Verkkotoimittajan työkalupakki : Verkkopalvelu Opintopolun sisällöntuottajan oppaan suunnittelu

Tämän produktityyppisen opinnäytetyön aiheena on verkkopalvelu Opintopolun sisällöntuottajan oppaan suunnittelu ja toteutus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli verkkopalvelu Opintopolun sisältökonseptin kehittäminen sekä tuottaa konkreettinen sisällöntuotannon työkalu. Opintopolku avataan vuoden 2013 lopussa. Sen tavoitteena on olla kansalaisten keskeisin koulutustiedon lähde Suomessa. Sisällöntuottajan opasta tarvitaan yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden briiffaamiseen, toimitustyön korkean laadun varmistamiseen sekä verkkopalvelun käytettävyyden edistämiseen. Tavoitteena oli myös näyttää konkreettisesti se osaaminen ja ammattitaito, mikä on saavutettu HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Sisällöntuottajan opas ja raportti perustuvat Oppijan verkkopalvelu -hankkeessa tuotettuun materiaaliin, käyttäjätutkimukseen ja konseptimäärittelyyn, tekijän omiin kokemuksiin verkkotoimittajana sekä alan kirjallisuuteen. Raportissa esitellään konseptisuunnitteluun ja sisällöntuotantoon liittyvät keskeiset käsitteet. Siinä kuvataan kehitysprojektin suunnittelu ja toteutus: sisältökonseptin määrittely ja juttutyyppien suunnittelu. Raportissa arvioidaan myös suunnitteluprosessia, tavoitteiden onnistumista ja kehittämisprojektissa opittua. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Opetushallitus. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi syksyllä 2011, mutta sen tekeminen huipentui syksyyn 2012. Lopputulos on viimeistelty Opintopolun sisällöntuottajan opas, joka julkaistaan sähköisenä pdf-julkaisuna. Valmis opas sai hyvän vastaanoton, ja se otettiin heti käyttöön. Opasta hyödynnetään myös sisällöntuotannon suunnittelussa.The subject of this product-related thesis is the planning and implementation of a content planning guide for the web service Studyinfo. Its purpose was to develop an outline definition of the web service and to produce a concrete content production tool. Studyinfo will be opened at the end of 2013. Its objective is to be the most central comprehensive source of information regarding the education of Finnish citizens. A guide on content planning was needed to brief co-operative partners and subcontractors, to insure high quality editorial work and to promote usability of the web service. The objective was also to concretely show the know-how and professional skills achieved through the journalism degree programme at HAAGA-HELIA University of Applied Sciences. The guide on content planning and the report are based on material produced in the project Learner’s Online Service, a user study, outline definitions, the author’s own experiences as a web editor and relevant literature of the field. Central concepts related to outline planning and content production are presented in the report. In it, the planning and implementation of the development project are described, including definitions of outline contents and the planning of story types. In the report the planning process, the reaching of objectives and what was learned in this development project are all looked at. The commissioner of the thesis is Finnish National Board of Education. The planning of the thesis began in the autumn of 2011; work on it culminated in the autumn of 2012. The final result is a finished guide on content planning, published as an electric PDF publication. This guide got a good reception and was taken into use immediately; it has also been utilised in the planning of content production

