SARS-CoV-2 late shedding may be infectious between immunocompromised hosts

Background: Immunocompromised patients shed SARS-CoV-2 for extended periods, but to our knowledge person-to-person transmission from late shedding has not been reported. The case: We present a case in which a COVID-19 patient infected another over 28 days after the patient’s initial symptoms, past current guideline recommendations of 20 days for length of isolation in immunocompromised patients. Whole genome sequencing of their viruses was performed to ascertain the transmission. Discussion: Severely immunocompromised patients, whose clearance of the virus is impaired, may remain infectious for extended periods. Caution should be taken particularly in hospital settings where lapses in isolation procedures might pose increased risk, especially to other immunocompromised patients.publishedVersionNon peer reviewe

Työelämän tilannekuvia - Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia : TYÖ 2030 -Ohjelma

Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitetty kansallisesti laajassa yhteistyössä 1990-luvulta lähtien. Sekä työ että työtä tekevien joukko on nyt monin tavoin erilainen kuin runsas 30 vuotta sitten. Työ on palveluvaltaistunut, työtä tekevät ovat entistä koulutetumpia, digitalisaatio on läpäissyt kaiken työelämän ja työhyvinvoinnissa korostuu fyysisten rasitteiden rinnalla mielen hyvinvointi. Työn tuottavuus Suomessa on ollut heikkoa viimeisen vuosikymmenen ajan. 2030-luvulla työelämässä riittää ratkaistavaksi jo aiemmilta vuosikymmeniltä tuttuja ongelmia. Samalla tulevaisuus näyttää monin tavoin erilaiselta, mikä hankaloittaa uusien haasteiden merkityksen arviointia. Digitalisaatio ja tekoälyn kehitys on kiihtynyt entisestään. Jo kauan tiedetty väestön ikääntymiskehitys alkaa tuntua konkreettisesti työtä tekevien määrässä. Osaavasta työvoimasta on pula Suomen lisäksi myös muissa Euroopan maissa. Ilmastonmuutos näkyy entistä vahvemmin paitsi luontoympäristön muutoksissa, myös investoinneissa ja niiden tuomissa osaamistarpeissa sekä yksilöiden ja työpaikkojen vastuullisuusasenteissa ja toiminnassa. Työelämän kehittämisen merkitys korostuu, kun katsotaan tulevaisuuteen. Kyse on siitä, miten hyvin pystymme arvioimaan tulevaa ja vaikuttamaan kehityskulkuihin. Molempien kannalta ennakointi on keskeistä. Miten Suomi pärjää 2030-luvulla? Millaista työelämää Suomen kilpailukyky edellyttää? Millaisen haluamme työelämän olevan tulevaisuudessa? Miten työelämää pitäisi kehittää niin, että tunnistamme omat mahdollisuutemme ja kriittiset menestystekijämme? Miten onnistumme pitämään huolta työhyvinvoinnista ja osaamisesta alati muuttuvassa työelämässä? ”Työelämän tilannekuvia: Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia” -katsaus luo pohjan yhteiselle keskustelulle työelämän kehittämisen painopisteistä ja prioriteeteista. Kokonaiskuvan katsominen on tärkeää, jotta työelämän kehittämiseen saadaan pitkäjänteisyyttä ja löydetään synergioita eri teemojen ja työelämän toimijoiden välillä sekä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tilannekuvaraportti punoo yhteyksiä työelämän laadun ja tuottavuuden välille. Siinä tarkastellaan niitä työelämän kehittämisen teemoja, joihin keskittymällä luodaan edellytyksiä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kasvattamiselle, ja luodaan samalla hyvinvointia niin työtä tekeville kuin yhteiskuntaan laajemminkin. Parhaan mahdollisen tulevaisuuden työelämän rakentamiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä työelämän kehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteista ja keinoista sekä niihin sitoutumista. Tähän pyritään tutkimustiedon pohjalta käynnistettävällä keskustelulla. Työelämän tilannekuvista järjestetään vuoden 2024 aikana työpajoja työelämätoimijoille, joissa jokainen voi nostaa esille tärkeäksi tunnistamiaan kehittämiskohteita. Hallitusohjelmaan kirjattu TYÖ2030-ohjelma järjestää marraskuussa 2024 kansallisen Työelämäfoorumin, jossa keskustelua jatketaan ja otetaan askel kohti 2030-luvulle katsovaa työelämän kehittämisstrategiaa. Työelämäfoorumin jälkeen strategiatyö käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumana