Ruis- ja kevätvehnälajikkeiden soveltuvuus luonnonmukaiseen viljelyyn

vokKirjasto Aj-kThe suitability of rye and spring wheat varieties for ecological cultivatio

Kevätviljojen kylvösiemenen taantuminen

vokKirjasto Aj-kDeterioration of the yielding capacity of cereal see

Satojen ja satovahinkojen arviointitutkimus

VokKirjasto Aj-

Satovahinkojen arviointitutkimus

VKirjasto Aj-

The significance of culinary herbs to bees

vokKirjasto Aj-

Nurmipalkokasvit puhtaana kasvustona ja heinäseoksena

vokKirjasto Aj-

Nurmikkosiemenseosten menestyminen eri tavoin kunnostetulla kasvualustalla

Siemenseoksen, hoidon ja maankunnostuksen vaikutusta nurmikon menestymiseen tutkittiin viidellä Maatalouden tutkimuskeskuksen koepaikalla. Siemenseoksen vaikutus nurmikon menestymiseen oli erittäin suuri. Punanatavaltaisissa seoksissa Mininurmikon arvosanat olivat merkitsevästi parempia kuin Pihanurmi-, Stadion- ja Pallokenttäseosten arvosanat. Pihanurmi-, Stadion- ja Pallokenttä-siemenseoksesta heikkolaatuisten punanata- ja niittynurmikkalajikkeiden osuus oli 50-100 prosenttia. Mininurmikkoseoksessa heikkoja lajikkeita ei ollut lukuunottamatta Highland bent -nurmiröllin 10 prosentin osuutta. Leikkikenttäseoksen ja Mininurmikon yleisarvosanoissa ei ollut suurta eroa Mininurmikon eduksi. Leikkikenttäseoksesta ns. heikkolaatuisten lajikkeiden osuus oli 37 prosenttia. Niittynurmikkavaltaiset seokset olivat koostumukseltaan varsin yhteneväisiä. Aosana ei eronnut merkitsevästii Käyttönurmikon arvosanoista. Puhtaina kasvustoina kasvaneet niittynurmikan Golf- ja Sydsport-lajikkeet olivat talvenkestävämpiä kuin puna- ja puistonadan lajikkeet. Rovaniemellä ainoastaan Golf- ja Sydsport-niittynurmikka talvehtivat tyydyttävästi vaikeana talvena 1988/89. Lajikekokeissa heikoiksi todetuista lajikkeista koostetut seokset menestyivät tässä tutkimuksessa huonosti. Tulosta vahvistivat Echo-punanadan ja Arina Dasas -niittynurmikan huonot tulokset suhteessa Koket-puistonataan ja Golf-niittynurmikkaan. Lajin sisäiset lajikkeiden erot (Koket vs. Echo ja Golf vs. Arina Dasas) olivat selvästi suuremmat kuin eri lajien parhaiden lajikkeiden erot (Koket, Golf, Rasti). Kasvualustan kunnostuskäsittely oli suhteellisen vähäinen. Pintamaahan sekoiteerros hiekkaa tai turvetta. Kunnostamaton kasvualusta oli peltomaatjoka jo sellaisenaan sopi nurmmikon kasvualustaksi. Maan kunnostuskäsittely ei olennaisesti vaikuttanut nurmikon menestymiseen. Myöskään hoitotapojen erot, jotka sisälsivät sekä lannoitusvoimakkuuden vaihten leikkuukorkeuden, eivät vaikuttaneet ratkaisevasti nurmikon menestymiseen. Tässä kokeessa nurmikkoja ei kulutettu. Rankassa kulutuksessa maan tiivistymiuodostuu tärkeäksi tekijäksi. Tämän tutkkimuksen tuloksia voidaan soveltaa sellaisiin kohteisiin, joissa kulutus on vähäistä. Siemenaineksen geneettisten ominaisuuksien huomioon ottaminen on tärkeää, olipa käyttökohde mikä tahansa. Laadukkaat lajikkeet niin puhtaina kasvustoina kuin seoksina muodostivat selvästi peittävämpiä ja yleisarvosanaltaan parempia nurmikkoja kuin seokset, jotka oli koostettu ns. heikkolaatuisista lajikkeista.VokKirjasto Aj-

Speltti on lupaava ja mielenkiintoinen uusi viljakasvi

Suomessa viljelijät aloittivat speltin viljelyn kokeilun vuonna 1995 ja tällä hetkellä heitä on arviolta noin 50. Viljelyalat ovat olleet muutaman hehtaarin luokkaa, ja viljelysten sato on käytetty tai markkinoitu pääasiassa kylvösiemeneksi. Speltti (Triticum spelta L.) on heksaploidi kasvi kuten tavallinen leipävehnäkin (Triticum aestivum L.) ja se on viljelykasvina leipävehnän edeltäjä. Spelltiä on viljelty jatkuvasti osissa Etelä-Saksaa, Sveitsiä sekä Belgiaa ja viljelyala on Euroopassa noin 20 000 hehtaaria. Suomessa viljelyalat ovat pieniä ja sato käytetään kylvösiemeneksi. Spelttiä kuorivia ja jauhavia pienmyllyjä on Suomessa muutamia ja onpa leipomoissa kokeiltu spelttijauhoista leivontaakin. Viljan jatkojalostus tuotteiksi lisää sen kulutusta ja luo vähitellen edellytykset sadon markkinoinnille ja viljelyn laajenemiselle.vokKV

