MyData muutosvoimana: Julkishallinnon henkilötiedon ihmiskeskeisen hyödyntämisen mallit ja vaikutukset

Valtio sekä kunnat ylläpitävät tehtäviään varten henkilötietorekistereitä, joista monet ovat sisällöltään ainutlaatuisia ja monikäyttöisiä. Joillakin hallinnonaloilla henkilöitä koskevan tiedon hyödyntämiseen liittyvät säännöt ovat sallivia, mutta henkilötiedon käyttöä rajaavat laissa määritellyt käyttötarkoitukset sekä tarvittaviin lupiin liittyvät monimutkaiset käytännöt. MyData-periaatteet kuvaavat ajatusta, että ihmisillä on määräysvaltaa heitä koskevaan tietoon. Niihin liittyy toimintamalli, jossa ihmisille tarjotaan käytännön keinoja hallita omien tietojensa käyttöä ja jakaa tietojaan eri palveluihin antamiensa lupien perusteella. Tällaiset keinot hyödyntää tietoa voisivat pienentää uusien palveluiden kehityskustannuksia ja tukea nopeiden kokeilujen tekemistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Samalla ne vahvistaisivat julkisten palveluiden ymmärrettävyyttä ja yksilöiden oikeuksia omaan tietoonsa. MyData-periaatteet voidaan toteuttaa useammalla erilaisella tavalla. Raportissa vaihtoehtoja jäsennetään luokittelulla, joka sisältää viisi eri vaatimustasoa, sekä käytännön ratkaisuilla näiden saavuttamiseen. Selvityksessä ehdotetaan, että alustoja ja työkaluja tuotettaisiin niin, että rekisterinpitäjät voisivat valita tilanteeseensa sopivat keinot tehdä henkilötieto saatavaksi. Julkishallinnon tulisi pyrkiä myös synnyttämään luottamusta ja helpottamaan yksilöiden sekä palveluntarjoajien kanssakäymistä, esimerkiksi yleisillä malleilla käyttöehdoille sekä yhteisillä ymmärrettävillä keinoilla kuvata henkilötiedon käytön tapoja. Raportissa kuvataan MyData-periaatteiden soveltamisen vaikutuksia julkishallintoon ja muihin sidosryhmiin kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tiedon parempi saatavuus mahdollistaa yksilöityjä palveluita ja uudenlaisia sovelluksia, muun muassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sarall

From riches to rags : Thematic analysis of Downshiftaajat

The Finnish TV-series Downshiftaajat is a story of couple whose company goes bankrupt and they need to start a new life. The couple moves to a suburb and tries to hide their money troubles by telling everyone that they are downshifting. The story then follows the couple’s balancing act in between their old and new lives: keeping up appearances and while working to find new work. In this thesis, I examine class constructs in Downshiftaajat. Social hierarchies and classes are not always very visible in societies. According to contemporary class research, class is made up of multiple elements, such as job, taste, wages, and hobbies. Skeggs writes of how when certain symbols are inscribed onto different groups of things, characters or physical object, these symbols then became markers of the group to which that object belongs. Bourdieu and Wright gives additional insights into classes, first from the perspective of style and the latter from a more economical way. Alain De Botton explains how and why humans behave in groups. This research was conducted using thematic analysis as a method. Thematic analysis is a method for finding repetitive patterns in data and then organising these patterns in hierarchical order. After watching the series closely, I made memos about the events and dialogue in the show. These memos I then turned into more detailed sections I call descriptions. These descriptions I organised under five main headings: infrastructure, morality, money, style, and behaviour. The results of the analysis showed that Downshiftaajat constructs class by representing things in the suburb, such as buildings, trains, and neighbours as distant form the main characters. Class also informs the morals of characters: the morality of the main characters are usually depicted as having higher standards than other characters’ morality. Money contributes to the construction of class in the dialogues between the main characters concerning the lack of it. Style is also used to construct class by giving examples of brands that the main characters prefer over other brands. Class is also depicted by means of behaviour: people from different classes behave differently and have different eating habits. The series does not explicitly criticise how Finnish society treats its unemployed. It does, however, reflect contemporary Finnish unemployment policies, where the sole responsibility for finding work and managing one’s life is placed on individuals