Sleep improvement by internet-based cognitive behavioural therapy might help prevent mental health disorders

Non peer reviewe

Associations among working conditions and behavioral risk factors : The Helsinki Health Study with International Comparisons

Adverse health behaviors as well as obesity are key risk factors for chronic diseases. Working conditions also contribute to health outcomes. It is possible that the effects of psychosocially strenuous working conditions and other work-related factors on health are, to some extent, explained by adverse behaviors. Previous studies about the associations between several working conditions and behavioral outcomes are, however, inconclusive. Moreover, the results are derived mostly from male populations, one national setting only, and with limited information about working conditions and behavioral risk factors. Thus, with an interest in employee health, this study was set to focus on behavioral risk factors among middle-aged employees. More specifically, the main aim was to shed light on the associations of various working conditions with health behaviors, weight gain, obesity, and symptoms of angina pectoris. In addition to national focus, international comparisons were included to test the associations across countries thereby aiming to produce a more comprehensive picture. Furthermore, a special emphasis was on gaining new evidence in these areas among women. The data derived from the Helsinki Health Study, and from collaborative partners at the Whitehall II Study, University College London, UK, and the Toyama University, Japan. In Helsinki, the postal questionnaires were mailed in 2000-2002 to employees of the City of Helsinki, aged 40 60 years (n=8960). The questionnaire data covered e.g., socio-economic indicators and working conditions such as Karasek s job demands and job control, work fatigue, working overtime, work-home interface, and social support. The outcome measures consisted of smoking, drinking, physical activity, food habits, weight gain, obesity, and symptoms of angina pectoris. The international cohorts included comparable data. Logistic regression analysis was used. The models were adjusted for potential confounders such as age, education, occupational class, and marital status subject to specific aims. The results showed that working conditions were mostly unassociated with health behaviors, albeit some associations were found. Low job strain was associated with healthy food habits and non-smoking among women in Helsinki. Work fatigue, in turn, was related to drinking among men and physical inactivity among women. Work fatigue and working overtime were associated with weight gain in Helsinki among both women and men. Finally, work fatigue, low job control, working overtime, and physically strenuous work were associated with symptoms of angina pectoris among women in Helsinki. Cross-country comparisons confirmed mostly non-existent associations. High job strain was associated with physical inactivity and smoking, and passive work with physical inactivity and less drinking. Working overtime, in turn, related to non-smoking and obesity. All these associations were, however, inconsistent between cohorts and genders. In conclusion, the associations of the studied working conditions with the behavioral risk factors lacked general patters, and were, overall, weak considering the prevalence of psychosocially strenuous work and overtime hours. Thus, based on this study, the health effects of working conditions are likely to be mediated by adverse behaviors only to a minor extent. The associations of work fatigue and working overtime with weight gain and symptoms of angina pectoris are, however, of potential importance to the subsequent health and work ability of employees.Epäterveelliset elintavat ja lihavuus ovat keskeisten kroonisten tautien riskitekijöitä. Työolot voivat muovata terveyskäyttäytymistä, mutta aiemmat tutkimustulokset ovat olleet epäjohdonmukaisia ja osittain ristiriitaisia. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että psykososiaaliset työolot kuten stressaava työ, työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet, työväsymys, ylityöt, työn ja perheen yhteensovittaminen ja sosiaalinen tuki eivät juuri liity työntekijöiden epäterveellisiin elintapoihin. Laaja-alaisessa tarkastelussa kuormittavilla työoloilla havaittiin vain vähän ja epäjohdonmukaisia yhteyksiä tupakointiin, alkoholinkäyttöön, vapaa-ajan liikuntaan, ruokavalintoihin, painoon ja rintakipuoireisiin. Työväsymys ja ylitöiden tekeminen voivat kuitenkin liittyä lihomiseen. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön, työväsymys ja ylityöt olivat yhteydessä naisten rintakipuoireisiin. Ikä, koulutus, ammattiasema ja siviilisääty otettiin huomioon analyyseissa. Tutkimus kohdistui Helsingin kaupungin henkilöstön 40 60 -vuotiaisiin työntekijöihin, joita aineistossa oli mukana 8960. Vuosina 2000 2002 kerätty aineisto on osa Helsinki Health Study (HHS) -tutkimusta. Vertailuaineistossa on lontoolaisen Whitehall II -tutkimuksen ja japanilaisen työntekijätutkimuksen tietoja. Kansainvälisen vertailun tavoitteena oli laajentaa näkökulmaa työolojen merkityksestä epäterveellisten elintapojen ja lihavuuden kannalta. Koko tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi tuottaa uutta tietoja työolojen merkityksestä riskitekijöihin erityisesti naisilla. Tämän tutkimuksen perusteella työolojen ja terveyden väliset yhteydet välittyvät vain joissakin tapauksissa epäterveellisten elintapojen kautta. Ehkäisemällä työväsymystä voidaan osittain edistää työssäolevan väestön terveyskäyttäytymistä, ehkäistä painonnousua ja vähentää oireilua kuten rintakipua. Työpaikat ovat kuitenkin terveyden edistämisen suhteen keskeisessä roolissa, vaikka työn kuormittavuudella havaittiinkin tässä työssä vain heikkoja yhteyksiä terveyskäyttäytymiseen. Työpaikoilla tavoitetaan suuri osa keski-ikäisestä ja ikääntyvästä väestöstä, joten työorganisaatiolla ja työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet pyrkiä edistämään terveellisiä elintapoja ja näin ehkäisemään sairastavuutta

Uniongelmien yhteys sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Uniongelmat ovat yleisiä koko väestössä. Suomessa uniongelmat ovat myös yleisempiä kuin monissa muissa maissa. Uniongelmat liittyvät psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen ja niiden vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin on tutkittu jonkin verran. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja kansanterveydellisten näkökohtien ohella uniongelmilla on merkitystä yhteiskunnan toimintaan, sillä hyvin nukkuviin verrattuna uniongelmista kärsivät käyttävät enemmän terveyspalveluita ja sairauspoissaolojen lisäksi ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen riski on suurempi uniongelmien takia. Uniongelmat liittyvät paitsi poissaoloon työstä, myös sairaana työskentelyyn ja työtapaturmiin. Koska työvoiman tarve tulevina vuosina korostuu, uniongelmien tunnistaminen ja niiden kroonistumisen ehkäisy voivat parantaa työkykyä ja auttaa työntekijöitä jaksamaan työssään normaaliin vanhuuseläkeikään saakka

Unen kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

Francesco P. Cappuccio, Michelle A. Miller ja Steven W. Lockley (toim.). Sleep, Health and Society. From Aetiology to Public Health. Oxford University Press, Oxford 2010, 488 s

Lost in Autonomy – Temporal Structures and Their Implications for Employees’ Autonomy and Well-Being among Knowledge Workers

Conceptual models based on the importance of work autonomy for employees’ health represent important cornerstones in the occupational well-being and work stress literature. The objectives of this study were to 1) explore and understand the temporal conditions framing work among autonomous knowledge professionals, 2) describe how autonomy is experienced in knowledge work jobs, and 3) analyze the implications of current autonomy for well-being in knowledge work. The interview study consisted of 21 women and 13 men who worked in knowledge-intensive jobs in Finland. Analysis of the material shows that knowledge work is structured by different levels of transverse temporal structures: individual and social structures, and organizational and macrolevel structures. This creates a paradoxical nature of autonomy among knowledge workers, characterized by high task autonomy and intense socio-temporal interdependence. One can have strong autonomy and be tied at the same time. Unsynchronized time structures can lead to fragmented work, overwhelming work burden, and higher risk of mental health symptoms. It would therefore be advisable to establish collective temporal structures in organizations that create manageability and predictability. We conclude that models of occupational well-being and work stress should pay more attention to the social structure and temporal interdependencies that characterize knowledge work.Peer reviewe

Commercialization challenges open science

Non peer reviewe

Changes in economic difficulties and subsequent sickness absence among women and men: a prospective register-linkage study

Peer reviewe

Body mass index and the risk of disability retirement : a systematic review and meta-analysis

The aim of this study was to determine the associations of body mass index (BMI) with all-cause and cause-specific disability retirement. Literature searches were conducted in PubMed, Embase and Web of Science from their inception to May 2019. A total of 27 (25 prospective cohort and 2 nested case-control) studies consisting of 2 199 632 individuals qualified for a meta-analysis. Two reviewers independently assessed the methodological quality of the included studies. We used a random effects meta-analysis, assessed heterogeneity and publication bias, and performed sensitivity analyses. There were a large number of participants and the majority of studies were rated at low or moderate risk of bias. There was a J-shaped relationship between BMI and disability retirement. Underweight (hazard ratio (HR)/risk ratio (RR)=1.20, 95% CI 1.02 to 1.41), overweight (HR/RR=1.13, 95% CI 1.07 to 1.19) and obese individuals (HR/RR=1.52, 95% CI 1.36 to 1.71) were more commonly granted all-cause disability retirement than normal-weight individuals. Moreover, overweight increased the risk of disability retirement due to musculoskeletal disorders (HR/RR=1.26, 95% CI 1.15 to 1.39) and cardiovascular diseases (HR=1.73, 95% CI 1.24 to 2.41), and obesity increased the risk of disability retirement due to musculoskeletal disorders (HR/RR=1.66, 95% CI 1.42 to 1.94), mental disorders (HR=1.29, 95% CI 1.04 to 1.61) and cardiovascular diseases (HR=2.80, 95% CI 1.85 to 4.24). The association between excess body mass and all-cause disability retirement did not differ between men and women and was independent of selection bias, performance bias, confounding and adjustment for publication bias. Obesity markedly increases the risk of disability retirement due to musculoskeletal disorders, cardiovascular diseases and mental disorders. Since the prevalence of obesity is increasing globally, disease burden associated with excess body mass and disability retirement consequently are projected to increase. Reviewregistrationnumber: CRD42018103110.Peer reviewe