Results of official variety trials 1988-1995

Kansinimeke: Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1988-1995Virallisen lajiketoiminnan tehtävänä on selvittää uusien peltokasvilajikkeiden viljelyarvo ennen niiden viljelyyn ottamista. Peltokasvien viralliset lajikekokeet järjestää Maatalouden tutkimuskeskus. Lajikekokeita on tärkeimmillä viljelykasveilla eri puolilla maata, vähintään kahden vuoden ajan ennen lajikkeen viljelyyn ottamista. Virallista lajikekoetoimintaa johtaa Maatalouden tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen tutkimusyksikkö. Viralliset lajikekokeet ovat perusta peltokasvien lajikkeista annettavalle tiedolle. Uusien lajikkeiden viljelyarvo tutkitaan alustavissa ja virallisissa lajikekokeissa. Tavoitteena on selvittää lajikkeen viljelyvarmuus, satoisuus ja laatu perusteellisin tutkimuksin. Nykyisin virallinen lajiketoiminta on maksullista tilaustutkimusta. Kasvinjalostuslaitos tai lajikkeen omistaja ilmoittaa lajikkeen kokeisiin ja vastaa kokeiden kustannuksista. Lajike on virallisissa kokeissa vähintään kaksi vuotta tai kunnes se hyväksytään Maa- ja metsätalousministeriön kasvilajikeluetteloon. Tämän jälkeen lajike on vielä kokeissa 2-3 vuotta neuvonnan tarpeita varten. Lajikkeen kokeilu virallisissa lajikekokeissa kestää yhteensä 4-16 vuotta. Virallisia lajikekokeita järjestetään tärkeimmillä viljelykasveilla. Lajikekokeet tehdään kunkin lajin ja lajikkeen viljelyyn soveltuvalla alueella. Esimerkiksi kevätvehnän lajikekokeita on vain Etelä-Suomessa. Ohran lajikekokeita on vastaavasti mallasohraa lukuun ottamatta koko maassa. Lajikekokeet ovat käytännön viljelyä vastaavia kenttäkokeita. Virallisia lajikekokeita on ollut kaikkiaan 18 koepaikalla. Virallisia lajikekokeita ovat suorittaneet MTT:n toimeksiannosta ja valvonnassa myös BOREAL Suomen Kasvinjalostus Oy, K-ryhmän opetus- ja koetila, Mildola Oy, Kemira Agro Oy ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Koepaikkojen osalta on meneillään siirtymävaihe, jolloin monivuotiset kokeet saatetaan päätökseen nykyisillä koepaikoilla. Sen jälkeen jalostajat ja lajikkeiden maahantuojat eivät voi osallistua virallisten lajikekokeiden järjestämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön kasvilajikeluetteloon otettavat lajikkeet päätetään virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella. Kasvilajikeluettelossa pidettävistä lajikkeista päättää Maa- ja metsätalousministeriön Kasvilajikelautakunta. Kasvilajikeluettelo julkaistaan vuosittain. Nykyisin se on luettelo lajikkeista, joiden markkinointi on sallittua maassamme. Lajikkeiden vyöhyke- ja viljelysuositukset julkaistaan erikseen joko valtakunnallisina yhteenvetoina tai alueellisina tiedotteina.The task of the Plant Variety Board is to determine the value of new field crop varieties before they are released. The official variety trials of field crops are arranged by the Agricultural Research Centre of Finland. Variety trials of the most important plants are conducted around Finland for more than two years before they are released. The official variety trial operations are organised by the Western-Finland Research Unit of the Agricultural Research Centre of Finland. The official variety trials form a basis for the provision of information on the value of field crops. The value of new varieties is evaluated in preliminary and official variety trials. The aim is to determine the cultivation stability, yield potential and quality by thorough studies. Nowadays official variety trials are carried out to order and a charge is made. The Plant Breeding Institute or the owner of the variety enters the variety for the trials and covers the expenses related to the trials. The variety undergoes official trials for at least two years or until it is entered in the National List of Cultivars of the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland. Thereafter the variety undergoes trials for another 2-3 years to collect information for growers. Altogether the testing of a variety in official variety trials lasts a total of 4 to 6 years. Official variety trials are arranged for the most important cultivated crops. The variety trials take place in areas suitable for the cultivation of the crop in question. For instance, variety trials on spring wheat are conducted only in South-Finland, whereas variety trials on barley, except for malt barley, are arranged all over the country. The variety trials are field trials which simulate practical cultivation. Official variety trials have been conducted at a total of 18 trial sites. In addition, official variety trials have been conducted by BOREAL Plant Breeding of Finland, the Educational and Experimental Farm of the K-Group, Mildola Oy, Kemira Agro Ltd and the Sugar Beet Research Centre of Finland to order and under supervision of the Agricultural Research Centre of Finland. The trial sites are undergoing a transition period; trials lasting several years will be concluded at their current sites. Thereafter breeders and importers of varieties will no longer be able to participate in the arrangement of official variety trials. Decisions on the inclusion of varieties in the National List of Cultivars of the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland are based on the results of the official variety trials. The Plant Variety Board of the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland decides which varieties are retained on the National List of Cultivars. The list is published annually. Nowadays it is a list of the varieties which are permitted to be marketed in Finland. The zone and cultivation recommendations are published separately either as national summaries or as a regional bulletin.vokMyynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Omavaraisen ja tavanomaisen viljelyn kannattavuusvertailu

VokKirjasto Aj-