9 research outputs found

    Työkalu broilerituotantotilojen hiilijalanjäljen hallintaan

    Get PDF
    Ruoantuotantoon liittyvät mahdollisuudet Suomen kokonaishiilipäästöihin vaikuttamiseen ovat rajalliset. Maatalouden osuus valtakunnallisista hiilipäästöistä (global warming potential –suhteutettuina kaasuina, joista osa ei liity kemiallisesti hiileen) on yleisten tulkintojen mukaan noin kymmenen prosenttia. Hiilipäästökeskustelussa on kuitenkin kiinnitetty paljon huomiota kotieläintuotteisiin ja niiden osuuteen tuotannossa tai ravinnossa. Elintarviketeollisuuden toimijat ovat julkistaneet viime vuosina maidontuotantoon ja lihantuotantoon liittyviä, selkeästi mielikuvaa parantamaan tarkoitettuja hankkeita hiilipäästöjen laskemiseksi ja alentamiseksi. Broilerituotannossa rehunmuuntosuhde ja sitä kautta ekologinen tehokkuus verrattuna muuhun kotieläintuotantoon on hyvä, vaikkakin tuotanto edellyttää suhteellisen arvokkaita rehuja. Lisäksi kanalintujen ruoansulatuksen metaanipäästöjä voidaan pitää merkityksettömän pieninä. Broilerituotannossa on lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritty etsimään uusiakin ratkaisuja rehuvalinnoissa ja lämmitysenergiassa, ja näillä voidaan hiilijalanjälkeen tai ylipäänsä ympäristökuormitukseen vaikuttaa. Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille –hankkeessa on kehitetty tilatason työkalua näiden valintojen merkityksen arviointiin tai seurantaan. Tarkastelu rajattiin tässä tuotantopolven broilerien kasvatukseen. Tausta-aineistona on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen raportteja tai muita valtakunnallisia tiedon tuottajatahoja, kuten Motivaa tai Lipasto-tietokantaa. Hiilijalanjälkilaskureissa on aina haasteena laskennan rajaamisen ja yleistettävyyden ongelma. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on julkaissut joitakin laskentaperiaatteita, joita broileritilojen hiilijalanjälkilaskurissakin on hyödynnetty. Vaikka tavoitteena on ennen muuta tilatason valintojen vaikutuksen demonstroiminen, on kuitenkin pyritty yleisestikin vertailukelpoisia tuloksia antavaan laskentaan. Laskennassa on kuitenkin tehty joitakin tarkoituksellisia yksinkertaistuksia vertailukelpoisuuden parantamiseksi nimenomaisesti kehitystyössä mukana olevan yrityksen muussa yhteydessä laskettuihin tuloksiin. Laskurissa päädyttiin huomioimaan sähkö, lämmitysenergia ja muu energiankulutus, rehut, kuivikkeet sekä lannan käsittely ja varastointi suhteutettuina tuotettua ruhokiloa kohti. Laskurin testaaminen hankkeen yhteistyö- ja kohdetiloilla on mahdollistanut merkittävimpien päästölähteiden (rehu, energia) tunnistamisen sekä laskurin muokkaamisen käytettävyydeltään ja informatiivisuudeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Laskentaa voidaan myös verrata muihin jossain määrin vertailukelpoisiin laskureihin ja niiden antamiin tuloksiin

    Näkökulmia toiminnalliseen opinnäytetyöhön

    Get PDF

    Projektiopetuksen arvoinnovaatio Pohjanmaalla

    No full text

    Minne katosi hiilijalanjälki ruokapakkauksista

    No full text

    Kartoitusta käytössä olevien hiilijalanjälkilaskurien ja -merkintöjen lähtökohdista ja tavoitteista – markkinointiviestintää, luotettavaa informaatiota vai tiedettä?

    No full text
    Erilaiset hiilijalanjälkilaskurit ovat lisääntyneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Omia laskuriversioitaan ovat julkaisseet kaupparyhmät, yritykset. säätiöt ja yhdistykset. Jo tätä ennen tuotteisiin liitettiin hiilijalanjälkimerkkejä, joiden tarkoitus oli viestiä tuotteen ympäristövaikutuksista. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus näihin laskureihin, niiden tausta-aineistoihin sekä laskentaan liittyviin standardeihin ja laskennan haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan myös erilaisia hiilijalanjäljen merkintätapoja.Different kinds of carbon footprint calculators have increased remarkably over the last couple of years. Trading companies, foundations and associations have published their own versions about these calculators. Even before that, carbon footprint labels had been attached to products to represent their environmental impact. This publication provides an overview of these calculators, their background materials, and standards and computational challenges. In addition, different ways of marking the carbon footprint are also discussed

    Hiilijalanjälki ja suomalaiset - kyselytutkimus suomalaisten hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä näkemyksistä

