KAKSIVUOTIAIDEN KONSONANTTIYHTYMÄT

Tutkimuksessa tarkasteltiin 12 kaksivuotiaan suomea omaksuvan lapsen sanansisäistenkahden konsonantin yhtymien hallintaa. Viiden yksikielisen pojan ja seitsemän tytönpuhetta analysoitiin puolen tunnin ääni- ja videoaineistosta. Ensimmäisessä analyysissäkartoitettiin konsonanttiyhtymien inventaaria ja toisessa analyysissä seurattiinkonsonanttiyhtymien toteutumista aikuiskieleen verraten. Tulokset osoittavat, ettälapset tavoittelivat kahden vuoden iässä jo huomattavaa määrää konsonanttiyhtymiäja tuottivat keskimäärin 6.6 sanansisäistä konsonanttiyhtymää. Klusiiliin päättyvät,samapaikkaisella nasaalilla alkavat yhtymät /mp/, /ηk/ ja /nt/ olivat tavoitelluimpienkonsonanttiyhtymien joukossa ja vastasivat parhaiten aikuiskielen muotoa. Muissayhtymissä ilmeni fonologisia prosesseja, joiden avulla lapset yksinkertaistivat taivälttivät konsonanttiyhtymät.Avainsanat: Konsonanttiyhtymät, suomi, kielen omaksuminenKeywords: Heterosyllabic clusters, Finnish, language acquisitio

Kaukoassimilaatiot iässä 1;6–2;6 – neljän suomalaislapsen seurantatutkimus

Artikkelissa tarkastellaan neljän normaalisti kehittyneen lapsen kaksitavuisten sanojen konsonanttien kaukoassimilaatioita iässä 1;6–2;6. Puolistrukturoidussa leikkitilanteessa nauhoitettu lapsen puhe litteroitiin IPA:lla ja sanoiksi luokitelluista ilmauksista analysoitiin kaksitavuisten sanojen kaukoassimilaatioiden määrä ja luonne. Tulokset osoittivat, että kaukoassimilaatioiden suhteellinen määrä vaihteli 0–33 %:iin ja assimilaatiot olivat vain yksi tapa toteuttaa yksikonsonanttisuutta. Niiden lisäksi ilmeni valmiiksi yksikonsonanttisten sanojen suosimista ja sananalkuisen konsonantin omissioita. Yksinomaan konsonantti-inventaarissa ilmenevät puutokset eivät selittäneet assimilaatioita, vaan niitä aiheutui myös rajoituksesta tuottaa kahta erilaista konsonanttia samassa sanassa. Kaukoassimilaatiot olivat enemmistöltään täydellisiä ja regressiivisiä. Lasten assimilaatiot olivat yksilöllisiä ja poikkesivat myös aiemmin tutkittujen suomalaislasten tuottamista assimilaatioista. Vahvin yhteinen piirre, kaukoassimilaatioiden häviäminen ikään 2;6 mennessä, on yhteneväinen myös ulkomaisten tutkimustulosten kanssa.Avainsanat: lapsen kieli, kaukoassimilaatiot, fonologinen kehitysKey words: child language, assimilation, phonological developmen

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KIELELLISET TAIDOT

Teemanumeron esipuhe

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopistoLasten äänteellisen kehityksen tutkimusmenetelmällisistä käytänteistäon Suomessa käyty toistaiseksi vain vähän keskustelua. Tämä artikkelikäsittelee lasten äänteellisen kehityksen tutkimusmenetelmiä lähinnätieteellisen tutkimuksen toteuttamisen näkökulmasta mutta myös käytännönpuheterapiatyöhön liittyen. Artikkelissa kuvataan yleisimmät äänteellisenkehityksen tutkimusmenetelmät ja menetelmien soveltamiseen liittyviävalintoja. Aineistonkeruuseen liittyvistä asioista kerrotaan seikkaperäisestija aineistonkeruun yhteyttä tutkimusaineiston laatuun painotetaan.Litterointikäytänteistä ja haasteista kerrotaan nimenomaan suomalaistutkijannäkökulmasta. Lisäksi artikkelissa pohditaan fonologiseen analyysiin jatutkimusten raportointiin liittyviä seikkoja muun muassa kieltenvälisenvertailun näkökulmasta. Artikkelin toivotaan toimivan johdantonaäänteellisen kehityksen tutkimusmetodiikkaan esimerkiksi opinnäytetyötäänsuunnitteleville tai äänteellisen kehityksen tutkimusmetodiikastakiinnostuneille kliinikoille.Avainsanat: Fonologia, tutkimusmenetelmät, aineistonkeruu, transkriptio, raportointi, äänteellinen kehitysKeywords: Phonology, research methods, data collection, transcriptio

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä konsonantteja 2-vuotiaat suomalaislapsettuottavat eri sana-asemissa. Lisäksi tutkittiin sanaston laajuuden yhteyttäkonsonantti-inventaarin kokoon. Aineisto koostui 24 lapsen spontaaneista 15 minuutinmittaisista puhenäytteistä, jotka litteroitiin IPA:a käyttäen. Tulokset osoittivat, että 2-vuotiaiden suomalaislasten konsonantti-inventaarien koossa ja sanaston laajuudessaon suurta variaatiota. Sanaston laajuus korreloi positiivisesti konsonantti-inventaarinkoon kanssa.Avainsanat: Fonologia, konsonantti-inventaari, sanasto, variaatioKeywords: Phonology, consonant inventory, lexicon, variatio

2½-VUOTIAIDEN KONSONANTTIYHTYMÄT

Artikkelissa tarkastellaan 2½-vuotiaiden suomalaislasten tavoittelemia jatuottamia sanansisäisiä konsonanttiyhtymiä. Lisäksi selvitetään millaisiafonolo gisia prosesseja muuntuneissa konsonanttiyhtymissä esiintyy jamiten konsonantti-inventaarin ja konso nanttiyhty mäinventaarin kokovaikuttavat näihin prosesseihin. Analyysi pohjautuu yhdeksän tytön ja kuudenpojan videoituihin puolistrukturoituihin vuorovaikutustilanteisiin äitiensäkanssa. Tulokset osoittavat, että 2½-vuotiaat lapset tavoittelivat run saastisanansisäisiä konsonanttiyhtymiä ja tuottivat keskimäärin yhdeksän yhtymää.Yleisimmät konsonanttiyhtymäinventaariin hyväksytyt konsonanttiyhtymätolivat samapaikkaisia konsonanttiyhtymiä. Konsonanttiyhtymienhallitsemisessa oli kuitenkin vielä runsaasti vaihtelua. Korrekteimmintoteutuivat samapaikkaisen nasaalin ja klusiilin muodostamat yhtymät(/mp/, /nt/) sekä eripaikkaiset /hm/- ja /sk/ -yhtymät. Yleisimmätfonologiset prosessit muuntuneissa konsonanttiyhtymissä olivatsijaispidennys, korvaaminen sekä assimilaatio.Asiasanat: Fonologia, sanansisäiset konsonanttiyhtymät, fonologiset prosessit, suomen kieliKeywords: Heterosyllabic clusters, Finnish, language acquisitio

Tutorial:Speech assessment for multilingual children who do not speak the same language(s) as the speech-language pathologist

Purpose: The aim of this tutorial is to support speech language pathologists (SLPs) undertaking assessments of multilingual children with suspected speech sound disorders, particularly children who speak languages that are not shared with their SLP. Method: The tutorial was written by the International Expert Panel on Multilingual Children’s Speech, which comprises 46 researchers (SLPs, linguists, phoneticians, and speech scientists) who have worked in 43 countries and used 27 languages in professional practice. Seventeen panel members met for a 1-day workshop to identify key points for inclusion in the tutorial, 26 panel members contributed to writing this tutorial, and 34 members contributed to revising this tutorial online (some members contributed tomore than 1 task). Results: This tutorial draws on international research evidence and professional expertise to provide a comprehensive overview of working with multilingual children with suspected speech sound disorders. This overview addresses referral, case history, assessment, analysis, diagnosis, and goal setting and the SLP’s cultural competence and preparation for working with interpreters and multicultural support workers and dealing with organizational and government barriers to and facilitators of culturally competent practice. Conclusion: The issues raised in this tutorial are applied in a hypothetical case study of an English-speaking SLP’s assessment of a multilingual Cantonese-and English-speaking 4-year-old boy. Resources are listed throughout the tutorial.Australian Research Council: FT0990588United States Department of Health & Human Services National Institutes of Health (NIH) - USA NIH National Institute on Deafness & Other Communication Disorders (NIDCD