Hot transformations: governing rapid and deep household heating transitions in China, Denmark, Finland and the United Kingdom

The rapid decarbonisation of heat remains a challenging energy and climate policy priority. In this study, after screening 461 global case studies, we examine four national household transitions in heat, and examine their implications for governance. These transitions were both rapid, involving transformations in heat provision in a short timeframe of 18 to 35 years; and deep, involving diffusion that collectively reached more than 100 million households and more than 310 million people. From 1995 to 2015, China stimulated industrial research with strong municipal and national targets and policies to the point where they saw adoption rates for solar thermal systems surpass 95% market penetration in many urban areas. From 1976 to 2011, Denmark blended small-scale decentralized community control with national standards and policies to promote district heating so it reached 80% of household needs. From 2000 to 2018, Finland harnessed user and peer-to-peer learning, and innovation, alongside national and European policies and incentives so that heat pumps reached almost a third of all homes. From 1960 to 1977, The United Kingdom coordinated a nationalized Gas Council and Area Boards with industry groups, appliance manufacturers, installers and marketing campaigns so that gas central heating reached almost half of all homes. These four rapid case studies share commonalities in polycentric governance, rooted in (1) equity, (2) inclusivity, (3) information and innovation, (4) ownership and accountability, (5) organizational multiplicity, and (6) experimentation and flexibility. The study affirms that designing the right sort of political and governance architecture can be just as salient as technical innovation and development

Huomisen ruoka - kansallisen ruokastrategian taustaraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti 20.11.2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Tehtävänannon taustalla ovat mm. elintarvikkeiden kysynnän ja tarjonnan globaalit vaihtelut, jotka vaikuttavat yhä enemmän myös Suomen tilanteeseen. Pidemmällä aikajänteellä ruuan ja puhtaan juomakelpoisen veden saatavuus ja riittävyys eivät ole maailmanlaajuisesti enää itsestäänselvyyksiä. Jokaisella kansakunnalla on tarve varmistaa ruuan saanti väestölleen. Tämä tulee olemaan monessa maassa entistä suurempi ja keskeisempi tehtävä. Tänä päivänä Suomen pohjoinen sijainti, lyhyt kasvukausi ja monia maita kylmemmät olosuhteet aiheuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta haasteita. Pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen ja monien alueiden kuivuminen voivat johtaa suuriin muutoksiin, jotka vaikeuttavat ruuantuotantoa eri alueilla. Suomessa, jossa sadanta on suurempi kuin haihtuminen, voi muutos luoda meille myös uusia mahdollisuuksia. Se voi merkitä meille suurempaa vastuuta myös maamme ulkopuolella olevien ihmisten ruokkimisesta. Toimeksiannon mukaan strategiatyön tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan mahdollisimman hyvin turvata kotimaisen ruokasektorin kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä elintarvikkeiden huoltovarmuus tulevaisuudessa. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita, joiden varaan koko ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä voidaan kestävästi rakentaa. Johtoryhmä katsoi strategisen kehityksen kannalta sopivaksi aikajänteeksi kaksikymmentä vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Monet ruokajärjestelmää koskevat megatrendit ovat tunnistettavissa ja niistä tiedeyhteisöt ovat varsin yksimielisiä. Voi kuitenkin tapahtua sellaisia muutoksia, joihin ei ole pystytty varautumaan. Esimerkkinä näistä voidaan mainita äskeiset Islannin tulivuorenpurkauksen vaikutukset lentoliikenteeseen. Kansallisen ruokastrategian kehittäminen tuleekin olla mieluummin jatkuva prosessi kuin kertaluonteinen selvitys. Johtoryhmä on kiinnittänyt tähän huomiota. Johtoryhmä päätyi jakamaan työn tuloksen kahteen osioon. Tämä raportti taustoittaa koko ruokajärjestelmän tilannetta, kehitystä ja tulevaisuutta. Kirjoittajiksi tähän osaan on pyydetty sektorin parhaita asiantuntijoita maassamme. Toisessa eli toimenpideosassa on johtoryhmän esitykset ja suositukset tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden vastuullisista toteuttajista

Suomen virallinen tilasto. 7A: Säästöpankkitilasto.

United with its: Suomen virallinen tilasto. 7C: Liikepankkitilasto ja kiinitysluottolaitokset; and its: Suomen virallinen tilasto. 7E: Osuuspankkitilasto; to form its: Suomen virallinen tilasto. 7C: Pankit.Title also as: 1922-50; Statistiques des caisses d'éspargne de Finlande; 1951-71, Statistics of the savings bank of Finland, 1972-73, Official statistics of Finland. 7A: Savings banks.Vols. for 1922-50, include summaries in French; 1951-73, include summaries in English.Annual.Mode of access: Internet

Kansalaispulssi 9/2023

Kansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Suomen ulkopolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttaako sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Edelleen kysyttiin vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Teemaa Suomen ulkopolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista tarkasteltiin kysymällä esimerkiksi, kuinka paljon aihealue kiinnostaa ja millä tavoin vastaaja kokee pystyvänsä vaikuttamaan. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, Finland's foreign policy and international relations, and issues that the Finnish government should address. The ninth collection round of 2023 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Interest in Finnish foreign policy and international relations were also surveyed with questions on whether the respondents' interest in Finnish foreign policy and international relations had changed over the past 12 months. Views on the current state of Finland's foreign policy and international relations were charted, and the respondents were asked about the ways in which they felt they could have an impact on Finland's foreign policy and international relations (e.g. voting in parliamentary elections, protesting, participating in party politics). Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household