How to Engage Customers on TikTok?

This research investigates the effects of marketer-generated content (i.e., emotional and rational), sounds, and influencers on digital customer engagement (i.e., likes and shares) on TikTok. Data were collected from 10 Indonesian food and beverage brands. The results confirm that emotional content generates more likes and shares than rational (i.e., informational and transactional) content. Conversely, rational (i.e., informational and transactional) posts receive more likes and shares than emotional posts. Additionally, original sounds and influencers positively influence likes and shares. This study advances social media and content marketing literature in three ways. First, this research is among the first to discuss the emerging social media of TikTok. Second, this investigation is the first to examine the audio format as an element influencing engagement. Third, this study focuses on Indonesia, a developing country that is rarely investigated in content marketing studies. Practically, our research findings can guide brands in creating engaging TikTok videos

Toiminnallisten liikehäiriöiden työryhmä avuksi ongelmatapauksiin

TYKS:ssa on vuodesta 2016 lähtien järjestetty kuukausittain toiminnallisia liikehäiriöitä käsitteleviä työryhmätapaamisia. Ne ovat parantaneet hoidon laatua, vähentäneet turhia tutkimuksia ja antaneet hoitaville lääkäreille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ongelmatapauksista

Clarification of Pseudologia Fantastica, a study of two cases of fantastic pseudology.

The term pseudologia fantastica has been fairly widely used despite the lack of consensus as to its definition. Little attention has been paid to its diagnostic significance. As a presenting symptom it can be confused with delusional psychosis, confabulation, malingering, or mere lying. In this article the literature is briefly reviewed, and the diagnostic significance of pseudologia fantastica in cases of neuropsychiatric, delusional, and personality disorders is illustrated with two clinical vignettes.</p

Sarjamagneettistimulaation mahdollisuudet psykiatriassa ja tulevaisuuden näkymät

Eurooppalaisessa näytönastekatsauksessa sarjamagneettistimulaatio (rTMS) on arvioitu varmasti tehokkaaksi masennuksen hoitomuodoksi (näytönaste A). Teho sijoittunee lääkehoidon ja sähköhoidon välille.rTMS on todennäköisesti tehokasta (näytönaste B) kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoissa, traumaperäisessä stressihäiriössä ja skitsofrenian negatiivissa oireissa.Menetelmän tekninen kehitys on nopeaa, ja lähitulevaisuudessa hoito todennäköisesti nopeutuu, tehostuu ja sen vaikuttavuus paranee edelleen.</p

Sarjamagneettistimulaatio kivun ja neurologisten sairauksien hoidossa

• Aivojen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) on kajoamaton neuromodulaatiohoito, jolla ei ole turvasuosituksia noudatettaessa vakavia haittavaikutuksia.• Eurooppalaisessa näytönastekatsauksessa rTMS on arvioitu varmasti tehokkaaksi hermoperäiseen kipuun ja alle 6 kuukautta kestäneen aivohalvauksen kuntoutukseen (näytönaste A).• Sarjamagneettistimulaatio on todennäköisesti tehokasta Parkinsonin taudin liikehäiriöihin, MS-potilaiden alaraajojen spastisuuteen, tinnitukseen ja fibromyalgiaan.• Se saattaa olla tehokasta hoitoresistentin epilepsian, monimuotoisen alueellisen kiputilan (CRPS) ja neglect-oireiston hoidossa.</p

Successful suppression of musical hallucinations with low-frequency rTMS of the left temporo-parietal junction: A case report

Background: Inhibitory low frequency repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) of the temporo-parietal area has been applied to treat both auditory verbal hallucinations as well as tinnitus.Objective: We hypothesized that 1 Hz rTMS to the left temporoparietal junction (TPJ) may be beneficial in alleviating musical hallucinations (MH), another condition with auditory experiences in the absence of an external source.Methods: Here we describe a patient with almost insufferable life-long MH with comorbid depression, who received inhibitory rTMS to the left TPJ as well as the right dorsolateral prefrontal cortex (DLPFC).Results: The intrusiveness and frequency of her MH as well as her depressive symptoms alleviated quickly and substantially, and once-a-week maintenance therapy with rTMS seemed to preserve this amelioration. Future studies will hopefully reveal whether this is a viable treatment approach for other patients suffering from MH with or without comorbid depression.(c) 2021 Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license (http:// creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/).</p

