Does the systematic use of stimulus reduction shorten hospitalization in acute mania? A pilot study

Peer reviewe

Long-term work disability due to type I and II bipolar disorder : findings of a six-year prospective study

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Bipolar disorder (BD) is one of the leading causes of disability worldwide. However, the prevalence and predictors of long-term work disability among patients with type I and II BD have scarcely been studied. We investigated the clinical predictors of long-term work disability among patients with BD. Methods: The Jorvi Bipolar Study (JoBS) is a naturalistic prospective cohort study (n = 191) of adult psychiatric in- and out-patients with DSM-IV type I and II BD in three Finnish cities. Within JoBS we examined the prevalence and predictors of disability pension being granted during a six-year follow-up of the 152 patients in the labor force at baseline and collected information on granted pensions from national registers. We determined the predictors of disability pension using logistic regression models. Results: Over the 6 years, 44% of the patients belonging to the labor force at baseline were granted a disability pension. Older age; type I BD; comorbidity with generalized anxiety disorder, post-traumatic stress disorder or avoidant personality disorder; and duration of time with depressive or mixed symptoms predicted disability pensions. Including disability pensions granted before baseline increased their total prevalence to 55.5%. The observed predictors were similar. Conclusion: This regionally representative long-term prospective study found that about half of patients with type I or II bipolar disorder suffer from persistent work disability that leads to disability pension. In addition to the severity of the clinical course and type I bipolar disorder, the longitudinal accumulation of time depressed, psychiatric comorbidity, and older age predicted pensioning.Peer reviewe

TTR kuvastaa varfariinihoidon laatua

Peer reviewe

Klamydian ja tippurin Internet-pohjaisen kotinäytteenottopalvelun tulokset Vantaalla

Lähtökohdat Klamydia- ja tippuritartunnat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia, joten ne eivät aina tule ilmi. Esimerkiksi nuorilla näytteenottoon hakeutumiseen voi olla korkea kynnys, jota tulisi pystyä madaltamaan. Klamydian ja tippurin diagnostiikassa käytetään ensivirtsa- tai tikkunäytteestä tehtävää nukleiinihappo-osoitustestiä. Menetelmät Vantaan kaupunki toteutti vuosina 2014–2015 klamydian ja tippurin kotinäytteenottopalvelun (Telelab) pilotin yhdessä Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n kanssa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kotinäytteenoton käyttöä ja verrattiin testituloksia Vantaalla tavanomaisella tavalla otettujen klamydia- ja tippurinäytteiden tuloksiin. Tutkimus on diagnostiikkaa koskeva asiakirjatutkimus. Tulokset Näytteitä otettiin kotinäytteenottopalvelussa 1 553, mikä oli noin 15 % Vantaan koko näytemäärästä. Palvelun käyttäjien ikäprofiili vastasi paljolti ikäjakaumaa tavanomaisessa diagnostiikassa. Klamydiapositiivisten ¬näytteiden osuus oli naisilla 5,9 % ja miehillä 9,2 %. Nämä osuudet olivat samaa luokkaa kuin Vantaalla tavanomaisesti otetuissa näytteissä, mutta selkeästi suuremmat kuin valtakunnallisesti yleensä. 18–20-vuotiaiden naisten ryhmässä positiivisten löydösten osuus kotinäytteistä oli poikkeuksellisen suuri (25 %). Tippuri-positiivisia potilaita oli lähes odotettu määrä (0,06 % kotinäytteenotolla testatuista vs. 0,17 % tavanomaisesti testatuista). Noin 17 % toisti näytteenoton ja heistä suurella osalla (15–40 %) ainakin yksi näyte oli positiivinen. Päätelmät Kotinäytteenotto soveltuu hyvin klamydia- ja tippuridiagnostiikkaan. Sen pääetuina vaikuttaa olevan tavanomaista näytteenottoa matalampi kynnys joillakin potilasryhmillä sekä terveydenhuollon henkilöstön ajan vapautuminen näytteenottoon liittyvästä työstä.Peer reviewe

TTR kuvastaa varfariinihoidon laatua

Peer reviewe

12-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa

Koronarokotteet (Covid-19) ovat tällä hetkellä laajasti käytössä yli 16-vuotiailla nuorilla ja aikuisilla. Ensimmäisenä Euroopan komission hyväksymän myyntiluvan 12-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten rokottamiselle on saanut BioNTech Pfizerin mRNA-rokote Comirnaty. Tämä yhteenveto esittää THL:n nimeämän Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän alaisen asiantuntijaryhmän näkemyksen 12-15-vuotiaiden lasten ja nuorten koronarokottamisen aloittamisesta Suomessa perustuen julkaistuun tieteelliseen näyttöön, mallintamisella tehtyyn arvioon vaikutuksista epidemian kulkuun ja rokotusten hyväksyttävyyttä arvioiviin kyselytutkimuksiin

6 kuukauden 4 vuoden ikäisten lasten rokottaminen COVID-19-tautia vastaan Suomessa

Suomessa COVID-19-pandemia alkoi maaliskuussa 2020. Epidemian kuva on ajan kuluessa muuttunut vallitsevan virusvariantin vaihtuessa ja väestön rokotusten edetessä. Aikuisten koronarokotukset aloitettiin Suomessa vuodenvaihteessa 2020-2021. Kesällä 2021 lääkeviranomainen hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 12 15-vuotiaiden koronarokotteille. Tämän ikäryhmän rokotukset aloitettiin Suomessa loppukesästä 2021. Myyntilupa laajeni syksyllä 2021 5-11-vuotiaisiin lapsiin, joiden rokotukset alkoivat Suomessa loppuvuodesta 2021. Lokakuussa 2022 Euroopan lääkevirasto EMA suositteli mRNA-koronarokotteiden myyntiluvan laajentamista 6 kuukauden 4 vuoden ikäisille lapsille. Tässä työpaperissa esitetään SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama tautitaakka 6 kuukauden 4 vuoden ikäisillä lapsilla, aiempien COVID-19-infektioiden merkitys suojalle uutta tautia vastaan, 6kk-4-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään yhteenveto johtopäätöksistä ja pohdinta tämän ikäryhmän lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä

5-11-vuotiaiden lasten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa

Tässä työpaperissa esitetään koronaviruksen tautitaakka 5-11-vuotiailla lapsilla, ikäryhmän rokotuksien vaikutus epidemiaan, 5-11-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään johtopäätökset ja pohdinta lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä