emphasises local destinations, short distances and lower-carbon modes of transport, as well as the mundane exceptionality of the ordinary. We conceptualise proximity tourism with feminist new materialist literature, which accords agency to the ongoing common worlding of all matter—including but not limited to humans—rather than to separate individual agents. More specifically, our research explores the idea of proximity by drawing closer to the geo—to the Earth—through geological walks in the Pyhä National Park in Finnish Lapland. We analyse these walks with the notions of rhythmicity, vitality and care—ideas constructed from the theoretical heritage guiding our study. By doing this, we explore the potential of proximity tourism in ways that intertwine non-living and living matter, science stories, history, local communities and tourism. The outcome of this analysis, we propose, composes one possible narrative of tourism after the Anthropocene

Time and Mobility after the Anthropocene

The Special Issue on ‘After the Anthropocene: Time and Mobility’ is published. It discusses the geological time to follow the human-dominated epoch and ways to move there. In addition to this editorial, a total of five articles are published in the issue. The articles engage with a variety of social science disciplines—ranging from economics and sociology to philosophy and political science—and connect to the natural science insights on the Anthropocene. The issue calls for going beyond anthropocentrism in sustainability theory and practice in order to exit the Anthropocene with applications and insights in the contexts of politics (Ruuska et al., 2020), energy (Mohorčich, 2020), tourism (Rantala et al., 2020), food (Mazac and Tuomisto, 2020) and management (Küpers, 2020). We hope that you will find this Special Issue interesting and helpful in contributing to sustainable change

Time and Mobility after the Anthropocene

Non peer reviewe

Long-term work disability due to type I and II bipolar disorder : findings of a six-year prospective study

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Bipolar disorder (BD) is one of the leading causes of disability worldwide. However, the prevalence and predictors of long-term work disability among patients with type I and II BD have scarcely been studied. We investigated the clinical predictors of long-term work disability among patients with BD. Methods: The Jorvi Bipolar Study (JoBS) is a naturalistic prospective cohort study (n = 191) of adult psychiatric in- and out-patients with DSM-IV type I and II BD in three Finnish cities. Within JoBS we examined the prevalence and predictors of disability pension being granted during a six-year follow-up of the 152 patients in the labor force at baseline and collected information on granted pensions from national registers. We determined the predictors of disability pension using logistic regression models. Results: Over the 6 years, 44% of the patients belonging to the labor force at baseline were granted a disability pension. Older age; type I BD; comorbidity with generalized anxiety disorder, post-traumatic stress disorder or avoidant personality disorder; and duration of time with depressive or mixed symptoms predicted disability pensions. Including disability pensions granted before baseline increased their total prevalence to 55.5%. The observed predictors were similar. Conclusion: This regionally representative long-term prospective study found that about half of patients with type I or II bipolar disorder suffer from persistent work disability that leads to disability pension. In addition to the severity of the clinical course and type I bipolar disorder, the longitudinal accumulation of time depressed, psychiatric comorbidity, and older age predicted pensioning.Peer reviewe

Seismic analysis of aircraft accidents

Peer reviewe

Optimal configuration of a micro-earthquake network

Peer reviewe

Optimal configuration of the local Ostrobothnian seismic network OBF

This study simulates automatic event detection and location performance of a micro-earthquake network centered around a site selected for a future power plant in Finland, Fennoscandian Shield. Simulation of the event location capability is based on a relationship derived between event magnitude and maximum detection distance. Azimuthal coverage and threshold magnitude are computed for different station configurations and the results are presented as contour maps. An optimal configuration of ten seismograph stations is proposed for further on-site surveyNon peer reviewe