Sivistystä kaupunkiseutujen asukkaille. Havaintoja kunnallisista opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista asuinalueittain erilaistuvilla kaupunkiseuduilla v.1997.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää onko maamme kahden kasvavan kaupunkiseudun asuinalueiden välillä havaittavissa eroavaisuuksia asukkaiden tyytyväisyydessä kunnallisiin sivistystoimen palveluihin. Keskeisimpänä kysymyksenä oli, ovatko matalan tulotason asuin-alueiden asukkaat tyytymättömämpiä sivistystoimen palveluihin kuin hyvätuloisten asuinalu-eiden asukkaat. Tarkastelun kohteena oli neljän, kahdella kaupunkiseudulla sijaitsevan kunnan - Espoon, Helsingin, Kangasalan ja Tampereen - postinumeroalueet. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä aineistosta. Yksilötason aineisto on Efektia Oy:n vuonna 1997 kuntien palvelutyy-tyväisyystutkimusta varten keräämästä kyselyaineistosta, johon vastaajat valittiin satun-naisotannalla 18 - 70 -vuotiaista kuntalaisista. Kyselyaineistosta on poimittu em. kuntien alu-eella asuvien vastaajien antamat tiedot. Aluetason aineisto on koottu Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaisemasta paikkatietoaineistosta, josta on poimittu tarkasteltavana olevien kuntien postinumeroalueita kuvaavaa informaatiota. Postinumeroalueet jaettiin kolmeen tuloluokkaan fraktiileihin perustuen. Seuraavassa vaiheessa kunkin kyselytutkimukseen vastanneen henki-lön antamiin vastauksiin liitettiin hänen asuinaluettaan kuvaavaa tietoa, mm. tieto asuinalu-eenalueen tuloluokasta. Näin voitiin muodostaa käsitys eri tuloluokkiin kuuluvilla asuinalu-eilla asuvien vastaajien tyytyväisyydestä asuinkuntansa tarjoamiin sivistystoimen palveluihin sekä tehdä vertailuja palvelutyytyväisyyden suhteen eri tuloluokkiin kuuluvien asuinalueiden välillä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisista menetelmistä Spearmanin korrelaa-tiokerrointa ja ristiintaulukointia. Analysointivälineenä oli SPSS for Windows -tilasto-ohjelmisto. Tutkielman tulosten perusteella ei voida sanoa, että matalatuloisten asuinalueiden asukkaat olisivat systemaattisesti tyytymättömämpiä kunnallisiin sivistystoimen palveluihin kuin hy-vätuloisten asuinalueilla asuvat asukkaat. Opetuspalvelujen osalta tulokset ilmentävät toden-näköisemmin sosioekonomiselta taustaltaan erilaisten vastaajien toisistaan eroavia koulutuk-sen arvostuksia. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen ollessa kyseessä tyytymättömyys näyttäisi liittyvän todennäköisemmin palvelujen saavutettavuuteen, sillä tyytymättömimpiä olivat yleensä hyvätuloiset, kaupunkien reuna-alueilla asuvat vastaajat. Vuosikymmenien aikana ra-kennettu, laajasti hyväksytty ja kattavasti toteutettu sivistystoimenpalvelujen järjestelmä on kestänyt ainakin ensimmäiset laman jälkeiset vuodet huolimatta kuntien toimintaympäristön voimakkaasta muuttumisesta ja kaupunkiseutujen asuinalueiden erilaistumiskehityksestä. Asiasanat: asuinalueiden erilaistuminen, julkiset palvelut, opetuspalvelut, kulttuuripalvelut, vapaa-ajan palvelut1 JOHDANTO 5 2 KUNNALLISET PALVELUT HYVINVOINNIN TUOTTAJINA 10 2.1 PALVELEVA KUNTA 10 2.2 PALVELU JA JULKINEN PALVELU 12 2.3 PERUSPALVELUA, ELÄMÄNLAATUPALVELUA VAI HYVINVOINTIPALVELUA 14 2.4 PALVELUJEN ARVIOINTI 18 2.4.1 Miten arvioida palveluita? 