Pakolaisuus ja kansainvälinen politiikka : Vaihtoehtoja kansallisvaltiolle ihmisoikeuksien toteuttajana: Euroopan unioni?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee pakolaisuutta perinteisten kansallisvaltioiden rajoja rikkovana ilmiönä, joka kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on usein jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Tutkielman viitekehys perustuu aikaisempaan pakolaisuutta käsittelevään kansainvälisiin suhteisiin liittyvään kirjallisuuteen ja erityisesti ”kosmopoliittiseksi” luokiteltavaan tutkimukseen, joka on pääasiassa hyvin uutta ja joka mahdollistaa pakolaisuuden asettamisen tutkimuksen keskiöön. Tutkimuksen suuntaa viitoittaa myös pakolaisuutta lähellä olevien ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen kannalta tärkeiden ja perinteisten käsitteiden määrittely. Pakolaisuuden käsite on läheisessä yhteydessä ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä jonkin kansallisvaltion valtion kansalaisuuden kautta. Kaikkien ihmisoikeuksia kansallisvaltiot eivät eri syistä kuitenkaan kykene turvaamaan. Viime kädessä yksittäinen valtio on vastuussa vain oman kansalaisensa turvaamisesta. Näistä kansallisvaltioiden turvan ulkopuolelle jäävistä tapauksista oivallinen esimerkki ovat juuri pakolaiset. Tutkielmassa pohditaan, voisiko näin ollen kansallisvaltiolle olla vaihtoehtoa ihmisoikeuksien turvaajana myös sellaisille henkilöille, joiden oma kotimaa ei heidän oikeuksiaan pysty tai halua turvata, tai joilla ei ole kotimaata lainkaan. Viimeaikaisessa kansainvälisiin suhteisiin liittyvässä kirjallisuudessa asiaa on pohdittu uudessa mittakaavassa ja erilaisia vaihtoehtoja on esitetty. Tässä tutkielmassa yhtenä mahdollisena vaihtoehtona tarkastellaan Euroopan unionia, joka on uudentyyppinen, ei perinteisiin kansallisiin rajoihin sidottu kansainvälinen toimija, joka lisäksi korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen toteutumisen merkitystä ja etenkin omaa rooliaan niiden asianajajana. Euroopan unioni on erikoislaatuinen myös siksi, että se suunnittelee turvapaikkakäytännön harmonisointia koko unionin alueen kattavaksi, riippumatta kansallisista rajoista. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on siis se, voiko muu kuin kansallisvaltio-toimija, tässä tapauksessa ylikansallinen Euroopan unioni, toimia kansallisvaltiota tehokkaammin ihmisoikeuksien edistäjänä. Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin turvapaikka-asioita ensinnäkin yleisellä tasolla harmonisointiprosessin sekä turvapaikkaa koskevien käytäntojen ja politiikan kehittymisen kautta. Tämän lisäksi luodaan katsaus yhteen tapaukseen, Kosovon kevään 1999 pakolaiskriisiin ja EU:n toimintaan sen aikana. Vaikka EU :ta korostetaankin uudenlaisena kansainvälisenä toimijana, tutkielman myötä käy ilmi, että sen toimintatavat näyttävät olevan samankaltaisia kuin perinteisillä kansallisvaltioilla. Toisaalta myös eroja löytyy. Tutkielman tarkoitus ei ole löytää ratkaisua maailman pakolaisongelmaan vaan ennen kaikkea pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja tarkastella uusia näkökulmia, joita tämän hetkinen kansainvälisiä suhteita käsittelevä kirjallisuus aiheeseen tarjoaa

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe