Sairaanhoitajien kokeman myötätuntouupumuksen ilmenemismuodot erikoissairaanhoidossa

Myötätuntoinen hoitaminen on sairaanhoitajana toimimisen eettinen perusta. Altistuttuaan toistuvasti toisen ihmisen kärsimykselle, saattaa sairaanhoitajan työstä saatava myötätuntotyytyväisyyden tunne vähentyä ja siitä hiljalleen kehittyvä stressi ja työuupumus muuttua myötätuntouupumukseksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemasta myötätuntouupumuksesta erikoissairaanhoidossa. Tutkimuskysymys oli: miten erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien myötätuntouupumus ilmenee? Tavoitteena on, että koottua tietoa hyödynnetään sairaanhoitajien ja heidän esihenkilöidensä parissa ilmiön tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää työnohjauksessa. Aineistoa koottiin Cinahl (EBSCO)-, Medline (EBSCO)- ja PsycInfo (Ovid) -tietokannoista hakulausekkeella: “compassion fatigue” AND “registered nurse” sekä ProQuest-tietokannasta hakulausekkeella “registered nurse” AND “compassion fatigue” AND specialised health*. Lisäksi aineistoa koottiin JBI- ja Finna-tietokannoista, mutta näistä ei valittu mukaan yhtään artikkelia, sillä niistä löytyneet hakutulokset eivät täyttäneet tieteellisen alkuperäistutkimuksen kriteereitä. Lisäksi tutkielmaan valikoitui mukaan kaksi tutkimusta manuaalihaulla. Tietokantarajauksissa määriteltiin, että tutkimuksen tuli olla vuosina 2011–2022 julkaistu, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus. Tutkimuksen julkaisukielen oli oltava englanti tai suomi ja se oli oltava kokonaisuudessaan sähköisesti saatavilla. Tiedonhaun kokonaistulos tietokantarajausten jälkeen oli 140 artikkelia. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 19 alkuperäistutkimusta, joista valtaosa oli kvantitatiivisia, mutta mukana oli myös kolme kvalitatiivista tutkimusta ja yksi Mixed Methods -tutkimus. Kaikille analyysiin mukaan otetuille tutkimuksille tehtiin molempien tutkijoiden toimesta Joanna Briggs -Instituutin kehittämä menetelmällisen laadun kriittinen arviointi. Arviointikriteeristö valittiin tutkimuksen metodologian mukaan. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sairaanhoitajien myötätuntouupumus erikoissairaanhoidossa ilmeni kokonaisvaltaisina kehollisina oireina, psyykkisinä reaktioina myötätuntouupumukseen, vuorovaikutuksessa tapahtuneina muutoksina suhteessa läheisiin ja potilaisiin, ammatillisen identiteetin heikkenemisenä, traumaattisena stressinä sekä selviytymiskeinojen kehittymisenä. Yleisiä ilmenemismuotoja olivat loppuun palaminen, sijaistraumatisoituminen, väsymysoireet sekä matala myötätuntotyytyväisyys. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erikoissairaanhoidossa toimivien sairaanhoitajien myötätuntouupumus ilmenee eri tavoin ja useimmiten negatiivisella tavalla. Siksi olisi oleellista huomata sairaanhoitajassa kehittyvät uupumuksen oireet mahdollisimman aikaisin. Jos myötätuntouupumuksen ilmenemismuodoista olisi tarjolla lisää tietoa sairaanhoitajille, heidän lähiesihenkilöilleen ja työterveyshuollolle, olisi mahdollista ennaltaehkäistä siitä johtuvia sairauslomia ja alan vaihtoja. Jatkotutkimusaiheeksi tämän tutkielman perusteella voisi suositella lisää Suomessa tehtyä kvalitatiivista tutkimusta sairaanhoitajien myötätuntouupumuksesta. Sen ilmenemismuotojen lisäksi voisi olla hyödyllistä tutkia myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä sekä erilaisten interventioiden vaikutuksia sairaanhoitajien myötätuntouupumukseen