The Factors Predicting Quality of Life Among Unemployed Adults: A Model Based on Salutogenic Approach

Unemployment narrows the realization of individual potential and has a negative effect on the experiences and status of an individual, thereby weakening the quality of life. We explored meaningfulness, health and work ability as predictors of quality of life among unemployed adults. A total of 30,598 persons participated in nationwide Finnish Regional Health and Well-Being Study (N = 76,000) between January 2014 and January 2015. This study used data from 1158 unemployed or laid-off persons aged 20-65. Developed path model based on the salutogenic approach fitted well to the data. Perceived meaningfulness had the most substantial effect on the quality of life. Good health associated with good work ability and they both had a significant impact on the quality of life. Meaningfulness and quality of life were better among women compared to men. The salutogenic approach is suitable for exploring the quality of life in the context of unemployment. Unemployed persons should be encouraged to engage in activities, voluntary work, for instance, that would increase their resources, enhance their quality of life, and contribute to re-employment

Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui pääkaupunkiseudulla asuvia työttömiä (n=14) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Työttömien terveyden ja hyvinvoinnin moniulotteisuus kuvattiin arjen kokemusten ja tulevaisuuden näkemysten kautta. Arjen kokemuksia työttömyydessä kuvasivat työttömäksi joutumisen shokki ja helpotus fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavan työn loppumisen vuoksi. Lisäksi työttömät kokivat arjessa fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin heikentyneen päivärytmin menetyksen, työttömyyden passivoivan vaikutuksen, sosiaalisten kontaktien vähenemisen, häpeän ja arvottomuuden tunteiden sekä taloudellisen ahdingon vuoksi. Työttömät kuvasivat tulevaisuutta suhteessa terveydentilaan. Työttömyysaika mahdollisti kuntoutumisen, kehittymisen sekä työssä selviytymisen kokeilun. Terveysongelmista kärsivät ja ikääntyvät työttömät kokivat olevansa sopimattomia työmarkkinoille. He kuvasivat myös halukkuutta jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa terveyttä edistäviä interventioita työttömille

Monimenetelmätutkimus terveystieteissä

Monimenetelmätutkimus yhdistää määrällisen ja laadullisen metodologian. Tieteenfilosofisena suuntauksena monimenetelmätutkimus pohjautuu enimmäkseen pragmatismiin, korostaen tiedon käytännöllistä luonnetta. Monimenetelmätutkimus on saavuttanut vakiintuneen aseman usealla tieteenalalla ja sitä käytetään enenevästi myös terveystieteissä tutkimuskysymysten monimuotoisuuden vuoksi

Biopsykososiaalinen lähestymistapa työuupuneiden työntekijöiden työkyvyn tuessa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa

Biopsykososiaalista eli kokonaisvaltaista lähestymistapaa suositetaan kroonistuneiden terveysongelmien hoidossa, mutta työuupumuksen hoidossa siitä tiedetään vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan biopsykososiaalisen lähestymistavan ilmenemistä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa työuupuneiden työkyvyn tuessa painottaen tukea vaikeuttavia tekijöitä. Aineisto koostuu sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukeen osallistuvien ammatti­laisten haastatteluista ja kirjoitelmista yliopistoissa ja keskussairaaloissa (n = 15) sekä työterveyshuolloissa (n = 25). Aineistot kerättiin vuosina 2014–2017 ja analysoitiin laadullisesti. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käytännöt työuupuneiden tuessa ulottuivat vaihtelevasti yksilöön, työoloihin ja työuupumukseen ilmiönä. Tukea vaikeuttivat: 1) yksilöön liittyvistä tekijöistä työuupumukselle altistava persoonallisuus, yksityiselämän stressitekijät ja avoimuuden puute työuupumuksesta ja sen syistä, 2) työoloista esimiehen tuen tarve, esimiehen tuen käänteisesti puskuroiva vaikutus, työyhteisön ilmapiiriongelmat, keinojen puute työyhteisön tukemiseen työterveyshuollossa ja moniammatillisen yhteistyön jäsentymättömyys työterveyshuollossa sekä 3) työuupumukseen liittyvistä tekijöistä työuupumuksen määrittelemättömyys, työuupumuksen työperäisyyden kyseenalaistaminen, ominaispiirteet, liitän­näissairaudet ja toipumisen ennakoimattomuus. Johtopäätöksenä on, että biopsykososiaalinen lähestymistapa ei aina toteudu työuupuneiden tuessa

Self-conductive interventions by educators aiming to promote individual occupational well-being—A systematic review

Educators experience mental and physical workload affecting their individual occupational well-being requiring attention. The aim of this systematic review is to summarize current research on self-conducted interventions aiming to promote individual occupational well-being of educators during working hours. This systematic review using narrative synthesis followed the PRISMA guidelines. The literature search was conducted without time limits using the databases CINAHL, Cochrane, ERIC, PsycInfo and PubMed resulting 13 studies. Self-conducted interventions were found using either physical (e.g. voice hydration/walking) or psychological exercises (e.g. meditation/self-reflection). Interventions’ achieved outcomes on educators’ individual occupational well-being was increasing their physical (e.g. physical activity/voice health) and mental resources (e.g. stress management/job satisfaction). This knowledge is useful for maintaining and promoting occupational well-being of educators</p

Educators' occupational well-being in health and social care education

BackgroundThe occupational well-being (OW) of educators can be defined as a balance between resources and workload factors as seen from four aspects of working life: (i) individual, (ii) working conditions, (iii) professional competence and (iv) work community. The research in this study examined the individual aspect as particular importance to the physical and mental workability of educators. Aims To study the individual aspect of the OW of educators as well as the associating factors.MethodsA cross-sectional survey design was conducted among educators working in health and social care education in Finland. The data were collected with an electronic survey using the 'Occupational well-being of social and health care teachers-index questionnaire'. The data were analysed with an SPSS version 27 using descriptive statistics, explorative factor analysis and linear regression analysis.ResultsThe educators (n = 552, response rate 31%) assessed their resources for managing their mental workload as quite poor (2.41, standard deviation [SD] 0.98). In addition, workplace support promoting OW was assessed as being quite poor (2.37, SD 0.88), and as especially requiring more measures during working hours. Associations with the individual aspect of OW were found between the personal and work-related background variables as well as overall OW.ConclusionsThe perceptions of the educators indicated that resources to cope with workload factors should be promoted. Investing in educators' resources at work, enabling well-being actions during working hours and avoiding backlog situations would all help promote the educators' OW.</p

Moniammatillinen suursimulaatio opiskelijoiden oppimisen näkökulmasta

Artikkelissa tarkastellaan uuden simulaatio-oppimisen menetelmän –suursimulaation– merkitystä sosiaalityön ja sosiaalipsykologian opiskelijoiden oppimisen näkökulmasta. Etsimme vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mitä opiskelijat oppivat moniammatillisesta työskentelystä suursimulaatiota seuratessaan ja sitä jälkeenpäin oppimistehtävissä reflektoidessaan sekä millaisia havaintoja opiskelijat tekevät suursimulaatioon osallistuttuaan simulaatio-oppimisesta. Suursimulaatiolla tarkoitetaan draamaperustaisesti, näyttelijöiden ja eri alojen ammattilaisten avustuksella toteutettua simulaatioharjoitusta, jota voi olla seuraamassa satoja eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia yhtä aikaa. Artikkelin aineistona olivat yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden oppimisreflektiot kahdesta moniammatillisesta suursimulaatiosta, ja ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tuloksena esitetään, että suursimulaatio on hyvä moniammatillisuuden opetus- ja oppimismenetelmä, sillä havainnoinnin keinoin voi oppia paljon moniammatillisuuden käytännöistä ja merkityksistä. Oppimiskokemukset kiinnittyvät sisällöllisesti moniammatillisuuden vaatimuksien ja sen tuottamien hyötyjen havaitsemiseen ja oppimiskokemuksen reflektoinnin näkökulmasta suursimulaation pedagogisten vahvuuksien pohtimiseen