Practices for Business Intelligence Development - Identifying the Knowledge Management Leveraging During the Strategic Tool Creation Process : Action Research in Hitachi Energy

Aim: This study aims to elaborate on knowledge management practice utilization during the designing and implementation of strategic tools for business intelligence, primarily focusing on different organizational levels. Theory: The study covers two research streams: knowledge management and strategy-as-practice. The synthesis of these forms the framework of the study, which is used to observe the participation of different organizational levels in the strategic tool creation process and the information and knowledge received from individual practitioners. Methodology: The empirical part of this study consists of a case study for Hitachi Energy through action research. The data was gathered through process observations and structured and unstructured interviews with practitioners from different organizational levels. Finally, the data analysis is carried out as thematic analysis, which focuses on describing implicit and explicit interpretations. Findings and contribution: The strategy tool design and implementation process usually involve practitioners from different organizational levels with different backgrounds that will bring a unique set of information and knowledge. As a result, it is essential to identify the practitioners who positively contribute to the desired outcome. The findings of the study emphasize the importance of senior and middle management in terms of knowledge input and identify the lower management and operational level as assistive strategy practitioners. The knowledge input of these practitioners can be enhanced by creating agile draft versions during various project stages. The draft versions allow the parties involved to get a better overall view of the project and improve the quality and accuracy of the feedback provided, development suggestions, and other relevant observations. In addition to these findings, significant findings for the strategic tool developer were keeping the big picture in mind and understanding the essential knowledge-related characteristics of different organizational levels

Miten pääkaupunkiseudulla toimivat ravintola-alan yritykset huomioivat vieraskieliset kuluttajat markkinointiviestinnässää?

Kielitaidon merkitys työelämässä kasvaa jatkuvasti. Monessa suomalaisessa yrityksessä, etenkin pääkaupunkiseudulla, virallisena kielenä toimii jokin muu kieli kuin suomi ja yhä useampi suomalainen yritys hakee kansainvälisiä osaajia ulkomailta. Kansainväliset markkinat ja vieraskielisten asiakkaiden huomioiminen vaativat kuitenkin usein kielitaitoa. Digitalisaatio sekä käännöskoneet eivät ole tuomassa tähän heti ratkaisua, vaan organisaatiossa täytyy löytyä kielten osaajia. Myös yrityksen asiakkaat usein olettavat, että yrityksessä heitä palvellaan englanniksi. Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, miten pääkaupunkiseudulla toimivat ravintola-alan yritykset huomioivat vieraskieliset kuluttajat markkinointiviestinnässään. Tutkimus on rajattu pääkaupunkiseutuun, sillä se kuvastaa maan kehitystä; pääkaupunkiseudulla englannin kielitaitotaso on maan korkeinta tasoa, lisäksi siellä asuu eniten vieraskielistä väestöä. Toimialaksi opinnäytetyölle valikoitui ravintola-ala. Koulussa laadittujen kehitysprojektien johdosta olen tutustunut syvemmin alaan ja tämän vuoksi haluan hyödyntää tätä tietopohjaa. Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, mutta tutkimus sisälsi myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto tutkimukseen kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella toukokuun aikana vuonna 2019. Kyselylomake laadittiin suomeksi sekä englanniksi, ja kyselylomakkeisiin tuli yhteensä 63 vastausta pääkaupunkiseudulla toimivilta ravintola-alan yrityksiltä. Tutkimustulosten perusteella suurin osa vastaajista haluaa parantaa vieraskielisten kuluttajien huomioimista tämän hetkisestä. Suomen kieltä pidetään vielä tärkeimpänä kielenä, mutta tulevaisuudessa englannin kielen osaamista voidaan pitää jopa merkityksellisempänä kuin suomen kielen osaamista. Sähköisistä markkinointiviestinnän kanavista sekä erilaisista palveluntarjoajista eniten korostuivat yrityksen omat verkkosivut, matkailusivusto TripAdvisor sekä Google Maps -karttapalvelu. Sosiaalisista medioista tärkeimpinä korostuivat Facebook ja Instagram, joissa suurin osa yrityksistä vaikutti. Markkinoidessa vieraskielisille haasteellisimpina asioina pidetään ajan riittämättömyyttä, markkinointiin käytettävien taloudellisten resurssien määrää sekä kielitaidon puutetta