    No full text
    Tämä raportti käsittelee suomalaisen aikuisväestön näkemyksiä hiilijalanjälkeen ja kulutus-tottumuksiin liittyvistä asioista. Selvityksen kohteena ovat kuluttajien suhtautuminen ilmastonmuutokseen, hiilijalanjälkeen ja sen pienentämiseen tähtääviin toimiin. Lisäksi selvitettiin kuluttajille suunnattujen hiilijalanjälkilaskureiden käyttöä ja suhtautumista elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintöihin. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselytutkimuksena, jonka kyselylomake laadittiin kirjoittajien toimesta yhteistyössä Atrian asiantuntijoiden kanssa. Aineisto kerättiin nettikyselynä kuluttajapaneelin kautta 26.3. - 2.4.2020. Vastauksia saatiin 701 kpl. Tulokset osoittavat, että valtaosa suomalaisista kuluttajista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen tuomista ongelmista, lähes joka viides kokee olevansa erittäin huolissaan. Huolestuneet ovat myös keksimääräistä valmiimpia tekemään toimenpiteitä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Helpoin tapa tähän vastaajien mielestä on jätteiden entistä parempi lajittelu. Yleisesti hiilijalanjälkeä ollaan valmiita pienentämään eniten toimilla, joissa muutos-ten tekemisen koetaan olevan helppoa. Kaiken kaikkiaan yhteenvetona voidaan todeta, että huolimatta siitä, että viimeisen vuoden ajan ilmasto- ja hiilijalanjälkikeskustelu on osin peittynyt COVID-19-pandemian alle, tulee se kuitenkin edelleen olemaan yksi lähitulevaisuuden megatrendeistä. Siksi asian tutkiminen ja seuraaminen on tärkeää jatkossakin

    Jätteiden lajittelu - itsestäänselvyys vai kehityskohde?

    No full text

    Kuluttajatutkimus suhtautumisesta ruoan hiilijalanjälkeen Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille -hankkeessa

    Get PDF
    Osana Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille –hanketta selvitettiin kuluttajatutkimuksen keinoin kahdessa kyselyssä asenteita kuluttamiseen, hiilijalanjäljen laskentaan, huomioimiseen ja merkintään. Menetelmänä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin ikäjakauman (18–75 vuotta) ja alueellisuuden puolesta edustavaksi rakennetun tutkimuspaneelin kautta alkuvuodesta 2020 (ennen pandemiaa) ja alkuvuodesta 2021. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa vastaajia oli 701 ja toisessa osassa 710; ja 95% luottamustasolla virhemarginaali oli korkeintaan 3.7 prosenttiyksikköä. Taustatietojen (demografiset tiedot, asumismuoto, liikkuminen sekä ruokahankintoihin ja ruokavalioihin liittyvät kysymykset) jälkeen kysyttiin vastaajien yleisiä ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen liittyviä asenteita sekä hiilijalanjälkilaskureiden käyttöä sekä elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintöihin liittyviä tietoja. Toisessa kyselyssä lisättiin kysymys, jossa pyydettiin oman mielikuvan perusteella asettamaan tavanomaisia lounasruoka-annoksia järjestykseen hiilijalanjäljen mukaan. Tutkimusaikana yleinen huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta väheni jonkin verran. Selittävänä tekijänä saattaa olla koronapandemia, joka valtakunnallisessa uutisoinnissa syrjäytti ilmastonmuutoksen. Samoin vastaajien aikomukset ja toimet hiilijalanjäljen pienentämiseksi olivat pääsääntöisesti vähentyneet. Ruokaan liittyvistä keinoista kuluttajien hiilijalanjäljen pienentämiseksi suosituimpia olivat kotimaisten tuotteiden käytön lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen, joiden osalta jonkin verran tai merkittävästi toimia tekevien osuus oli 88–92%. Kyselyjen välisen vuoden aikana hiilijalanjälkilaskureihin tutustuneiden osuus kasvoi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä n. 30%:iin (P<0.001) , ja laskureita ostopäätöksissään hyödyntävienkin osuus vaikuttaisi kasvaneen. Kysymyksiin siitä, mietitäänkö ympäristövaikutuksia elintarvikkeita ostettaessa ja onko hiilijalanjäljen ilmoittamisella merkitystä ostopäätökseen, ei vastauksissa tapahtunut muutosta: runsas 20% vastaajista mietti ympäristövaikutuksia, noin 36–37% ei miettinyt ja n. 40% mielipiteistä asettui näiden välille. Pyydettäessä vastaajia asettamaan lihaa, kalaa tai pelkkiä kasviksia sisältäviä esimerkkilounasvaihtoehtoja olettamansa hiilijalanjäljen mukaan suuruusjärjestykseen, mielikuvat vaihtoehtojen hiilijalanjäljestä vaihtelivat voimakkaasti, ja kukaan vastaajista (n=710) ei osannut asettaa lounaita Luonnonvarakeskuksen ilmastovaikutusten laskennan mukaiseen järjestykseen. Hiilijalanjälkilaskureihin ja hiilijalanjälkimerkintöjen hyödyntämiseen liittyvät vastaukset viittaavat siis siihen, että mahdollinen halu hiilijalanjäljen pienentämiseen ei välttämättä konkretisoituisi ostokäyttäytymisenä. Mielikuvat ruoan ilmastovaikutuksista eivät myöskään usein ole oikeita
    corecore