Testaa eroriskisi

Kailaheimo, S. + Yle (2018) 12.11.2018 Testaa eroriskisi. (Tutkimuksiin perustuva Internet-kysely) YLE-verkkosivut. https://yle.fi/uutiset/3-10471586 </p

Welfare Survey 1996

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työpaikasta, työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työajasta, palkasta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Lisäksi heiltä tiedusteltiin mahdollista valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa esimerkiksi jäämällä vuorotteluvapaalle, siirtymällä osa-aikaiseen työsuhteeseen tai perustamalla oman yrityksen. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta ja ensisijaista syystä, työllisyyskoulutuksesta ja työttömyyskorvauksesta. Edelleen työttömiltä tiedusteltiin valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa muun muassa tekemällä lyhytaikaisia "keikkatöitä". Lisäksi kartoitettiin, kuinka merkityksellisinä asioina työn vastaanottamisen kannalta he pitävät mm. työpaikan sijaintia, kotitalouden sosiaalietuuksien heikentymistä ja entisen palkkatason saavuttamista. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko he pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin mm. kysymyksellä luottamuksellisista ihmissuhteista. Elämänhallintaan liittyen tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kokevat epätietoisuutta tai pitävät tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ongelmanratkaisutapojaan sekä laajemmin tyytyväisyyttään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat eduskuntavaaleissa 1995. Hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajista, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, julkisten palvelujen käyttäjämaksuista, toimeentuloeroista sekä verojen alentamisesta ja korottamisesta. Seuraavaksi eriteltiin kotitalouden tuloja, menoja ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhemuoto, kotitalouden rakenne, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.The survey charted Finnish perceptions of social security. Respondents were asked about the their own and spouse's/partner's job, length of the contract, employment sector, working hours, wages, the nature of their job, interest in job sharing and whether they or spouses/partners had been unemployed or laid off during the past three years. Interest in changing their economic activity (e.g. by taking a part-time job, retiring, founding an enterprise) was queried. Unemployed or laid off respondents were asked how long they had been out of work and how soon they expected to find a job. Further questions pertained to unemployment benefits, participation in job training and standard of living. State of health was examined by asking whether respondents had chronic illnesses or health problems affecting their everyday life or ability to work. Chronically ill persons were asked whether they needed regular medical care, rehabilitation or prescription drugs. Experiences of burnout, insomnia or absent-mindedness were charted. Social relationships were studied by asking about close relationships and frequency of contacts. Respondents were asked whether there had been any major changes in their life recently and did they feel they could influence their own life, other people and social issues. One topic covered voting in the 1994 presidential elections, in the 1994 EU referendum and in the 1995 parliamentary elections. The survey carried a set of attitudinal statements relating to e.g. social and health services, social security, public sector financing, means-tested social benefits, universal basic income (UBI, citizen's income), taxation and income disparity. The extent to which respondents felt able to control their life was surveyed by asking how often they felt uncertainty or indifference, felt their actions were meaningless or that their life was interesting. Confidence in their own ability to solve problems or co-operate with others was assessed. Values were charted by asking how important the following things are to the respondent: religion, religious values, political participation, health services, social services, work, nature, education opportunities, neighbourhood, consumer opportunities, culture, world peace, science and high standard of living. One topic covered household income, expenses and social benefits received. Further questions covered various aspects of housing (tenure, size, satisfaction with neighbourhood, expenses). Respondents' satisfaction with and changes in their standard of living were charted. Opinions on the minimum level of income support were canvassed. Finally, respondents were asked whether they felt poor or debt-laden. Background variables included respondents' sex, year of birth, marital status, household structure, basic and vocational education, respondents' and spouses' economic activity and occupation

Welfare Survey 2000

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten materiaalista ja immateriaalista hyvinvointia. Kaikilta vastaajilta kysyttiin ammattinimikettä, työn ja työnantajan tyyppiä sekä työmarkkina-asemaa viimeisen 3 vuoden sisällä. Työttömiltä/lomautetuilta tiedusteltiin työttömyyskorvauksen laatua ja työttömyyden kestoa. Avo- tai avioliitossa olevia pyydettiin vastaamaan työhön ja työttömyyteen liittyviin kysymyksiin myös puolisoaan koskien. Lisäksi vain työttömiltä vastaajilta kysyttiin työttömyyskokemuksista, työllistymisyrityksistä, eri vaihtoehtojen, kuten keikkatyö ja kuntoutus, sopivuudesta nykyisessä tilanteessa sekä eri asioiden, muun muassa tulotason paranemisen ja työssäselviytymisen pelon, merkityksestä työn vastaanottamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin heidän terveydentilastaan mm. psykosomaattista oireilusta, luottamuksellisen keskustelukumppanin olemassaolosta sekä yksinäisyydestä. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä esimerkiksi mielekkään vapaa-ajantoiminnan mahdollisuuksiin. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan kuukausitasolla tulomuodoittain kotitalouden nettotulot ja kulut erilaisista menoista. Edelleen pyydettiin arvioimaan kuukausittaista käyttörahan määrää ja sen riittävyyttä, tyytyväisyyttä elintasoon, toimeentulon vaikeutta/helppoutta sekä tulotasoa viiden vuoden kuluttua. Lisäksi tiedusteltiin kokeeko vastaaja elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantunut. Vastaajilta kysyttiin taloudellisten vaikeuksien sekä niiden ratkaisukeinojen käytön tiheyttä viimeisen vuoden aikana. Väitelausein kartoitettiin vastaajien mielipiteitä muun muassa sosiaaliturvasta ja julkista palveluista. Edelleen tiedusteltiin eri sosiaalietuuksien riittävyyttä sekä toimeentulotuen tason sopivuutta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan yhden aikuisen tarvitsemaa rahamäärää kuukaudessa sekä vastaajan kotitalouden toimeentuloon kohtuulliseksi katsomaa sosiaaliturvan määrää. Taustatietoina olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, kotitalouden jäsenten lukumäärät, asuinpaikan tyyppi, korkein koulutus ja puoluekanta.The survey charted the spiritual, physical and material welfare of people living in Finland. Respondents were asked to state their occupational title, type of work and employer and status in the labour market during the past three years. People who were married or cohabiting were asked about their spouse's employment status. The unemployed or laid off respondents were asked about unemployment benefits and duration of unemployment or layoff. The unemployed answered to questions about experiences of unemployment, job seeking,, the suitability of different options (e.g. retraining and odd jobs) in their present situation and the importance of different things (e.g. fear of coping in the job and improvement of income level) in accepting a job. Respondents evaluated their general health, for example, psychosomatic symptoms, loneliness and the existence of a confidential friend. They were asked whether they have access to different leisure time activities. Households' monthly net income and monthly expenses were charted. Respondents' satisfaction with their living standard and monthly spending money of their household and its sufficiency were probed. They also rated the difficulty/easiness of obtaining income and the level of income in the next five years. Respondents were also asked whether they feel they are living in poverty or are over-indebted. Respondents were asked to evaluate the frequency of financial difficulties and use of strategies to solve them. They were presented with a set of attitudinal statements about social security and public services. Perceptions of the sufficiency of the level of income support and different social security benefits were charted. Respondents assessed the amount of money that one adult needs monthly and the reasonable amount of social security benefits their household would require. Background variables included year of birth, gender, marital status, household composition, type of place of residence, highest level of education and political party preference

Welfare Survey 1995

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, palkasta, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta, työllisyyskoulutuksesta, työttömyyskorvauksesta, taloudellisista vaikeuksista ja elintasosta. Terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko vastaajat pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin kysymyksillä luottamuksellisista ja läheisistä ihmissuhteista. Lisäksi selvitettiin viime aikojen tärkeitä elämänmuutoksia ja käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat presidentinvaaleissa ja EU-kansanäänestyksessä 1994 sekä eduskuntavaaleissa 1995. Vastaajien hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, kansalaispalkasta, toimeentuloeroista ja etuuksien tasosta. Vastaajien elämänhallintaa selvitettiin lähemmin kysymällä muun muassa, kuinka usein vastaaja kokee epätietoisuutta tai välinpitämättömyyttä. Edelleen tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja pitää elämäänsä mielenkiintoisena ja tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään ongelmanratkaisijoina ja yhteistyöntekijöinä. Vastaajien arvoja kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon esimerkiksi uskonto ja hengelliset arvot, poliittinen ja järjestötoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, työ, luonto, maailmanrauha sekä korkea elintaso heille merkitsevät. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien kotitalouden rakennetta, tuloja, asumismuotoa ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, lääni, siviilisääty, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.The survey charted Finnish perceptions of social security. Working respondents were asked about the length of their contract, working hours, wages, the nature of their job, interest in job sharing and whether they had been unemployed or laid off during the past three years. Unemployed or laid off respondents were asked how long they had been out of work. Further questions pertained to unemployment benefits, respondents' economic situation, standard of living and participation in job training. State of health was examined by asking whether respondents had chronic illnesses or health problems affecting their everyday life or ability to work. Chronically ill persons were asked whether they needed regular medical care, rehabilitation or prescription drugs. Experiences of burnout, insomnia or absent-mindedness were charted. Social relationships were studied by asking about close and confidential relationships. Respondents were asked whether there had been any major changes in their life recently and did they feel they could influence their own life and society. One topic covered voting in the 1994 presidential elections, in the 1994 EU referendum and in the 1995 parliamentary elections. The survey carried a set of attitudinal statements relating to e.g. social and health services, social security, public sector financing, means-tested social benefits, universal basic income (UBI, citizen's income) and income disparity. The extent to which respondents felt able to control their life was surveyed by asking how often they felt uncertainty or indifference, felt their actions were meaningless or that their life was interesting. Confidence in their own ability to solve problems or co-operate with others was assessed. Values were charted by asking how important the following things were to the respondent: religion, religious values, political participation, health services, social services, work, nature, world peace and high standard of living. Opinions on the minimum level of income support were canvassed. Finally, respondents were asked whether they felt poor or debt-laden. Background variables included respondents' sex, year of birth, marital status, basic and vocational education, respondents' and spouses' economic activity and occupation, province of residence