Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2013: Yläkoulun ensituloksia

TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toimesta toteutettu kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus, johon osallistui 34 maata, Suomesta yli 150 yläkoulua ja yli 2 700 opettajaa. Tämä raportti keskittyy koulujen oppimisympäristöön ja opettajien työoloihin ja tapoihin, joilla opettajan työtä arvioidaan ja heitä palkitaan. Se arvioi myös, kohtaavatko opettajien ammatilliset kehittymisen tarpeet ja niitä vastaava täydennyskoulutuksen tarjonta. TALIS tarkastelee rehtorien roolia ja heidän antamaansa tukea opettajille ja käsittelee niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä opettajien ja rehtorien työtyytyväisyyteen ja suoriutumiseen tehtävissään. Tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Sitä koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kansallinen ohjausryhmä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa osallistujamaille kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä. Tulokset kertovat eri maille, missä määrin muissa maissa on kohdattu samanlaisia kehittämisen haasteita. Tutkimus antaakin osallistujamaille mahdollisuuden oppia toistensa lähestymistavoista ja ratkaisuista. Suomessa tuloksista on hyötyä valtakunnalliselle opetushallinnolle, koulutuksen järjestäjille sekä opettajille ja rehtoreille, jotka saavat laajaa kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja oman opetustyönsä kehittämisestä. Suomessa suurin osa opettajista arvioi, että he pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Opettajat saavat oppilaat uskomaan, että he voivat menestyä opinnoissaan. He osaavat tehdä hyviä kysymyksiä oppilailleen ja pystyvät luokassa valvomaan häiritsevää käyttäytymistä. Tärkeää on, että opettajat auttavat oppilaita ajattelemaan kriittisesti. Opettajat ja rehtorit pitävät työstään ja oppimisen arvostus on yhteiskunnassamme korkealla (57 % opettajista on tätä mieltä). Ruotsissa puolestaan vain 5 % opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan. Luvut eivät ole suuria myöskään Virossa (14 %), Tanskassa (18 %) eivätkä Norjassa (31 %). Opettajuuden hyvät puolet painavat 95 %:lla suomalaisista opettajista vaakakupissa selvästi enemmän kuin huonot. He ovat tyytyväisiä tekemiseensä koulussa (95 %) ja nauttivat työstään (91 %). He suosittelisivat kouluaan hyvänä työpaikkana (88 %) ja, jos saisivat päättää uudelleen, valitsisivat yhä opettajan ammatin (85 %). Mielenkiintoista on, että tutkimuksen mukaan luokkakoolla on vain vähän merkitystä opettajan työtyytyväisyyteen Suomessa. Opettajien osallistuminen jatkuvaan ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen näyttää olevan hiipumassa. Erityisesti pitkäkestoisen ja ammatillista osaamista laaja-alaisesti kehittävän täydennyskoulutuksen kysyntä on laskussa. Yhteistyöllä korkeakoulujen kanssa tähän voidaan luoda uusia pitkäkestoisia toimintamalleja. Korkeakoulujen ja koulujen kumppanuuden ja verkostoitumisen avulla rakentuu sisällöllinen opettajan ja kouluyhteisön ammatillista kehittymistä tukeva jatkumo. Vähenevä kiinnostus ja mahdollisuus osallistua oman työn ja ammattialan kehittämiseen heikentää tulevaisuuden koulun näkymiä. Se asettaa myös opettajien peruskoulutuksen haasteelliseen tilanteeseen, onhan yhtenä sen tavoitteena kouluttaa opettajia, joilla on halu ja kyky kehittää koulua osana yhteiskuntaa. Täydennyskoulutuksen osallistumisesteiden kartoittaminen ja suunnitelmallinen vähentäminen on opetushallinnon keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Perehdytyksen järjestäminen uusille opettajille heidän induktiovaiheessaan on kansainvälisesti vertaillen meillä vähäistä. Esimerkiksi mentorointi on toimintamalli, jolle koulujen palautteen perusteella on ilmeinen tarve. Mentorointi on myös tärkeä ja olennainen johtamisen väline toimintakulttuurin muuttamisessa ja kehittämisessä, mikä tulee huomioida myös rehtoreiden koulutuksissa. Opettajien omien kokemusten mukaan opettajien peruskoulutus ei anna riittävästi valmiuksia kodin ja koulun väliseen eikä moniammatilliseen yhteistyöhön, työrauhakysymyksiin eikä haastavimpien lasten kohtaamiseen, siis sellaisiin toiminta-alueisiin, joilla osaamisen vahvistuminen edellyttää käytännön työkokemusta. Mentorointi mahdollistaakin juuri peruskoulutuksesta tulleiden nuorten opettajien ajantasaisen tietämyksen saamisen koko koulun käyttöön ja toisin päin: kokeneempien opettajien tietämyksen ja kokemuksen välittymisen uusille opettajille. TALIS 2013 -tutkimuksen alakouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia sekä Pisa-kouluja koskevat tulokset raportoidaan erikseen vuoden 2014 lopulla ja vuonna 2015

Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2013: Tarkastelun kohteena alakoulun ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja rehtorit

TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus, jonka 34 osallistujamaata otti osaa yläkouluihin kohdistettuun ydinalueen kartoitukseen. Suomessa TALIS 2013 -tutkimus toteutettiin yläkoulujen lisäksi myös alakouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Näiden tuloksia esitellään tässä raportissa. Tutkimus toteutettiin Suomessa 193 alakoulussa (2 922 opettajaa) ja 146 toisen asteen oppilaitoksessa (lukiot ja ammatilliset, 2 413 opettajaa). Tutkimuksessa selvitetään tapoja, joilla opettajan työtä arvioidaan ja heitä palkitaan. Hankkeessa arvioidaan myös, kohtaavatko opettajien ammatilliset kehittymisen tarpeet ja täydennyskoulutuksen tarjonta. Tutkimuksessa esitetään opettajien uskomuksia ja asenteita opetuksesta ja pedagogisista käytänteistä. Se tarkastelee myös rehtorien roolia ja heidän antamaansa tukea opettajille. Lisäksi käsitellään niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä opettajien ja rehtorien työtyytyväisyyteen ja siihen, miten he luottavat omaan suoriutumiseensa opettajana. Yli 90 % alakoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajista Suomessa pitää työstään. Alakoulujen opettajista 57 % ja toisen asteen oppilaitosten opettajista 69 % uskoo, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Tanskassa vain 17 % alakoulun opettajista ajattelee näin. Toisaalta, vaikka suomalaiset alakoulun opettajat ovat erittäin tyytyväisiä työhönsä ja nauttivat siitä, 23 % heistä on silti miettinyt, olisiko ollut parempi valita jokin toinen ammatti. Toisen asteen opettajista puolestaan vain 2 % opettajista katuu ryhtyneensä opettajaksi. Tämä osuus oli selvästi alhaisin kaikista TALIS-maista. Esimerkiksi Singaporessa melkein puolet (45 %) opettajista aprikoi, olisiko sittenkin ollut parempi valita jokin toinen ammatti. Alakoulujen opettajat tekevät paljon yhteistyötä TALIS-maissa. Keskimäärin 80 % heistä opettaa tiimityönä samalla oppitunnilla ja yli 90 % opettajista toimii yhdessä yli luokka- ja ikäryhmärajojen. Oppimateriaalien vaihto kollegoiden kesken on hyvin yleistä. Sen sijaan Suomessa toisen asteen oppilaitoksissa tiimityöskentely ei ole kovin yleistä, jolloin henkilökohtainen vastuu omasta opetustyöstä korostuu. Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuus eli osallistuminen täydennyskoulutukseen on Suomessa selvästi niukempaa kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Esimerkiksi opettajien perehdytys on Suomessa vähäistä. Yli 60 %:ssa alakouluista ei ole tarjolla uusille opettajille hyödylliseksi koettua mentorointia. Mentorointi ei tosin ole yleistä muissakaan TALIS-maissa. Opettajan peruskoulutuksen koetaan antavan liian vähän valmiuksia kodin ja koulun väliseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön, työrauhakysymyksiin ja haastavimpien oppilaiden kohtaamiseen. Opettajat kaipasivatkin lisää osaamisen kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa (16 %), uusien teknologioiden hyödyntämisestä työpaikalla (14 %) ja erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden opettamisesta (10 %). Opettajilta puuttuvat työssä hyödynnettävät palautejärjestelmät, joiden tavoitteena olisi parantaa opetuskäytänteitä ja oppilaiden oppimista ja Suomessa esimerkiksi alakoulujen opettajat saavat palautetta vähemmän kuin muissa tutkituissa maissa. Suomalaiset opettajat eivät kuitenkaan usko palautteen edesauttavan uralla etenemistä tai vaikuttavan palkkaukseen. Toisen asteen opettajat Suomessa kokivat tärkeimmiksi palautteiksi opiskelijoilta saadun palautteen (88 %) ja opiskelijoiden suorituksista saadun palautteen (82 %). Meillä pidettiin tärkeänä myös palautetta, joka liittyi omaan opetusalaan liittyvään tietoon ja ymmärrykseen (80 %), pedagogiseen kompetenssiin (79 %) ja yhteistyöhön tai -toimintaan toisten opettajien kanssa (79 %). TALIS 2013-tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja sitä koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kansallinen ohjausryhmä. Tavoitteena on ollut tuottaa osallistujamaille kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä

Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

Understanding the essential elements of school culture in global contexts : exploring the TALIS 2018 data on school principals

This study examines essential elements of school culture in global contexts by applying Schein’s model of organizational culture and interpreted through principals’ voices. The elements were defined on account of the Teaching and Learning International Survey’s (TALIS 2018) five themes: school leadership, school climate, innovation, teacher feedback and development, and job satisfaction. Factor analysis was utilized to find relevant factors of the five themes and content analysis to describe the essential elements based on the factors found. Basic underlying assumptions as well as espoused beliefs and values, the fundamentals of any culture in the Schein’s model, are related to essential elements of inner dynamism and ensuring professionality. Inner dynamism manifested as ambition and principals’ job satisfaction, and ensuring professionality as principals’ responsibilities and activities as well as improvement and strengthening teachers’ professionality. Importantly, the essential elements are interconnected and place special demands on school development and evaluation in diverse global contexts.peerReviewe

Co-sensing and co-shaping as shared and relational practices in bringing about relational leaders in higher education

The aim of this article is to investigate how and what kinds of relational and shared practices were co-created within a multicultural team in a higher education collaborative learning environment. The students interacted while working towards the shared goal of co-constructing knowledge. The study provides insight into how student teams can actively build collaboration in learning spaces through manifesting relational leadership. Shared and relational practices refer broadly to all the knowledge, attitudes and skills that emerge from team interaction. A compound theoretical framework combining relational leadership and leadership trichotomy was adapted to study what particular factors enable shared and relational practices. The qualitative study drew data from students’ reflections and group discussions in an intervention which served as a space for experimentation in collaboration and dialogue. The results showed that the students practised Co-sensing and Co-shaping to effectively allow knowledge co-construction. A broadening perception of diversity and the perception that barriers were a doorway to new relational possibilities enabled Co-sensing and Co-shaping to work in collaboration. The results of the study could provide new insights for other kinds of higher education learning environments.peerReviewe

Manifestations of leadership identity development among multicultural higher education students

Purpose This study aims to examine how leadership identity manifests at the individual and collective levels within a relational training context among a group of multicultural higher education students. Design/methodology/approach This is a case study and examines the interactions among eight multicultural students through the theoretical lens of leadership identity development (LID) theory. Findings The main findings of this study suggest that LID manifests through an open will and intensifying motivation to the collective impulse of achieving shared goals through nurturing the collective cognition to integrate diverse perspectives and a broadening view of leadership as a collective capacity for co-creation and generativity. Research limitations/implications Although the paper builds on a case study with a limited number of participants and the ability to generalise its findings is partial, the study may provide practical applications for training leadership in other collaborative contexts and supporting it at the individual and collective levels. Originality/value The LID theory and LID model have been applied simultaneously to a training lab to examine how LID manifests among a multicultural group of higher education students. The lab emphasises a participatory leadership-oriented pedagogy.peerReviewe