Eettisten dilemmojen yhteys työuupumukseen kaupunkiorganisaation henkilöstöllä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa työntekijöiden eettisten dilemmojen profiileja ja tutkia eroavatko työntekijät eri profiileissa työuupumuksen suhteen toisistaan. Kyselytutkimus kohdistui kaupunkiorganisaation henkilöstöön (n = 2470). Eettisiä dilemmoja tutkittiin kysymällä kuinka usein vastaaja koki 1) epätietoisuutta organisaationsa eettisistä toimintatavoista (A-tyypin dilemma) ja 2) arvoristiriitoja (B-tyypin dilemma). Työuupumusta tutkittiin 9-osioisella Bergen Burnout Indicator -kyselyllä. Latentin profiilianalyysin avulla löydettiin neljä dilemmojen yleisyyttä kuvaavaa profiilia: 1) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin harvoin; 2) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain; 3) A-tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin; 4) A-tyypin dilemmoja kohdattiin kuukausittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin. Toiseen profiiliin kuuluneet työntekijät raportoivat enemmän työuupumusta kuin muut työntekijät. Tulokset osoittivat, että toistuva epätietoisuus eettisistä toimintatavoista ja paine sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaiseen toimintaan ovat työuupumuksen riskitekijöitä

Johtajien työn eettinen kuormittavuus ja sen yhteydet työhyvinvointiin

Tutkimuksessa selvitetiin suomalaisten johtajien työn eettistä kuormittavuutta kahden kuvaajan avulla. Ensinnäkin tutkittiin, kuinka usein johtajat kohtaavat työssään eettisesti haastavia tilanteita, joihin liittyy kokemus eettisestä dilemmasta (johtaja ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa tai tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, normien tai arvojen vastaisesti). Toiseksi selvitetiin, kuinka stressaaviksi johtajat nämä tilanteet kokevat. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi eettisen kuormittavuuden yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työuupumus ja työn imu) sekä eettisten dilemmojen yleisyyttä johtamistyön eri tilanteissa. Kaikkiaan 902 eri alojen johtajaa ympäri Suomen vastasi kyselytutkimukseen syksyllä 2009. Tulokset osoittivat, että suurin osa (84 %) johtajista on kohdannut työssään eettisesti haastavia tilanteita, mutta enemmistölle nämä tilanteet eivät olleet usein toistuvia. Neljäsosa johtajista koki eettisesti haastavat tilanteet psyykkisesti stressaavina, ja naisjohtajat kokivat tilanteissa miehiä enemmän stressiä. Stressin kokemukset olivat yhteydessä johtajien työuupumukseen ja matalaan työn imuun. Johtajat kokivat resurssien käyttöön liittyvät asiat yleisimmiksi työtilanteiksi, joihin liittyi eettisiä dilemmoja

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin työn intensiivistymisen ilmenemismuotojen ja työn imun välisiä yhteyksiä yhdeksän ammattialan aineistossa (N = 7 786). Tutkimus toteutettiin kyselyllä, ja tuloksia analysoitiin regressioanalyyseillä ammattialoittain. Tulokset osoittivat, että yhteydet työn imuun vaihtelivat työn intensiivistymisen eri ilmenemismuotojen ja tason mukaan, mutta osin myös ammattialoittain. Kokemus työtahdin kiristymisestä oli yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Sen sijaan lisääntyneet oppimisvaatimukset työssä olivat joillakin ammattialoilla yhteydessä korkeampaan työn imuun. Toisaalta havaittiin, että työn imu on korkeinta silloin, kun oppimisvaatimukset ovat kohtalaiset, kun taas hyvin korkeat ja matalat oppimisvaatimukset heikensivät työn imua. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn intensiivistyminen ei välttämättä ole yksinomaan työn kuormitustekijä vaan tietyillä ammattialoilla ja tietynlaisella intensiivistymisellä voi olla myös myönteisiä seurauksia

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.publishedVersionPeer reviewe

Työn intensifikaation profiilit suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn intensifikaation eli työn kiihtymisen profiileja voidaan tunnistaa johtajilla ja miten eri profiilien johtajat eroavat toisistaan työhyvinvoinnin ja työnkuvan vaihtoajatusten suhteen. Kyselytutkimuksen otos poimittiin Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten jäsenrekistereistä. Tutkituista johtajista (N=705) yli puolet (56 %) oli miehiä. Löysimme K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla viisi profiilia: 1) Riskiprofiili (voimakas työn intensifikaatio, 31 %), 2) suotuisa profiili (työn- ja urasuunnittelun vaatimukset lisääntyneet kohtuullisesti, 19 %), 3) haitta- ja haastestressoriprofiili (työtahti ja tieto- ja taitovaatimukset lisääntyneet, 20 %), 4) alhainen profiili (vähäinen työn intensifikaatio, 22 %) ja 5) haasteeton profiili (ei työn intensifikaatiota, 8 %). Riskiprofiilin sekä haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajat raportoivat eniten työuupumusta. Haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajilla oli eniten toiveita päästä vähemmän vaativiin johtotehtäviin. Suotuisan profiilin johtajilla oli paljon työn imua ja vähän työnkuvan vaihtoajatuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että puolet johtajista kuului työn intensifikaation suhteen vaativiin ryhmiin (1 ja 3), joissa ilmeni muita ryhmiä enemmän työuupumusta sekä toiveita vähemmän vaativista johtotehtävistä

Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi

Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin laadullisesti johtajien työssään kokemia eettisesti haastavia tilanteita (sisällöt, kontekstit) sekä niissä koettuja ristiriitakokemuksia. Työtilanteita luokiteltiin laadullisen aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin 16 suomalaisen johtajan fokusryhmäkeskusteluista (neljä ryhmää). Tulokset osoittivat, että johtajat kohtasivat usein työssään erilaisia eettisesti haastavia tilanteita suhteessa organisaation sidosryhmiin. Näitä sidosryhmiä olivat organisaation toimintaympäristö eli yhteiskunta, asiakkaat, omistajat sekä henkilöstö (johto, kollegat ja alaiset). Haastavien tilanteiden sisällöt jakautuivat viiteen luokkaan: 1) monimutkaiset työtilanteet, 2) rehellisyys, 3) oma toiminta, 4) vuorovaikutussuhteet ja 5) oikeudenmukaisuus. Psykologisen stressiteorian mukaisesti johtajat kokivat tilanteet kuormittaviksi, jos johtajan ja sidosryhmien välillä vallitsi ristiriitakokemus. Ristiriitoja koettiin johtajan omien arvojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien välillä, sekä ympäristön odotusten ja omien resurssien välillä. Tutkimuksessamme nousi esille myös uusi ristiriitatilanne, joka syntyy, kun johtaja toimii tinkimättömästi omien arvojensa mukaan ulkopuolisia odotuksia vastaan

Sense of coherence : structure, stability and health promoting role in working life

Four main questions based on Antonovsky's (1979, 1987a) sense of coherence theory were proposed in the present study. Firstly, the structure of the sense of coherence questionnaire (the 13-item Orientation to Life Questionnaire; Antonovsky, 1987a) was studied. Secondly, the stability of and mean changes in sense of coherence over time were investigated and, in addition, the relation of an individual's age and employment experiences to the changes in sense of coherence. Finally, sense of coherence was investigated as a mediator and as a moderator between the relationships of work characteristics and well-being. The study was based on five occupational samples: (1) technical designers (N = 989), (2) two age groups of technical designers (N = 352), (3) teachers (N = 1012), (4) managers (N = 1035) and, (5) employees in four organizations (N = 219). Samples 2 and 5 were longitudinal and the other three cross-sectional data designs. The results of confirmatory factor analysis showed that the 13-item Orientation to Life Questionnaire is not a unidimensional measure but the structures based on the item classification (meaningfulness, comprehensibility and manageability) characterized its structure fairly well. Sense of coherence was found to represent a moderately stable personality factor over 1-year and 5-year follow-up periods. Age did not play any role in stability of and mean changes in sense of coherence. Although the employment experiences were not related to the stability of sense of coherence, those subjects who had faced unemployment during the 5-year follow-up period had a weaker sense of coherence than those who had been in full-time employment throughout the follow-up. Sense of coherence showed a strong main effect on well-being: the stronger the subjects' sense of coherence was, the less they reported psychosomatic symptoms and emotional exhaustion at work. The mediator analyses of the study highlighted the major role of a good organizational climate as enhancing sense of coherence and consequently wellbeing. Sense of coherence moderated the work characteristics - well-being relationships in three ways: (1) subjects with a strong sense of coherence were better protected from the adverse work characteristics than subjects with a weak sense of coherence, (2) good social relations at the work place emphasized wellbeing among subjects with a very weak sense of coherence and, (3) high work demands had salutary effects on well-being when accompanied by a strong sense of coherence and pathogenic effects when accompanied by a weak sense of coherence

Yliopistolaisten johtamismotivaatiota ymmärtämässä

Tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat professoreiden ja tieteentekijöiden kolme keskeistä perustehtävää. Johtotehtävät nousevat harvoin perustehtäviä koskevaan keskusteluun, vaikka ne kuuluvat lähes jokaisen professorin työnkuvaan. Ne koskettavat myös muita tieteentekijöitä – jos eivät juuri tässä ja nyt – niin todennäköisesti kuitenkin uran myöhemmissä vaiheissa. Mutta millaisella johtamisen motivaatiolla yliopistolaiset johtotehtäviinsä päätyvät? Siihen saimme vastauksia Johtamisen pelko -tutkimuksessamme.nonPeerReviewe

Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age

This study analyzed the multidimensional (including emotional, psychological, and social well-being) profiles of mental well-being and their links to various indicators of successful aging (SA; including diseases, cognitive and physical function, and engagement with life). The analyses were based on the Finnish Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, where the age-cohort participants have been followed from age 8 to 50. Data on 335 participants collected in mid-adulthood were analyzed. Applying Latent Profile Analysis and measures of life satisfaction and psychological well-being at ages 36, 42, and 50 and social well-being at ages 42 and 50, four longitudinal well-being profiles were extracted: high (29% of the participants), relatively high (47%), moderate (22%), and low (3%). ANCOVAs (controlling for gender and education) revealed that the participants in the high, relatively high, and moderate well-being profiles had more satisfying relationships, better labor market success, and fewer diseases at age 50 than those in the low well-being profile. Fewer inter-profile differences were observed in physical or cognitive function. Favorable profiles of mental well-being are related to SA in mid-adulthood. Future studies should investigate the causal relations between well-being and SA.peerReviewe