Elevating Business Models to the Ecosystem Level: Evidence from Web3 and Beyond

Business models integrate activities for value creation and capture. While ecosystems have emerged as potent catalysts for value creation through collaborative innovation, the common understanding is that value capture occurs within individual firms. This paper challenges this dichotomy. In an empirical study using a polar types case approach, we first illustrate how two ecosystems employ decentralization technology, specifically blockchain-based Web3 platforms, to elevate value capture to the ecosystem level. We then outline the implications beyond the blockchain domain using two non-Web3 cases. Specifically, we show—from the perspectives of value proposition, value constellation, and profit equation—how business models can rise to the ecosystem level

Overcoming Institutional and Capability Barriers to Smart Services

Smart services have potential to improve value creation and profitability of industrial firms and their customers. Defined as services that go beyond the upkeep and upgrades, traditionally bundled with products and helping companies to build intelligence—that is, awareness and connectivity. Combined with digitalization, services have had a major role in improving efficiency of existing offering and enabling new channels for service delivery. \ \ Implementing the change toward smart services is challenging. Research shows that especially industrial companies maintain institutionalized beliefs and attitudes impeding the transformation, lack capabilities and resources for implementation, and face industry-wide norms and relationship practices resisting the change. \ \ The study explores the barriers in adopting smart services and is implemented as a multi-case study among six globally operating industrial companies. Our findings indicate classification of internal barriers, capability gaps, and external barriers, contributing a framework that describes the interplay between institutional forces and capability development in organizational change.

Perhekeskeisyys vastasyntyneiden tehohoidossa

Noin joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee syntymänjälkeistä hoitoa teho- tai valvontayksikössä. Lapsen vakava sairastuminen vaikuttaa aina koko perheeseen ja tämän vuoksi on tärkeää että perhekeskeisyyden periaatteet toteutuvat lasten hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin kuvata vanhempien näkökulmasta, mitä perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita vanhemmilla on vastasyntyneen ollessa tehohoidossa. Opinnäytetyö tarjoaa näyttöön perustuvaa, ajankohtaista ja suomenkielistä tietoa hoitoalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Opinnäytetyön aineisto koostuu kansainvälisistä hoitotieteellisistä alkuperäistutkimuksista. Aineisto analysoitiin käyttämällä apuna induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita. Sisällönanalyysi tuotti viisi vanhempien perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita koskevaa pääluokkaa. Nämä olivat vanhempien läheisyys vastasyntyneen kanssa, muilta ihmisiltä saatu tuki, henkilökunnan ja perheen väliset suhteet, vanhempien tiedonsaanti sekä perheeseen vaikuttavat ympäristötekijät. Tuloksista ilmeni, että vanhemmat kokivat varhaisen vuorovaikutuksen vastasyntyneen kanssa tärkeäksi. Vuorovaikutus koostui vanhemman ja lapsen välisestä läheisyydestä ja kosketuksesta. Vanhempien tarve olla vastasyntyneen lähellä sekä osallisina hoitoprosessissa tuli esiin monessa tutkimuksessa. Vanhemmat pitivät tärkeänä puolisolta sekä perheeltä saatua emotionaalista tukea. Myös vertaistuen sekä tukiryhmien tärkeyttä korostettiin useammassa tutkimuksessa ja moni vanhempi koki tämän lievittävän ahdistusta ja stressiä. Vanhempien luottamusta hoitohenkilökunnan ammattitaitoon käsiteltiin useissa tutkimuksissa. Vanhemmat halusivat olla vakuuttuneita hoidon hyvästä laadusta, sekä siitä että vastasyntynyttä kohdellaan hellävaraisesti ja asianmukaisesti. Hoitohenkilökunnan ja vanhempien välinen kommunikaatio sekä hyvä vuorovaikutus vaikuttivat merkittävästi vanhempien sairaalakokemukseen sekä jaksamiseen. Hoitohenkilökunnan empaattisuus, huolehtivaisuus sekä huomaavaisuus olivat tärkeitä tekijöitä vanhemman ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen edistämisessä. Hoitohenkilöstön kiinnostus vanhempien vointia kohtaan koettiin tarpeellisena. Vanhemmilla oli tarve saada henkilökunnalta asianmukaista tietoa ja vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Ympäristön kodinomaisuutta ja perheystävällisyyttä pidettiin tärkeinä tekijöinä. Teho-osasto koettiin usein pelottavaksi paikaksi, mutta vanhempien pelkoja voitiin lievittää esittelemällä heille teho-osastoa sekä siellä käytettäviä laitteita. Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään, mitä perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita vanhemmilla on vastasyntyneiden tehohoidossa. Lisäämällä työyhteisöjen ja opiskelijoiden tietoutta, voidaan edistää perhekeskeisyyden toteutumista sekä perheiden huomioon ottamista vastasyntyneiden teho-osastoilla ja näin ollen parantaa perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointiaApproximately every tenth newborn needs post-natal care at intensive care or in the surveillance unit. The child's serious illness always affects the whole family, and this is why it is important that the following principles of family-centeredness are realized in children's care. The purpose of this thesis is, through the means of a descriptive literature review, to describe requirements related to family-centeredness parents have, when their newborn is in intensive care. The thesis provides evidence-based and timely information in Finnish for healthcare professionals and students. The material is composed of the international scientific articles of nursing. We analyzed the data following the principles of inductive content analysis. Content analysis yielded five main categories related to the needs of parents on the subject of family-centeredness. These were the proximity of the parents with their newborn, the support received from other people, the relationships between medical staff and the family, the parents' access to information, and the environmental factors affecting the family. The results showed that the parents felt early interaction with the newborn was important. Interaction consisted of vicinity, touch and embrace of the parent with their child. Many studies showed that the parents needed to be close to the newborn and involved in the care process. Parents stressed the importance of the emotional support received from the spouse and the family. In addition, the studies highlighted the importance of peer support groups and many parents felt these relieved anxiety and stress. Several studies discussed parents' confidence in the skills of the medical staff. Parents wanted to be convinced of the quality of the care and know that the staff treated the newborns in a gentle and proper manner. The communication between the nursing staff and parents, as well as good interaction, significantly affected the parents' hospital experience and their ability to cope. Clinician empathy, care and thoughtfulness were important factors in promoting parent-newborn interaction. The parents considered the interest of the medical team in the wellbeing of the parents necessary. The parents had the need to have appropriate information from the staff and answers to their questions. Homeliness and family friendliness of the environment were considered important factors. Emergency room was often considered a frightening place, but parents' fears could be alleviated by introducing them to the intensive care unit, as well as the equipment used there. This thesis helps the reader understand the needs of the parents of newborns in the intensive care unit. By increasing the awareness of work communities and students, the realization of family-centeredness in the intensive care of newborns can be improved, thus promoting the wholesome wellness of families

Palvelujen organisointi valmistavassa teollisuudessa

Manufacturing firms in developed markets are increasingly striving towards greater service provision. Research has been providing valuable insights considering motivation and benefits of this transformation as well as offered some suggestions of likely challenges that this change causes. The academic and practical understanding of the subject has grown tremendously in the past years, however there are still significant gaps in the current knowledge regarding how this transformation takes place and what the organisational requirements are for this type of transformation. This thesis explores this transformation process and its consequences. The aim is to clarify the journey from product centric business to total solutions in manufacturing context. The study takes into account the transformative process, as well as structural requirements for this change. The study was conducted using a multi-method approach, combining grounded theory methodology with case study designs. Three separate case studies were performed in order to investigate how the transformation process takes place and what implications it has on the organisational structure. Further, a conceptual evaluation of the factors posed by the operational environment is presented. The thesis contributes to the current theoretical and practical understanding in three ways. First, it offers an in-depth understanding of different paths that organisations can follow when aiming to enter the service business. Three possible routes are identified: traditional, reversed, and partial. A second set of findings reveals in detail how the organisational structure needs to be adjusted so that it meets the requirements of service operations. In this investigation, analyses of the internal structure and of the delivery processes have been taken into account when evaluating the functionality of different organisational solutions. Finally, this thesis sets ground to assess critically the factors coming from organisational environments that might inhibit or exhibit service transformation in manufacturing.Kehittyneiden markkina-alueiden teollisuusyritykset ovat viime vuosina kasvattaneet palvelujen osuutta tarjoamissaan. Ilmiön ympärille on muodostunut laajoja tutkimuskokonaisuuksia ja löydösten avulla on pystytty osoittamaan palvelujen vaikuttavan positiivisesti yrityksen kannattavuuteen ja asemaan markkinoilla. Osoitettujen hyötyjen seurauksena yritysten halu muuttua tuotekeskeisistä organisaatioista kohti palvelukeskeisyyttä on kasvanut, mutta nykytietämys ei tarjoa tarvittavia työkaluja ja malleja muutoksen toteuttamiseksi. Tässä väitöskirjassa tutkitaan teollisuusyritysten muutosta kohti palveluja, sekä tämän muutoksen vaikutuksia organisaation rakenteeseen. Tarkoituksena on havainnollistaa ja kuvata yritysten muutosprosessia tuotekeskeisistä organisaatioista kohti ratkaisukeskeistä toimintatapaa. Väitöskirjassa esitetään erilaisia konkreettisia muutosprosesseja, sekä tähän liitettäviä organisatorisia ratkaisuja. Tutkimus on toteutettu useita laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyväksikäyttäen. Analyysitapa on aineistolähtöinen ja teoriaa rakentava. Kokonaisuus on koottu kolmen case-tutkimuksen ympärille. Tämän lisäksi työssä havainnollistetaan ilmiön erityispiirteitä käsitteellisen, teoriaan pohjautuvan analyysin kautta. Tutkimus ottaa kantaa teollisuusyrityksissä tapahtuvaan muutokseen kolmen erillisen osa-alueen valossa. Ensimmäinen ryhmä tuloksia lisää teoreettista ja käytännön ymmärrystä erilaisista poluista joita yritys voi muutoksessaan seurata. Tulokset osoittavat kolme erilaista tapaa muuttua, nk. perinteisen eli asteittaisen siirtymisen, käänteisen siirtymän, sekä osittaisen muutoksen. Toisessa tulosryhmässä havainnollistetaan miten organisaation rakennetta tulee sopeuttaa palveluliiketoiminnan erityispiirteitä tukevaksi. Erilaisten organisaatioratkaisujen soveltuvuutta on arvioitu niin sisäisten rakenteiden kuin toimitusprosessienkin kautta. Työn teoreettinen analyysi osoittaa operatiivisesta ympäristöstä nousevia tekijöitä jotka voivat edesauttaa tai rajoittaa muutosta

The Grey Areas Between Open and Closed in Innovation Networks

This study argues that there are different degrees of openness and closedness in innovation activity, and it highlights the need for more research on the "grey areas" between totally open and totally closed innovation, particularly in innovation networks where multiple stakeholders collaborate for innovation. Here, we focus on four key aspects of innovation networks, as characterized by their degrees of openness or closedness: governance, motivation, interaction, and innovation practices. The categorization is based on a review of theory and an empirical analysis of three distinct innovation networks, two of which represent the open living lab model, and one of which exemplifies the traditional closed innovation model. Our results can help managers improve efficiency in innovation networks by better understanding the grey areas between open and closed in innovation

Platforms in service-driven manufacturing

Service-driven manufacturing firms often rely on networks in service operations; however, in order to leverage the network approach, firms must address the challenges of managing and orchestrating complex inter-organizational relationships. In this study, we identify how companies aim to leverage network-related complexity in their operations instead of trying to reduce complexity. We show how platform approaches have been used and could be used in this setting to assist in the flexible externalizing of resources and capabilities, and to provide structure for network orchestration. Although limited to the case-study setting, this study provides a rationale for using platform approaches in a service-driven manufacturing context, demonstrating how all of the identified logics have a special role in value creation in service networks.Peer reviewe

The organisational environment’s impact on the servitization of manufacturers

The transformation of product-centric businesses towards service provision is claimed to be a viable strategy for manufacturers across industries and sectors. However, previous research on servitization has not paid sufficient attention to explicitly investigating its suitability for manufacturers operating in different organizational environments. Accordingly, the purpose of this study is to establish propositions on the contingency factors in the organizational environment that affect the servitization of manufacturers at the industry level. Drawing on the theory of organisational ecology, the propositions include the effects of population density, competing populations, resource dependency, institutional linkages, technology, and political forces. Our study suggests that the operating environment explains at least part of the difficulties in the servitization process, which have been identified in previous studies, but whose causes have remained without full explanation. The study adds to the current understanding of the contingencies of transformation toward service provision and contributes to the managerial decision-making processes related to servitization

Systeemisen mallin johtaminen lastensuojelussa

Lastensuojelu on saanut uudeksi työvälineeksi vuonna 2017 käyttöönsä systeemisen mallin, joka on rantautunut Suomeen Lontoosta. Systeemisen mallin johtamista ei ole esimiesten näkökulmasta aiemmin tutkittu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelussa käytössä olevan systeemisen mallin johtamista esimiesten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun systeemisen mallin johtamisesta sekä tuotetun tiedon avulla olla avuksi systeemisen mallin kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaisena esimiehet kuvaavat systeemisen mallin johtamisen? ja 2. Mitkä ovat systeemisen mallin ominaisuudet johtamisen näkökulmasta? Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat 16 johtavaa sosiaalityöntekijää tai heidän esimiestään eri puolelta Suomea. Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä oli systeemisen mallin mukainen työskentely lastensuojelussa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksista nousi esille systeemisen mallin johtamisen monialaisuus. Selkeästi korostuivat moniroolinen johtaminen systeemisessä mallissa, monia esimiestaitoja vaativa johtaminen ja käytännön monipuolinen johtaminen. Lisäksi systeemisen mallin ominaisuudet jakautuivat heikkouksiin ja vahvuuksiin johtamisen näkökulmasta. Heikkouksina esiin nousivat haastava moniammatillinen tiimityö, toimimattomat systeemisen mallin rakenteet ja haasteelliset työyhteisön kokemukset. Vahvuuksina sen sijaan nousivat varhainen puuttuminen johtamisessa, perhekeskeisyyttä syventävä työote, työntekijöitä hyödyttävä työote sekä työn laatua ja etiikkaa vahvistava. Systeeminen malli koettiin pääosin hyvänä johtamisen näkökulmasta ja pidettiin käyttöönoton arvoisena. Tulokset antavat lastensuojelun esimiehille eväitä systeemisen mallin johtamiseen aina käyttöönottovaiheesta käytännön työn toteutukseen ja lopulta työn ja yksilöiden kehittämiseen. Kehittämisehdotuksina tutkimuksesta nousivat käyttöönottoon liittyen rakenteiden soveltaminen sekä verkostoituminen isommalla foorumilla sekä esimiesten kesken, perheisiin liittyen osallisuuden vahvistaminen ja vaikuttavuuden arvioiminen. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimiesten johtamiskokemukset tutkiminen joidenkin vuosien päästä sekä vaikuttavuuden arviointiin kehitetty yhtenäisen mittariston luominen.The systemic unit model was created as an approach to the delivery of Children‘s Social Services. The systemic unit model has sometimes been referred to as the Hackney Model or Reclaiming Social Work. The aim was to find out leading social workers` experiences of leading the systemic unit model. The purpose was to produce new information about leading the systemic unit model. This thesis was conducted using a qualitative research method. The data were collected through a questionnaire which included open questions. The data were analyzed by the means of inductive content analysis. According to the results leading social workers felt that the systemic unit model is multidisciplinary. It includes many different roles, demands many leading skills and practice skills. In addition, from outcomes there are weaknesses and strengths in leading of the systemic unit model. It can be concluded that the systemic unit model is an operative way to work from leaders’ point of view. Results gives leaders work tools from beginning to the end and valuation of the model. This study could be repeated in a few years` time to see how the systemic unit model has evolved