Aivojen tasavirtastimulaation teho masennuksen hoidossa

• Aivojen tasavirtastimulaatio (tDCS) on uusimpien meta-analyysien perusteella masennuksen hoidossa lumetta tehokkaampaa vaikutuksen koolla 0,3–0,7 (Hedgesin g). Teho lienee samaa luokkaa kuin ­lääkehoidon.• Tasavirtastimulaation tehoa masennuksessa, jossa on liitännäissairauksia, on tutkittu vähän. Aivohaverin jälkeiseen masennukseen se näyttää olevan lumetta tehokkaampi. On viitteitä siitä, että hoitotulos on parempi potilailla, joilla masennuksen yhteydessä esiintyy ahdistuneisuusoireita.• Tasavirtastimulaatio ei näytä soveltuvan hoitoresistentin masennuksen hoitoon.• Hoito voidaan toteuttaa potilaan kotona.</p

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt

VertaisarvioituLähtökohdat Rekisteritutkimuksessa selvitettiin bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön yleisyyttä lääkeaineittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain koko väestössä. Menetelmät Kelan reseptitiedostosta tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattuja bentsodiatsepiinien lääkeostoja vuosina 2006–2014. Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään 180 vuorokausiannoksen lääkeosto kalenterivuoden aikana. Tulokset Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö väheni kaikissa ikäryhmissä merkittävästi. Eniten se väheni75 vuotta täyttäneillä, mutta silti heistä 9,7 % oli pitkäaikaiskäyttäjiä vuonna 2014. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä ja rauhoittavien lääkkeiden 50–64-vuotiailla. Tsopikloni oli käytetyin lääkeaine ja myös sen pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä. Tsolpideemin pitkäaikaiskäyttö lisääntyi kaikissa ja klonatsepaamin muissa paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Päätelmät Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on kokonaisuutena vähentynyt, käytön pitkittymiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.Peer reviewe

Recognition without identification, erroneous familiarity, and déjà vu

Déjà vu is characterized by the recognition of a situation concurrent with the awareness that this recognition is inappropriate. Although forms of déjà vu resolve in favor of the inappropriate recognition and therefore have behavioral consequences, typical déjà vu experiences resolve in favor of the awareness that the sensation of recognition is inappropriate. The resultant lack of behavioral modification associated with typical déjà vu means that clinicians and experimenters rely heavily on self-report when observing the experience. In this review, we focus on recent déjà vu research. We consider issues facing neuropsychological, neuroscientific, and cognitive experimental frameworks attempting to explore and experimentally generate the experience. In doing this, we suggest the need for more experimentation and amore cautious interpretation of research findings, particularly as many techniques being used to explore déjà vu are in the early stages of development.PostprintPeer reviewe

The analgesic effect of therapeutic rTMS is not mediated or predicted by comorbid psychiatric or sleep disorders

Background: Mechanisms underlying alleviation of neuropathic pain by repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) of primary motor cortex (M1) and right secondary somatosensory cortex (S2) are only partly known. Patients with chronic neuropathic pain often have comorbidities like depression and sleep problems. Through functional connectivity, rTMS of M1 and S2 may activate dorsolateral prefrontal cortex, the target for treating depression with rTMS. Thus, the analgesic effect of rTMS could be mediated indirectly via improvement of psychiatric comorbidities or sleep. We examined whether rTMS has an independent analgesic effect or whether its clinical benefits depend on effects on mood or sleep. We also evaluated if comorbid psychiatric or sleep disorders predict the treatment outcome. Methods: Sixteen patients with chronic drug-resistant neuropathic orofacial pain participated in this randomized controlled crossover rTMS study. Patients' psychiatric history was evaluated by a specialist in psychiatry. Intensity and interference of pain, mood, and the quality of sleep and life were evaluated at baseline and after 2 active (primary somatosensory cortex [S1]/M1 and S2) and placebo rTMS treatments. A logistic regression analysis was done to investigate predictors of treatment outcome. Results: The analgesic effect of the right S2 stimulation was not associated with improvement of psychiatric conditions or sleep, whereas S1 /M1 stimulation improved sleep without significant analgesic effect (P=0.013-0.0/16 in sleep scores). Psychiatric and sleep disorders were more common in patients than in the general population (P=0.000-0.001 in sleep scores), but these comorbidities did not predict the rTMS treatment outcome. Conclusion: We conclude that rTMS to the right S2 does not exert its beneficial analgesic effects in chronic neuropathic orofacial pain via indirect improvement of comorbid psychiatric or sleep disorders.Peer reviewe