Saavutettavuusvirheiden tulkinta : Keinoja digitaalisten koulutustietopalvelujen saavutettavuuden kehittämiseen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutustietopalvelujen sisällöntuottajat voivat tunnistaa palveluissa olevia saavutettavuusvirheitä ja korjata niitä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttävät, että julkiset verkkopalvelut täyttävät saavutettavuusvaatimukset. Käyttäjät, joilla on teknisiä, fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita, eivät pysty käyttämään palveluita, jos saavutettavuusvirheitä ei korjata. Tarkoituksena on, että kaikki käyttäjät voivat käyttää palveluja rajoitteista huolimatta. Tutkimus perustui koulutukseen erikoistuneiden verkkopalveluiden käytettävyys- ja saavutettavuusarviointeihin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimus jakautui kolmeen osaan: käytettävyysarviointiin, saavutettavuusarviointiin ja asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimusaineiston muodostivat suomalainen Opintopolku, brittiläinen Universities and Colleges Admissions Service, tanskalainen UddannelsesGuiden ja norjalainen Utdanning. Koulutustietopalvelujen käytettävyys arvioitiin tutkimusta varten koostetuilla käytettävyysheuristiikoilla, jotka perustuivat Nielsenin (1994), Shneidermanin (2018) ja Chisnellin (2006) kehittämiin heuristiikkoihin. Saavutettavuusarviointi perustui koneelliseen saavutettavuusarviointiin, tekstimuotoisen verkkosisällön arviointiin Mäkipään ja Isohellan (2019) koostamien heuristiikkojen avulla ja manuaaliseen arviointiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli universaali suunnittelu, jonka mukaan verkkopalvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan rinnakkain. Käytettävyyden tavoitteena on, että kaikki käyttäjät voivat käyttää palveluja, ja saavutettavuudella pyritään poistamaan käytön esteet niiltä käyttäjillä, joilla on rajoitteita. Tutkimuksessa löydetyt käytettävyysongelmat osoittautuivat pääasiassa kosmeettisiksi tai pieniksi ongelmiksi, jotka eivät estä palvelujen käyttöä, vaan voivat hidastaa sitä. Saavutettavuusongelmat olivat puolestaan valtaosaltaan kriittisiä ongelmia, jotka estävät palvelujen käytön. Analyysi osoitti, että koulutustietopalvelun puutteellinen käytettävyys viittaa huonoon saavutettavuuteen. Usean rinnakkaisen ja toisiaan tukevan arviointimenetelmän avulla voidaan löytää luotettavasti enemmän saavutettavuusvirheitä, joiden tunnistaminen ja varmentaminen helpottuvat. Todetut saavutettavuusvirheet luokitellaan ja analysoidaan virheistä käyttäjille aiheutuvien saavutettavuuden esteiden kannalta. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eivät auta korjaamaan kaikkia virheitä, mutta niiden tarkka analyysi helpottaa ymmärtämään virheistä johtuvia käytön rajoitteita. Yksikin saavutettavuusvirhe voi kuitenkin estää palvelun käytön

Tiivistä ydin ja konkretisoi teoria : millainen on hyvä opetusvideo?

Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää videopedagogiikkaa ja selvittää, miten videopedagogiikkaa voidaan hyödyntää paremmin opetuksessa ja millainen video soveltuu opetukseen. Kehittämistyö perustuu 10 opettajalle lähetettyyn sähköpostikyselyyn. Videoiden opetuskäytössä on käytetty muun muassa seuraavia käsitteitä videopedagogiikka, videon käytön pedagogiikka ja videodidaktiikka. Opettajat käyttävät opetuksessa itse tehtyjä videoita, oppilaiden tekemiä videoita sekä usein valmiita YouTubesta ladattuja videoita. Videoiden käyttö opetuksessa liittyy vahvasti Flipped classroom -menetelmään. Erityisesti matemaattisten aineiden opettajat käyttävät videoita opetuksessa. Haastatellut kokivat videoiden käytön opetuksessa myönteisenä, ja siinä nähtiin olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Videoiden käytöstä on hyötyä silloin, kun se tukee muuta opetusta ja tuo opetettavaan asiaan harkittuja yksityiskohtia, jotka havainnollistavat opetusta. Hyvä opetusvideo on tarpeeksi yksinkertainen, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen eli sen täytyy havainnollistaa hyvin opetettavat asiat. Se tiivistää opetettavan asian ydinaineksen, ja sillä on jokin tietty harkittu sanoma. Videossa täytyy olla esimerkkejä, vertauksia tai esimerkiksi tekemistä/näyttämistä. Hyvä opetusvideo haastaa katsojan ja tämän medialukutaidon ja ottaa huomioon erilaiset oppimistavat sekä tavat vastaanottaa ja tuottaa tietoa. Kaikki viestintä – niin opetusvideokin on kohdennettava ja räätälöitävä sen ensisijaiselle katsojaryhmälle. Teoreettinen asiasisältö on konkretisoitava.Jos haluatte kysyä, p. 050 3591 02