New model species for arctic-alpine plant molecular ecology

Arctic and alpine, high latitude and high elevation environments are one of the most stressful environments for species to inhabit. This harshness manifests itself in lower species richness in comparison to more southern vegetation zones (Francis & Currie, 2003). Furthermore, the climatic oscillations-past and predicted-have the most dramatic effect on these ecosystems. For example, in regions of continental ice sheets-the northernmost part of Western Europe and North America-the Arctic species assemblages are no older than a few thousands of years, which is a relatively short period from an evolutionary perspective. Although similar environments may have existed further south during the Ice Age, allowing some preadaptation for the Arctic species, the current habitat is a unique combination of environmental factors such as the climate, soil, bedrock, and photoperiod. Hence, understanding the evolutionary forces shaping Arctic-alpine species will be important for predicting these vulnerable environments' population viability and adaptive potential in the future. In this issue of Molecular Ecology Resources, Nowak et al. (Molecular Ecology Resources)present extensive genome-wide resources for an Arctic-alpine plant Draba nivalis. This adds a valuable new member into the cabbage family models for evolutionary genetics and adaptation studies, to accompany e.g., Arabidopsis (Nature Genetics, 43, 476; Nature, 408, 796), Arabis (Nature Plants, 1, 14023) and Capsella (Nature Genetics, 45, 831). A whole new avenue will open up for molecular ecological studies not only for D. nivalis, but the whole large Draba genus with its diverse ecological and evolutionary characteristics.Non peer reviewe

Airway Obstruction and Mortality

Background and aims: Subjects with chronic obstructive pulmonary disease (COPD) have comorbidities and increased mortality rate. However, a long-term follow-up data about COPD and mortality appear partly deficient. The aim of this study was to evaluate whether airway obstruction at baseline predicts acute myocardial infarction (MI) and coronary and all-cause mortality, and whether past pulmonary tuberculosis (TB) or low vitamin D status confound or modify the association between obstruction and mortality in 30 years´ follow-up. Methods: A national health examination survey, the Mini-Finland Health Survey performed in 1978–1980, collected data from 8000 subjects´ sample representing Finnish adult population. Studies I to IV included those 5576–6701 participants who had all necessary information, including spirometry, collected for each study. Obstruction was defined either with a fixed ratio of FEV1/FVC < 0.7 or with FEV1/FVC below the lower limit of normal (LLN) categorization, and staged for severity by the Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease classification (GOLD stages 1–4). Results: In follow-up, decreasing lung function had a strong significant association with all-cause mortality. Respectively HRs with 95% CIs in GOLD stages 1 to 4 were 1.27 (1.06–1.51), 1.40 (1.21–1.63), 1.55 (1.22–1.97), and 2.85 (1.65–4.94) compared to those with FEV1/FVC ≥ 0.7. The risk for cardiovascular mortality was consistently increased in GOLD stages 1–4 but no association emerged after those with a cardiovascular disease at baseline were excluded. Obstruction predicted all-cause mortality strongest in subjects aged 30–49 at baseline (study I). Obstruction predicted coronary mortality but not MI in those without a cardiovascular disease at baseline, respectively, HRs with 95% CIs in subjects with obstruction were 1.40 (1.04–1.88) and 0.84 (0.54–1.31) when compared to those without (study II). Obstruction and past pulmonary tuberculosis (TB), determined either as a TB disease history or a scar indicating it on chest x-ray, predicted all-cause mortality with an additive pattern in follow-up (study III). The association between a low vitamin D status and mortality was pronounced among subjects with obstruction (study IV). Conclusions: Airway obstruction predicts all-cause mortality by decreasing lung function, and mortality risk appear increased especially in the younger population with obstruction. Additionally, obstruction strongly determines coronary mortality but not MI. Obstruction and past TB have an additive effect on all-cause mortality. A low vitamin D status may be particularly detrimental among subjects with obstruction.Keuhkoahtaumatauti on yleinen, pääosin tupakoinnin aiheuttama etenevä sairaus, joka aiheuttaa pysyvää ahtaumaa eli obstruktiota keuhkoputkiin. Tupakoinnin lopettaminen on paras keino estää keuhkoahtaumataudin eteneminen. Keuhkoahtaumatauti lisää ennenaikaista kuolleisuutta, ja tautiin kuolee vuosittain Suomessa noin 1000 henkilöä. Keuhkoahtaumaaudin vaikeutuessa siihen liittyy hengitystilanteen heikentymisen lisäksi lisääntyvästi liitännäissairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, jotka edelleen lisäävät kuolleisuutta. Pitkäaikaisseurantatietoa obstruktion vaikutuksesta kuolleisuuteen on riittämättömästi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa materiaalina oli Mini-Suomi -väestötutkimuksen aineisto, johon yhdisteltiin esimerkiksi tutkimushenkilöiden kuolleisuustietoja Tilastokeskuksesta. Väestötutkimukseen osallistui vuosina 1978–1980 yli 7000 aikuista suomalaista, joilta kerättiin tietoja esimerkiksi haastattelemalla, tekemällä erilaisia mittauksia ja ottamalla verikokeita. Tutkimushenkilöt suorittivat myös keuhkojen puhallusarvoja mittaavan spirometriatutkimuksen, jonka tuloksesta määritettiin obstruktio ja sen vaikeusaste. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten lähtötilanteessa mitattu obstruktio vaikutti kuolleisuuteen yli 30 vuoden seurannan aikana. Väitöskirjassa ensimmäisissä osatöissä todettiin, että jo lievä obstruktio lisäsi ennenaikaista kuolleisuutta. Mitä vaikeampi obstruktio lähtötilanteessa oli, sitä suurempaa oli kuolleisuus seurannassa. Erityisesti nuorella iällä kehittynyt obstruktio lisäsi kuolleisuutta. Obstruktio myös ennusti kuolleisuutta sepelvaltimotautiin, mutta ei sairastumista akuuttiin sydäninfarktiin. Muissa osatöissä todettiin, että henkilöllä todetut obstruktio ja aikaisempi keuhkotuberkuloosia yhdessä lisäsivät kuolleisuutta enemmän kuin kumpikin tekijä yksinään. Lisäksi lähtötilanteen obstruktio ja alentunut D-vitamiinitaso ennustivat toisistaan riippumatta kuolleisuutta, mutta matala D-vitamiinitaso lisäsi mahdollisesti enemmän obstruktiivisten kuin muiden henkilöiden kuolleisuutta. Yhteenvetona jo lievä obstruktio on riskitekijä ennenaikaiselle kuolleisuudelle, ja riski vaikuttaa suurentuneen erityisesti nuorilla obstruktiivisilla henkilöillä. Obstruktio lisää kuolleisuutta sepelvaltimotautiin, mutta ei sairastumista sydäninfarktiin. Matala D-vitamiinitaso saattaa olla erityisen haitallista obstruktiivisilla henkilöillä

