Auria Biopankin hyödynnettävyys tutkittavien rekrytoinnissa kliinisiin lääketutkimuksiin

Kliininen lääketutkimus on ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jonka tavoitteena on selvittää lääkeaineiden farmakodynaamisia sekä farmakokineettisiä ominaisuuksia ihmiselimistössä. Tutkittavien rekrytointi kliinisiin lääketutkimuksiin voi olla haastavaa ja hidasta, mikä vaikeuttaa tutkimuksen suorittamista. Biopankki on yksikkö, johon on säilöttynä ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liitettyjä terveystietoja, joita voidaan käyttää biopankkitutkimusten tekemiseen. Vuonna 2013 astui voimaan Biopankkilaki (688/2012), jonka myötä Suomeen on perustettu yhdeksän biopankkia. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää, miten Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä voitaisiin hyödyntää tutkittavien rekrytoimiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Projekti on toteutettu yhteistyössä Auria Biopankin kanssa. Projektia varten valittiin kuusi lääkekehityksen kannalta mielenkiintoista ja ajankohtaista sairautta, jotka ovat: Alzheimerin tauti, idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), multippeliskleroosi eli MS-tauti, eturauhassyöpä, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä sekä monisysteemiatrofia (MSA). Jokaiselle sairaudelle suoritettiin näyte- ja tietorekisterihaku Auria Biopankin rekisteristä. Hakua varten luotiin sairauskohtaiset tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, suoritettujen todellisten kliinisten lääketutkimusten kriteereitä apuna käyttäen. Näyte- ja tietorekisterihaun tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kriteereitä vastaavaa henkilöä biopankin rekisterissä on, ja voidaanko heiltä biopankin välityksellä tiedustella halukkuutta ottaa osaa kliiniseen lääketutkimukseen. Projektin toisena osana luotiin toimintamalleja sekä mallikirjeitä biopankin välityksellä tapahtuvaa yhteydenottoa varten. Varsinaista yhteydenottoa sopiviin henkilöihin ei tämän projektin yhteydessä suoritettu. Suurinosa Auria Biopankin näytteistä on kerätty sairaalahoidon yhteydessä, joten oletettavasti erikoissairaanhoidossa hoidettavat sairaudet ovat kattavammin edustettuina biopankin rekisterissä. Tietorekisterihaun tuloksista tämä ei kuitenkaan ole suoraan havaittavissa. Valituista sairauksista eturauhassyöpää sairastavia kriteerit täyttäviä potilaita löytyi hieman alle 130, kun Alzheimerin taudin, IPF:n, ja MSA:n kohdalla luku jäi alle kymmeneen. MS-tautia sairastavia henkilöitä löytyi alle 20 ja ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavia noin 10. Biopankkilain mukainen biopankkitoiminta on Suomessa vielä uutta. Aktiivisten biopankkisuostumusten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana, mikä mahdollistaa biopankkien näyte- ja tietorekisterien kasvun ja tiedon nykyistä paremman hyödyntämisen. Mitä enemmän on biopankkisuostumuksen antaneita henkilöitä, sitä enemmän on henkilöitä tavoitettavissa biopankin välityksellä myös kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen.Siirretty Doriast

GOLD criteria overestimate airflow limitation in one-third of cases in the general Finnish population

Peer reviewe

Reference values of inspiratory spirometry for Finnish adults

Inspiratory spirometry is used in evaluation of upper airway disorders e.g. fixed or variable obstruction. There are, however, very few published data on normal values for inspiratory spirometry. The main aim of this study was to produce reference values for inspiratory spirometry for healthy Finnish adults.Inspiratory spirometry was preplanned to a sample of the Finnish spirometry reference values sample. Data was successfully retrieved from 368 healthy nonsmoking adults (132 males) between 19 and 83years of age. Reference equations were produced for forced inspiratory vital capacity (FIVC), forced inspiratory volume in one second (FIV1), FIV1/FIVC, peak inspiratory flow (PIF) and the ratios of FIV1/forced expiratory volume in one second and PIF/peak expiratory flow. The present values were compared to PIF values from previously used Finnish study of Viljanen etal. (1982) reference values and Norwegian values for FIV1, FIVC and FIV1/FIVC presented by Gulsvik etal. (2001). The predicted values from the Gulsvik etal. (2001), provided a good fit for FIVC, but smaller values for FIV1 with mean 108.3 and 109.1% of predicted values for males and females, respectively. PIF values were 87.4 and 91.2% of Viljanen etal. (1982) predicted values in males and females, respectively. Differences in measurement methods and selection of results may contribute to the observed differences. Inspiratory spirometry is technically more demanding and needs repeatability criteria to improve validity. New reference values are suggested to clinical use in Finland when assessing inspiratory spirometry. Utility of inspiratory to expiratory values indices in assessment of airway collapse need further study.Peer reviewe

Plant growth-promoting microbes improve stormwater retention of a newly-built vertical greenery system

On-site decentralized urban stormwater management has gained significant momentum in urban planning. Recently, vegetated roofs have been recommended as a viable decentralized stormwater management system and nature-based solution to meet the challenge of urban floods. However, as another type of unconventional green infrastructure, vertical greenery systems (VGS), also known as vegetated facades, have received much less research attention. Even though some researchers suggest that stormwater management by VGS is comparable to that of vegetated roofs, empirical evidence to substantiate this claim is limited. In this study, we conducted rain simulations on newly-built vegetation containers with water storage compartments. These vegetation containers were designed to be incorporated into a VGS specifically for stormwater management. We tested variables that could influence water retention efficiency and evapotranspiration of the containers under field conditions, i.e., inoculation of plant growth-promoting microbes (PGPMs) (Rhizophagus irregularis and Bacillus amyloliquefaciens), different substrate types (sandy loam and reed-based substrate), simulated rain quantity, natural precipitation, substrate moisture, and air temperature. The inoculation of PGPMs significantly reduced runoff quantity from the vegetation containers. Meanwhile, the well-ventilated sandy-loam substrate significantly reduced the remaining water in the water storage compartments over 1-week periods between rain simulation events, achieving high water-use efficiency. The selected microbes were established successfully in the containers and promoted the growth of 2 out of 5 plant species. R. irregularis colonization responded to substrate type and host plant species, while B. amyloliquefaciens population density in the substrate did not respond to these factors. Environmental conditions, such as antecedent substrate moisture, air temperature, and natural precipitation also influenced the efficiency of stormwater retention and/or evapotranspiration. In conclusion, this study provides instructive and practical insights to reduce urban flood risk by using VGS.Peer reviewe

Effect of weather conditions, substrate pH, biochar amendment and plant species on two plant growth-promoting microbes on vegetated roofs and facades

Background Vegetated building envelopes (VBEs), such as vegetated roofs and facades, are becoming more frequent in urban planning nowadays. However, harsh growing conditions restrain the application of VBEs. Plant growth-promoting microbes (PGPMs) might help ease the stresses, but first, it is necessary to investigate how to ensure their survival and growth under VBE conditions. Methods We conducted three experiments to test the impact of various factors on the microbial populations of inoculated PGPMs in VBEs, a mycorrhizal fungus Rhizophagus irregularis and a bacterium Bacillus amyloliquefaciens. The first experiment was conducted by inoculating the two PGPMs separately in Sedum roof plots, and the microbial populations associated with Poa alpina was monitored for two consecutive years under local weather conditions. The second experiment was conducted in a laboratory testing the effect of substrate pH (substrates collected from balcony gardens) on R. irregularis population associated with Trifolium repens and Viola tricolor. The third experiment was conducted on a meadow roof testing the effect of biochar amendment on R. irregularis population associated with Thymus serpyllum and Fragaria vesca. Results In the first experiment, Bacillus was found to associate with P. alpina, but Rhizophagus wasn't. Yet, the fungus induced high Bacillus population density in the Rhizophagus treated plots in the first year. In the second experiment, Rhizophagus abundance in T. repens was higher in the neutral substrate (6–6.5), while V. tricolor was more colonized in acidic substrate (5–5.5), suggesting an important interactive effect of substrate pH and plant species on Rhizophagus abundance. The third experiment suggested a negligible impact of biochar amendment on Rhizophagus abundance for both host plants. Conclusion Three experiments demonstrate that PGPM inoculation on VBEs is feasible, and various factors and interactions affect the PGPM populations. This paper provides reference and inspiration for other VBE research involving substrate microbial manipulation.Peer reviewe

PET-tutkimus syövän diagnostiikassa ja levinneisyysselvittelyssä

PET-TT- ja -MK-tutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemansa syöpäkuvantamisen työkaluna tavanomaisten anatomisten kuvausmenetelmien rinnalla. Tästä on osoituksena kuvausmäärien tasainen kasvu Suomessa ja uusien kameroiden hankkiminen paitsi yliopistosairaaloissa, myös keskussairaaloissa. PET-kuvantaminen vaikuttaa syövän hoitoon ja hoitomuotojen valintaan. Menetelmä on herkkä, ja sillä voidaan paikantaa aiempaa pienempiä imusolmuke-etäpesäkkeitä tai etäpesäkkeitä jo ennen anatomisia muutoksia, erottaa aktiivisen kasvainkudoksen keuhkojen atelektaasista tai hoitojen aiheuttamista arvista sekä fibroosista. PET-menetelmästä on hyötyä syövän hoidossa hoidon suunnittelusta hoitovastearvioon sekä taudin uusiutumisen osoittamiseen. Oikein kohdennettuna kalliin kuvausmenetelmän käyttö on kustannustehokasta. Syövän tarkka levinneisyysselvittely auttaa potilaalle soveltuvimman hoidon valinnassa. PET-tutkimus ei tuo lisäarvoa kaikkien syöpien levinneisyyden selvittelyyn. Kliininen tutkimusnäyttö tarkentuu koko ajan PET-menetelmän käyttöaiheista, ja nykyään syöpätautien hoitosuosituksissa otetaan aiempaa tarkemmin kantaa, milloin PET-kuvantamisesta on osoitettu olevan kliinistä hyötyä

Spirometrian suorittaminen ja tulkinta : uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön - Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015

•Hil­jattain on jul­kaistu uu­det suoma­laiset ai­kuisten spi­ro­metrian vii­tearvot, joi­den mit­taukset kat­tavat myös vanhus­väestön 84 vuo­den ikään as­ti. •Uu­sien ar­vojen tulkin­nassa otetaan käyt­töön mi­tatun ar­von poik­keaman mää­rä viitear­vo­po­pu­laation ­kes­kiar­vosta z-yksik­köinä (sama kuin SD). Muu­toksen vaikeu­saste ar­vioidaan z-ar­von mu­kaan. •Nor­maalin va­riaation ala­raja on klii­ni­sissä tutki­muk­sissa kai­kille spi­ro­met­ria­muut­tu­jille sa­ma (z-ar­vona –1,65). Ter­veistä 95 % asettuu tä­män ra­jan ylä­puo­lelle. •Syn­ty­pe­rältään ulko­maa­laisten las­ten ja ai­kuisten tutki­muk­sissa suosi­tellaan käytet­tä­väksi uu­sia kansain­vä­lisiä GLI2012-vii­tear­voja. •Suo­ma­laisten las­ten tutki­muk­sissa suosi­tellaan käytet­tä­väksi edelleen van­hoja suoma­laisia viitear­voja, mut­ta nii­den klii­ni­sessä sovel­ta­mi­sessa suosi­tellaan nyt z-ar­vojen käyt­töä. •Ai­kuisten van­hat suoma­laiset vii­tearvot ei­vät ole perus­tuneet todel­lisiin mittaus­tu­loksiin yli 64-vuo­tiailla. Van­hojen ar­vojen käyt­tö on aiheut­tanut toden­nä­köi­sesti hengi­tys­tieobst­ruktion yli­diag­nos­tiikkaa vanhem­missa ikä­ryh­missä.Peer reviewe

WASTESTIMATOR : Ruokahävikin päivitetyt mittaustulokset ja ruokahävikin seurantatyökalun kehittäminen: kotitaloudet ja ravitsemispalvelut

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansallista ruokahävikin seurantaa. Hankkeessa tuotettiin uudet ruokahävikkiarviot kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikistä, ja arvioitiin tuloksien vertailtavuutta aikaisempiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa selvitettiin mahdollisia keinoja mitata ja seurata ruokahävikkiä kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa, ja kehitettiin laskentakaavoja kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin jatkuvaan seurantaan. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin esitys jatkokehitystarpeista hävikkitiedontuottamiseen, jotta ruokahävikin seuranta olisi jatkossa mahdollisimman resurssitehokasta.201