Kuljetusketjun ympäristöystävällisyyden kehittäminen : case: Varova Oy, tieliikenne

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tieliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä löytää keinoja niiden vähentämiseksi. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska viikoittain mediassa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Tieliikenteen päästöjä pidetään yhtenä pahimmista ilmastonmuutosta aiheuttavista tekijöistä. Teoriaosuudessa tarkastellaan tieliikenteen ympäristöhaittoja, jotka pääosin syntyvät ajoneuvon käytön aikana. Ympäristöhaittojen vähentämiskeinoista tarkastellaan esimerkiksi taloudellista ajotapaa, kalustoon kohdistuvia ratkaisuja, julkisen vallan ohjauskeinoja sekä ympäristöohjelmia. Liikennesektori on kokenut suuria mullistuksia, joiden myötä kuljetusketjut ovat monimutkaistuneet, kuljetusten kysyntä vähentynyt, mutta samalla aikataulutettujen, pienten kuljetusten kysyntä on lisääntynyt. Kysynnän muutosten lisäksi kuluttajien tietoisuus kuljetusten ympäristövaikutuksista on lisääntynyt ja tämä on vaikuttanut suuresti kuljetusten toimintaympäristöön ja kuljetusliikkeiden toimintaan. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa kartoitetaan kvalitatiivisella tapaustutkimuksella Varova Oy:n kuljetusketjun ympäristöystävällisyyttä sekä kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksessa kartoitetaan Varova Oy:ssä sekä neljässä alihankinta- tai yhteistyöyrityksessä tehtyjä toimenpiteitä ympäristönkuormituksen vähentämiseksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yrityksillä on useita keinoja vähentää ympäristöhaittoja tieliikenteessä, esimerkiksi uudistaa kuljetuskalustoaan usein sekä kierrättää kuljetuskalustosta syntyviä jätteitä. Tutkitussa kuljetusketjussa ei kuitenkaan ole yhtenäisiä toimenpiteitä tieliikenteestä syntyvien ympäristöhaittojen torjumiseksi. Kuljetusketjun ympäristöystävällisyyden kehittäminen vaatii yhtenäisiä toimintatapoja sekä mittareita, joilla ympäristöhaittoja mitataan. Näin kuljetusketjun ympäristöystävällisyyttä pysytään parantamaan sekä lisäämään ketjun läpinäkyvyyttä.This thesis explores the effects of road transportation on the environment and the solutions for reducing the impacts. The subject of this thesis is current and interesting because weekly there are discussions in the media about environmental changes and their effects. Emissions from road transportation are considered to be one of the major factors causing climate change. The theoretical section examines the harmful environmental impacts which mainly arise when a vehicle is in operation. The theoretical section also examines the means to reduce the harmful environmental effects, for instance by driving economically, fleet solutions, public transport control methods or environmental programs. The transport sector has undergone major changes which contribute to more complex transport chains. The changes have also declined demand for freighting but also at the same time increased demand for scheduled small freighting. In addition to the changes in the demand for transportation, the awareness of consumers of the environmental effects of road transportation has risen. This has greatly affected the operational environment of the transport and the operation of transport companies. The study explores the environmental friendliness of Varova Corporation’s transport chain and the possibilities to improve it with qualitative case study. The study investigates the measures taken to reduce the environmental effects in Varova Corporation and in four other companies which operate with Varova Corporation by subcontracting or collaboration. The results of this study imply that companies have several means to decrease the harmful environmental effects from road transport, for instance by renewing the fleet often enough and recycling the waste from transport equipment. However, the transport chain which was studied does not have consistent procedures to fend off the harmful environmental effects from road transport. Improving the environmental friendliness of a transport chain requires coherent means and instruments to measure the harmful environmental effects. This way environmental friendliness can be improved and the transparency of the chain increased

Creating and implementing an orientation plan for Helpdesk employees at company X

The goal of this study is to develop an orientation plan for customer service department, Helpdesk, for a case company. The thesis focuses on how to develop an orientation plan that will ensure a sufficient level of customer service for the future of the company. In this thesis theoretical frameworks of orientation are studied to gain understanding of the importance of a good orientation plan. The need for orientation is established through surveying employees. As there is not an orientation plan in place for Helpdesk employees, one is created. It is designed to give future employees the tools they need to succeed at Helpdesk and thus maintain the high level of customer service. The orientation plan is implemented, and the first orientation program for ten new summer employees is held during the summer 2022. The research findings are shared with the case company. The orientation plan is found to be approved by employees, but further improvements are necessary

N’avait-elle pas assez souffert ?: Madame Bovaryn vapaa epäsuora esitys ja sen suomennokset käännösuniversaaliteorian valossa