18 2.4.2 Arvioinnin motiiveja 20 2.4.3 Kansalaismielipiteet ja palvelujen laadun arviointi 21 2.5 SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 23 2.5.1 Sivistystoimi kunnallisena toimialana 23 2.5.2 Kunnan sivistykselliset tehtävät ja palvelujen tarkoitus 24 2.5.3 Kunnallisten sivistystoimen palvelujen käyttö 27 2.6 SIVISTYSTOIMEN PALVELUT MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA 30 2.6.1 Koulutuksen ja kulttuurin uusi merkitys 30 2.6.2 Järjestämisen vapaus ja säästötalkoot 31 2.6.3 Koulutuksen valinnan vapaudesta eliittikouluihin 33 3 INFORMAATIOAJAN KAUPUNKISEUTU JA ASUINALUEIDEN ERILAISTUMINEN 36 3.1 INFORMAATIOYHTEISKUNTA JA KAUPUNKISEUDUT 36 3.2 ASUINALUEIDEN ERILAISTUMINEN 39 3.2.1 Sosiaalisen erilaistumisen tilallinen ilmentyminen 39 3.2.2 Miksi asuinalueet erilaistuvat? 42 3.2.3 Havaintoja Suomesta 43 4 ERILAISTUVA KAUPUNKIALUE JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 46 4.1 ASUINALUEITTAIN ERILAISTUVAT PALVELUT 46 4.2 ASUINALUE JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 48 4.2.1 Asuinalueen valinta ja julkiset palvelut yleensä 48 4.2.2 Asuinalueittaiset sivistystoimenpalvelut hyvinvoinnin turvaajina 50 4.3 SIVISTYSPALVELUJEN VAIHTELEVUUS KAUPUNKISEUDULLA 51 4.3.1 Koulujen erilaisuus ilmentää asuinalueiden erilaisuutta 51 4.3.2 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen asuinalueittaiset eroavaisuudet 54 4.4 ASUINALUEITTAINEN TYYTYVÄISYYS SIVISTYSTOIMEN PALVELUIHIN 55 5 TUTKIMUKSEN TEKEMINEN 59 5.1 TARKASTELUN KOHTEENA KAUPUNKISEUTUJEN ASUINALUEET 59 5.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 60 5.3 TUTKIMUSAINEISTO 61 5.3.1 Asuinalueittainen tietoaineisto 61 5.3.2 Kyselyaineisto 65 5.4 AINEISTON ANALYSOINTI 67 5.4.1 Menetelmät 67 5.4.2 Sivistystoimen palvelujen kartoitus 70 6 ASUINALUEIDEN TULOTASO JA VASTAAJIEN NÄKEMYKSIÄ SIVISTYSTOIMEN PALVELUISTA 72 6.1 VASTAUKSIA YLEISIIN KYSYMYKSIIN 72 6.1.1 Taustatietoja vastaajista 72 6.1.2 Kunnan palvelujen sijainti yleensä 72 6.2 TYYTYVÄISYYS KOULUPALVELUIHIN 74 6.2.1 Koulunkäyntiasiat ala-asteella 74 6.2.2 Koulunkäyntiasiat yläasteella 78 6.2.3 Koulunkäyntiasiat lukiossa 82 6.2.4 Muut koulupalvelut 85 6.3 KULTTUURIPALVELUJEN KÄYTTÖ JA TYYTYVÄISYYS NIIDEN RIITTÄVYYTEEN 88 6.3.1 Yleiskuva kulttuuripalvelujen käytöstä ja riittävyydestä 88 6.3.2 Kulttuuripalvelut lähikuvassa 90 6.4 VAPAA-AJAN PALVELUT 95 6.4.1 Yleiskuva vapaa-ajan palvelujen käytöstä ja riittävyydestä 95 6.4.2 Vapaa-ajan palvelut lähikuvassa 97 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 102 7.1 POHDINTAA 102 7.2 KRITIIKKIÄ JA JATKOTUTKIMUSTARPEITA 104 KIRJALLISUUS 107 LIITE 1. Tyytyväisyys sivistystoimen palveluihin sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttö 121 LIITE 2. Alimman tuloluokan postinumeroalueet 125 LIITE 3. Keskimmäisen tuloluokan postinumeroalueet 126 LIITE 4. Ylimmän tuloluokan postinumeroalueet 128 LIITE 5. Kyselylomake 129 LIITE 6. Vastaajien tyytyväisyyden ja palvelujen käytön yhteys asuinalueiden ominaispiirteisiin 14

Sivistystä kaupunkiseutujen asukkaille. Havaintoja kunnallisista opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista asuinalueittain erilaistuvilla kaupunkiseuduilla v.1997.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää onko maamme kahden kasvavan kaupunkiseudun asuinalueiden välillä havaittavissa eroavaisuuksia asukkaiden tyytyväisyydessä kunnallisiin sivistystoimen palveluihin. Keskeisimpänä kysymyksenä oli, ovatko matalan tulotason asuin-alueiden asukkaat tyytymättömämpiä sivistystoimen palveluihin kuin hyvätuloisten asuinalu-eiden asukkaat. Tarkastelun kohteena oli neljän, kahdella kaupunkiseudulla sijaitsevan kunnan - Espoon, Helsingin, Kangasalan ja Tampereen - postinumeroalueet. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä aineistosta. Yksilötason aineisto on Efektia Oy:n vuonna 1997 kuntien palvelutyy-tyväisyystutkimusta varten keräämästä kyselyaineistosta, johon vastaajat valittiin satun-naisotannalla 18 - 70 -vuotiaista kuntalaisista. Kyselyaineistosta on poimittu em. kuntien alu-eella asuvien vastaajien antamat tiedot. Aluetason aineisto on koottu Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaisemasta paikkatietoaineistosta, josta on poimittu tarkasteltavana olevien kuntien postinumeroalueita kuvaavaa informaatiota. Postinumeroalueet jaettiin kolmeen tuloluokkaan fraktiileihin perustuen. Seuraavassa vaiheessa kunkin kyselytutkimukseen vastanneen henki-lön antamiin vastauksiin liitettiin hänen asuinaluettaan kuvaavaa tietoa, mm. tieto asuinalu-eenalueen tuloluokasta. Näin voitiin muodostaa käsitys eri tuloluokkiin kuuluvilla asuinalu-eilla asuvien vastaajien tyytyväisyydestä asuinkuntansa tarjoamiin sivistystoimen palveluihin sekä tehdä vertailuja palvelutyytyväisyyden suhteen eri tuloluokkiin kuuluvien asuinalueiden välillä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisista menetelmistä Spearmanin korrelaa-tiokerrointa ja ristiintaulukointia. Analysointivälineenä oli SPSS for Windows -tilasto-ohjelmisto. Tutkielman tulosten perusteella ei voida sanoa, että matalatuloisten asuinalueiden asukkaat olisivat systemaattisesti tyytymättömämpiä kunnallisiin sivistystoimen palveluihin kuin hy-vätuloisten asuinalueilla asuvat asukkaat. Opetuspalvelujen osalta tulokset ilmentävät toden-näköisemmin sosioekonomiselta taustaltaan erilaisten vastaajien toisistaan eroavia koulutuk-sen arvostuksia. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen ollessa kyseessä tyytymättömyys näyttäisi liittyvän todennäköisemmin palvelujen saavutettavuuteen, sillä tyytymättömimpiä olivat yleensä hyvätuloiset, kaupunkien reuna-alueilla asuvat vastaajat. Vuosikymmenien aikana ra-kennettu, laajasti hyväksytty ja kattavasti toteutettu sivistystoimenpalvelujen järjestelmä on kestänyt ainakin ensimmäiset laman jälkeiset vuodet huolimatta kuntien toimintaympäristön voimakkaasta muuttumisesta ja kaupunkiseutujen asuinalueiden erilaistumiskehityksestä. Asiasanat: asuinalueiden erilaistuminen, julkiset palvelut, opetuspalvelut, kulttuuripalvelut, vapaa-ajan palvelut1 JOHDANTO 5 2 KUNNALLISET PALVELUT HYVINVOINNIN TUOTTAJINA 10 2.1 PALVELEVA KUNTA 10 2.2 PALVELU JA JULKINEN PALVELU 12 2.3 PERUSPALVELUA, ELÄMÄNLAATUPALVELUA VAI HYVINVOINTIPALVELUA 14 2.4 PALVELUJEN ARVIOINTI 18 2.4.1 Miten arvioida palveluita? 18 2.4.2 Arvioinnin motiiveja 20 2.4.3 Kansalaismielipiteet ja palvelujen laadun arviointi 21 2.5 SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 23 2.5.1 Sivistystoimi kunnallisena toimialana 23 2.5.2 Kunnan sivistykselliset tehtävät ja palvelujen tarkoitus 24 2.5.3 Kunnallisten sivistystoimen palvelujen käyttö 27 2.6 SIVISTYSTOIMEN PALVELUT MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA 30 2.6.1 Koulutuksen ja kulttuurin uusi merkitys 30 2.6.2 Järjestämisen vapaus ja säästötalkoot 31 2.6.3 Koulutuksen valinnan vapaudesta eliittikouluihin 33 3 INFORMAATIOAJAN KAUPUNKISEUTU JA ASUINALUEIDEN ERILAISTUMINEN 36 3.1 INFORMAATIOYHTEISKUNTA JA KAUPUNKISEUDUT 36 3.2 ASUINALUEIDEN ERILAISTUMINEN 39 3.2.1 Sosiaalisen erilaistumisen tilallinen ilmentyminen 39 3.2.2 Miksi asuinalueet erilaistuvat? 42 3.2.3 Havaintoja Suomesta 43 4 ERILAISTUVA KAUPUNKIALUE JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 46 4.1 ASUINALUEITTAIN ERILAISTUVAT PALVELUT 46 4.2 ASUINALUE JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 48 4.2.1 Asuinalueen valinta ja julkiset palvelut yleensä 48 4.2.2 Asuinalueittaiset sivistystoimenpalvelut hyvinvoinnin turvaajina 50 4.3 SIVISTYSPALVELUJEN VAIHTELEVUUS KAUPUNKISEUDULLA 51 4.3.1 Koulujen erilaisuus ilmentää asuinalueiden erilaisuutta 51 4.3.2 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen asuinalueittaiset eroavaisuudet 54 4.4 ASUINALUEITTAINEN TYYTYVÄISYYS SIVISTYSTOIMEN PALVELUIHIN 55 5 TUTKIMUKSEN TEKEMINEN 59 5.1 TARKASTELUN KOHTEENA KAUPUNKISEUTUJEN ASUINALUEET 59 5.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 60 5.3 TUTKIMUSAINEISTO 61 5.3.1 Asuinalueittainen tietoaineisto 61 5.3.2 Kyselyaineisto 65 5.4 AINEISTON ANALYSOINTI 67 5.4.1 Menetelmät 67 5.4.2 Sivistystoimen palvelujen kartoitus 70 6 ASUINALUEIDEN TULOTASO JA VASTAAJIEN NÄKEMYKSIÄ SIVISTYSTOIMEN PALVELUISTA 72 6.1 VASTAUKSIA YLEISIIN KYSYMYKSIIN 72 6.1.1 Taustatietoja vastaajista 72 6.1.2 Kunnan palvelujen sijainti yleensä 72 6.2 TYYTYVÄISYYS KOULUPALVELUIHIN 74 6.2.1 Koulunkäyntiasiat ala-asteella 74 6.2.2 Koulunkäyntiasiat yläasteella 78 6.2.3 Koulunkäyntiasiat lukiossa 82 6.2.4 Muut koulupalvelut 85 6.3 KULTTUURIPALVELUJEN KÄYTTÖ JA TYYTYVÄISYYS NIIDEN RIITTÄVYYTEEN 88 6.3.1 Yleiskuva kulttuuripalvelujen käytöstä ja riittävyydestä 88 6.3.2 Kulttuuripalvelut lähikuvassa 90 6.4 VAPAA-AJAN PALVELUT 95 6.4.1 Yleiskuva vapaa-ajan palvelujen käytöstä ja riittävyydestä 95 6.4.2 Vapaa-ajan palvelut lähikuvassa 97 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 102 7.1 POHDINTAA 102 7.2 KRITIIKKIÄ JA JATKOTUTKIMUSTARPEITA 104 KIRJALLISUUS 107 LIITE 1. Tyytyväisyys sivistystoimen palveluihin sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttö 121 LIITE 2. Alimman tuloluokan postinumeroalueet 125 LIITE 3. Keskimmäisen tuloluokan postinumeroalueet 126 LIITE 4. Ylimmän tuloluokan postinumeroalueet 128 LIITE 5. Kyselylomake 129 LIITE 6. Vastaajien tyytyväisyyden ja palvelujen käytön yhteys asuinalueiden ominaispiirteisiin 14

Towards More Authentic Learning in Hypermedia

A major challenge in teaching hypermedia is to illustrate how varying dimensions of using context are related to user's quality experience of online services. The Urban Computing Lab (UCL) tool was developed for students to collect rich information for further analysis about quality experiences of online services in authentic situations. Meaningful learning from the real world problems in authentic contexts enhances learning of abstract and theoretical issues

Evaluating the Quality of Social Media in an Educational Context

Social media enhanced learning systems bring new challenges to evaluate learning environments. Many features are common with any web-based services and can be evaluated with common criteria. But with social media services users can also contribute content, change opinions and create communities for different needs, which bring new dimensions to a quality evaluation. This research focused on finding out which are the most important characters and functions in social media enhanced learning system in the context of higher education. The paper also reports the former research results that were used as a background for this study. Earlier researches were carried out in 2008-2009 and they focused on how to evaluate social media services, what are the studentsâ?? expectations and what motivates them to use social media services in higher educational context

Visualizations of User Data in a Social Media Enhanced Web-based Environment in Higher Education

In this article, we introduce the results of a study concerning user data visualizations in the context of the TUT Circle, a social media enhanced web service for learning, networking, and communication at the Tampere University of Technology (TUT). Well-designed visualizations can provide valuable insight into student activity and participation in an online course, and therefore support both teachersâ?? and studentsâ?? strategic decision making. We found social network analytics and visualizations useful in providing information to improve the pedagogical practices of online courses, as well as the studentsâ?? overall engagement in their studies and study lives. However, to be useful, the visualizations need to have enough hints so that the users can interpret the different elements in them in the right way

Students' Participation in a Social Media Enhanced Learning Environment

In this article, we introduce the results of a study concerning visualizations of studentsâ?? participation and activity in TUT Circle, a social media enhanced web service for learning, networking, and communication. Well-designed visualizations can provide useful information for teachers to improve pedagogical practices and the quality of online courses. Visualization enables students to monitor their own activity levels and performance processes, and make strategic adjustments to improve them

Peer Learning in Social Media Enhanced Learning Environment

TUT Circle, a dedicated social media service for students at Tampere University of Technology (TUT), was used as a learning environment for the purpose of enhancing students‘ collaboration, communication and networking skills required in business and working life and for promoting peer learning in small groups. Unfortunately, active conversation was limited. The students intensively read content created by other students, but they did not actively present their opinions, arguments or comments. Another reason for the lack of real conversation was procrastination. The students seemed to need more encouragement to comment on or question the ideas of others, more support to promote intergroup interaction and more assistance with time management

Peer Learning in Social Media Enhanced Learning Environment

TUT Circle, a dedicated social media service for students at Tampere University of Technology (TUT), was used as a learning environment for the purpose of enhancing studentsâ?? collaboration, communication and networking skills required in business and working life and for promoting peer learning in small groups. Unfortunately, active conversation was limited. The students intensively read content created by other students, but they did not actively present their opinions, arguments or comments. Another reason for the lack of real conversation was procrastination. The students seemed to need more encouragement to comment on or question the ideas of others, more support to promote intergroup interaction and more assistance with time management