Trukkiliikenne on vaaratekijä peruna- ja vihannestiloilla

Monilla tiloilla runsas trukkiliikenne on vaaratekijä ja tapaturmiakin on sattunut. Trukki on törmännyt työntekijöihin tai raskas lasti on pudonnut päälle. Pahimmillaan seurauksena on ollut yli vuoden kestäviä työkyvyttömyysjaksoja.vo

Esiselvitys viljelijöiden hallinnollisesta taakasta

Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty hallinnollista taakkaa maataloussektorin osalta. Tämän esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa hallinnollisen taakan keventämistoimien jatkovalmistelua varten. Selvityksessä pyritään tuottamaan tietoa erityisesti siitä, mitkä ovat viljelijöiden kannalta keskeisimmät hallinnollista taakkaa aiheuttavat tekijät eli ns. kipupisteet. Hallinnollista taakkaa tarkastellaan tässä selvityksessä laaja-alaisesta näkökulmasta, ja samalla pyritään tuomaan esille tiettyjen normien aiheuttamat lisäkustannukset maatalousyrittäjille. Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan niitä maatilayrittäjien toimia, jotka ovat välttämättömiä vain lainsäädännön vuoksi ja muiden velvoitteiden täyttämiseksi, mutta eivät olisi muuten tarpeellisia tai niitä ei välttämättä vaadittaisi muissa EU-maissa. Suomessa maataloussektorilla on hallinnollista taakkaa. Taakan tunnistaminen, rajaaminen ja kohdistaminen osottautui kuitenkin hyvin ongelmalliseksi ja monivivahteiseksi ilmiöksi. Kävi ilmi, että eri osapuolet ja myös eri viljelijät määrittelevät ja kokevat hallinnollisen taakan hyvin eritavalla. Kotieläintuotannolle tunnistettiin kohdistuvan hallinnollista taakkaa enemmän kuin kasvinviljelylle. Hallinnollista taakkaa aiheuttaa lisäksi esimerkiksi eri toimijoiden päällekkäinen säätely ja lainsäädännön monimutkaisuus. Maataloustukiin koetaan usein liittyvän hallinnollista taakkaa, mutta sinänsä tämä taakka on vastikkeellista eli viljelijöille maksetaan tukia. Toisaalta, jos esimerkiksi samaa asiaa valvotaan usein, voidaan tällöin hallinnollista taakkaa ajatella syntyvän. Viljelijöille hallinnollista taakkaa aiheutuu myös erilaisista säännöistä, normeista, ohjeista ja lainsäädännöstä. Viljelijöiden voidaan olettaa noudattavan heille asetettuja vaatimuksia ja lakeja, joten hallinnollista taakkaa ei voida ajatella vähennettävän jättämällä joitain vaadittuja toimenpiteitä tekemättä. Sen sijaan purkamalla esimerkiksi päällekkäistä byrokratiaa, keskittämällä toimintoja tai selkiyttämällä hallinnollista taakkaa koskevia vaatimuksia, voidaan saada sekä hallinnon puolella että viljelijöiden keskuudessa kustannus- ja työaikasäästöjä. Yksittäisistä toimenpiteistä hallinnollista taakkaa koetaan aiheutuvan eniten peltojen pintaalamuutoksista, ympäristösäädöksistä ja kotieläintuotannon eläinkohtaisista tilavaatimuksista. Toinen suuri hallinnollisen taakan aiheuttajakokonaisuus on erilaisten asioiden kirjanpitovaatimukset ja dokumenttien säilyttämisvaatimukset. Kaikille näille vaatimuksille yhteistä on se, että viljelijät eivät koe saavansa taloudellista hyötyä näiden toimenpiteiden toteuttamisesta.201

What is special about farm construction? - Safety instructions for workers

201

Maatilarakentamisen erityispiirteitä - turvallisuusohjeita työntekijöille

201

Särdrag i byggande på lantgårdar - säkerhetsanvisningar för anställda

201

Talus ehitamise eripärad - ohutusnõuanded töötajatele

201