Vapaa epäsuora esitys (VEE) on erityinen kerronnan muoto, jonka muutoksia käännöksissä käsittelen tässä tutkielmassa. Tutkielman aineisto kerättiin Gustav Flaubertin Madame Bovarysta ja sen kahdesta suomennoksesta. Niistä ensimmäisen on kääntänyt Eino Palola ja toisen Anna-Maija Viitanen. Tarkoitukseni on tutkia, millaisia muutoksia VEE:ssä tapahtuu ja miten suomennokset sen osalta eroavat toisistaan. VEE:n lisäksi tarkastelen käännösten muutoksia käännösuniversaaliteorian valossa. Tutkin, millaisia normaalistavia ja eksplisiittistäviä seikkoja niistä nousee esille, ja tukevatko löydökseni käännösuniversaaliteoriaa. Aluksi esittelen teoreettista taustaa, eli mitä VEE on ja miten se voidaan tunnistaa. Sitten jatkan käännösuniversaaliteorian esittelyllä keskittyen etenkin kahteen tutkimaani käännösuniversaaliin, normaalistamiseen ja eksplisiittistämiseen. Sivuan myös uudelleenkääntämishypoteesia, sillä hyödynnän tutkielmassani romaanin kahta eri-ikäistä käännöstä. Tutkielman seuraavassa osassa esittelen VEE:tä Madame Bovaryssa ja sen suomennoksissa runsaiden esimerkkien avulla. Kerron yksityiskohtaisesti sen tunnistamisperusteista ja perustelen tekemiäni tulkintoja. Vertaan kutakin VEE-katkelmaa vastaaviin kohtiin suomenkielisissä teksteissä. Lopulta arvioin tunnistamaani VEE:tä ja sen tuntomerkkejä käännösuniversaaliteorian valossa. Havainnollistan ensin, millaisia normaalistamisen ja eksplisiittistämisen merkkejä käännöksissä on nähtävissä. Sitten erittelen muutosten mahdollisia vaikutuksia lukijaan ja sitä, ovatko muutokset todella universaalisia. Lopuksi esitän yhteenvetona tulokseni. VEE on useimmiten säilynyt käännöksissä, mutta se on heikentynyt. Tutkielmani tukee käännösuniversaaliteoriaa, sillä siinä on nähtävissä sekä normaalistamista että eksplisiittistämistä. Tavallisin normaalistamisen muoto on muutokset välimerkeissä, kun taas eksplisiittistäminen näkyy parhaiten persoonapronominien muutoksissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä, sillä myös joitakin päinvastaisia suuntauksia on nähtävissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa VEE:n muutosten vaikutus lukijaan ja VEE:n leviäminen

Nenäverenvuodon ensihoito ja laapistus päivystyksessä

Nenäverenvuodolle voi altistaa tietyt lääkkeelliset, sekä fysiologiset tekijät. Suurin osa nenäverenvuodoista saa alkunsa nenän etuväliseinän alueelta. Siellä sijaitsee locus kiesselbachin alue, jossa verisuonet kulkevat hyvin lähellä ihon pintaa ja ovat siksi alttiita vuodoille. Nenäverenvuodon alkamisen syyt sekä oireet voidaan jaotella kahteen eri ryhmään: paikallisiin- ja yleisiin syihin. Ensihoidon hoitamat nenäverenvuotopotilaat ovat yleensä iäkkäämpiä, mahdollisesti liikuntarajoitteisia. Ensihoidon potilailla on myös usein käytössä jokin hyytymistekijöiden häiriö tai siihen vaikuttava lääkehoito. Ensihoidon saapuessa kohteeseen, tulee potilas haastatella normaalin menettelytavan mukaisesti. Verenvuodon alkuajankohta sekä vuodon aktiivisuus kysytään potilaalta. Ensihoidon toimenpiteinä potilaan vuoto pyritään rauhoittamaan ensihoidon ohjeistuksen mukaisesti. Potilaan kokonaisvaltainen tila tarkastetaan. Jos potilaan voinnista herää huolta tai runsasta vuotoa ei saada tyrehtymään, on potilas kuljetettava sairaalaan. Päivystyksessä on ensihoitoa enemmän hoitomuotoja. Hoitomuodot määräytyvät potilaan taustatietojen, vuodon määrän ja sijainnin mukaan. Päivystyksessä potilaan hoito on kokonaisvaltaisempaa, sillä vuoto pyritään lopettamaan ja sen uusiutuminen estämään. Laapistus on yleinen ja hyväksi todettu nenäverenvuodon hallintakeino. Laapistuksen tarkoitus on polttaa esiin tullut ja mahdollisen vuodon aiheuttava suoni. Toimenpide saattaa lisätä limakalvon ärsytystä ja aiheuttaa hetkellisesti tuoretta vuotoa. Laapistus on nenän etuosan vuotojen tehokkaimpia hoitomuotoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kirjallisuuskatsauksen pohjalta itseopiskelumateriaalia nenäverenvuodosta ensihoidon- ja sairaanhoidonopiskelijoille. Työmme tarkoituksena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden teoreettista osaamista nenäverenvuodon hoidosta ensihoidon ja päivystyksen näkökulmista. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on antaa tietopohjaa laapistus toimenpiteestä. Nenäverenvuodossa ja sen hoidossa on monta merkittävää tekijää, jotka osaavan ensihoitajan ja sairaanhoitajan täytyy ottaa huomioon. Opinnäytetyön tuotoksena tuotimme opetusvideon laapistus toimenpiteen kulusta päivystyksessä, sekä toimintakortin nenäverenvuodon ensihoidon ohjeista. Tilaajatahona tälle opinnäytetyölle toimi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Materiaali on suunnattu vain Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön