Root Canal Irrigants and Medicaments in Endodontic Malpractice Cases : A Nationwide Longitudinal Observation

Introduction: The aim of this study was to assess the role of root canal irrigants and medicaments in endodontic injuries verified in Finland and to estimate the rate of such events over time. Methods: The study material comprised all endodontic injuries verified by the Patient Insurance Centre in 2002 to 2006 (n = 521) and 2011 to 2013 (n = 449). The data, based on patient documents scrutinized by 2 specialists in endodontics, included patients' and dentists' sex and age and the service sector. We recorded the use of root canal irrigants and medicaments, each as a dichotomy. Furthermore, we dichotomized the injuries as those related to root canal irrigants/medicaments and any other injuries. The injuries were also dichotomized as avoidable (could have been avoided by following good clinical practice) or unavoidable (normal treatment-related risks). Statistical evaluation used chi-square tests and t tests; logistic regression produced odds ratios (ORs). Results: The verified injuries (N = 970) comprised 635 (65%) avoidable and 335 (35%) unavoidable injuries. The number of irrigant-/medicament-related injuries was 69, accounting for 7.1% of all verified injuries; all resulted from sodium hypochlorite and calcium hydroxide, and 87% were avoidable. The overall rate of sodium hypochlorite/calcium hydroxide injuries was 4.3 cases per 100,000 endodontic patients per year. Compared with other injuries, sodium hypochlorite/calcium hydroxide injuries were more likely avoidable (OR = 3.8) and more than 5-fold likely in 2011 to 2013 than in 2002 to 2006 (OR = 5.6). Conclusions: Extreme care is needed when applying sodium hypochlorite and calcium hydroxide into root canals to avoid increasing harmful consequences.Peer reviewe

Trends in Endodontic Malpractice Claims and their Indemnity in Finland in the 2000s

Peer reviewe

Operator-related aspects in endodontic malpractice claims in Finland

Objective: We analyzed operator-related differences in endodontic malpractice claims in Finland.Materials and methods: Data comprised the endodontic malpractice claims handled at the Patient Insurance Centre (PIC) in 2002-2006 and 2011-2013. Two dental advisors at the PIC scrutinized the original documents of the cases (n=1271). The case-related information included patient ' s age and gender, type of tooth, presence of radiographs, and methods of instrumentation and apex location. As injuries, we recorded broken instrument, perforation, injuries due to root canal irrigants/medicaments, and miscellaneous injuries. We categorized the injuries according to the PIC decisions as avoidable, unavoidable, or no injury. Operator-related information included dentist ' s age, gender, specialization, and service sector. We assessed level of patient documentation as adequate, moderate, or poor. Chi-squared tests, t-tests, and logistic regression modelling served in statistical analyses.Results: Patients ' mean age was 44.7 (range 8-85) years, and 71% were women. The private sector constituted 54% of claim cases. Younger patients, female dentists, and general practitioners predominated in the public sector. We found no sector differences in patients' gender, dentists' age, or type of injured tooth. PIC advisors confirmed no injury in 24% of claim cases; the advisors considered 65% of injury cases (n=970) as avoidable and 35% as unavoidable. We found no operator-related differences in these figures. Working methods differed by operator ' s age and gender. Adequate patient documentation predominated in the public sector and among female, younger, or specialized dentists.Conclusions: Operator-related factors had no impact on endodontic malpractice claims.Peer reviewe

Accidental perforations during root canal treatment: an 8-year nationwide perspective on healthcare malpractice claims

Objectives To assess occurrence and its variation over time of serious accidental perforations during endodontic treatment and the fate of perforated teeth by tooth type and characteristics of patients and dentists. Materials and methods Data, based on patient documents on healthcare malpractice claims, comprised all endodontic injuries (n = 970) verified by the Patient Insurance Centre in Finland in 2002-2006 and 2011-2013. Two specialists in endodontics scrutinized the documents. Accidental perforations were recorded by location (tooth type, chamber/canals) and dichotomized as avoidable (could have been avoided by following good clinical practice) or unavoidable (normal treatment-related risks). Fate of perforation cases was recorded as treatment discontinued, root canal(s) filled, or tooth extracted. Background information included patients' and dentists' sex and age and the service sector. Statistical evaluation used Chi-square tests. Results Serious accidental perforations comprised 29% of all verified injuries. Most perforations were judged as avoidable: 93% in patients aged below 35 years, 87% when located in the pulp chamber or in molars (84%); 70% of all perforations and 75% of those in molars resulted in tooth extraction. The overall rate of serious accidental perforations was 17.6 cases per 100,000 endodontic patients per year. Conclusions The rate of serious accidental perforations increased over time. The majority was in molars and resulted in tooth extraction.Peer reviewe

Kilpailutuskiihko, ongelmanaapuri ja oikeus elää kuten muutkin : Kehysanalyysi vammaisuuden ja vammaisten henkilöiden ja heidän oikeuksiensa mediarepresentaatiosta

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli saada lisää tietoa vammaisten henkilöiden ja vammaisuuden mediarepresentaatiosta kehysanalyysin avulla. Tavoitteena oli tutkia millaisia rooleja vammaisille henkilöille on annettu perinteisessä mediassa, miten vammaisuudesta puhutaan ja miten vammaisten henkilöiden pääsyä oikeuksiinsa kuvaillaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus ja aiempi tutkimus vammaisten henkilöiden mediarepresentaatiosta. Aiemmat tutkimukset vammaisista henkilöistä mediassa antavat aika yhtenäisen kuvan vammaisten representaatiosta: Vammaiset henkilöt kuvataan joko avuttomina, riippuvaisina uhreina tai rohkeina, selviytyjinä ja sankareina, mutta useimmiten normista poikkeavina. Tutkielman menetelmä oli kehysanalyysi. Aineistossa oli 47 juttua kolmesta eri tapauksesta. Ensimmäinen tapaus käsittelee VR:n haasteita tarjota esteettömiä palveluja. Toinen tapaus kertoo naapurustoriidasta, kun alueelle suunniteltiin kehitysvammaisten henkilöiden asuntolaa. Kolmannessa tapauksessa on kerätty YK:n vammaissopimuksen mainitsevia juttuja. Artikkelit on haettu mediaseurantatyökalun avulla. Kehysanalyysin tuloksena on neljä kehystä: Oikeuskehys, talouskehys, uhkakehys ja normaaliuden kehys. Oikeuskehyksessä vammaisten henkilöiden oikeudet kulkevat mukana useimmiten ei-saavutettuina tavoitteina tai perusteluna, miksi jokin asia pitäisi hoitaa. Talouskehyksessä useimmiten taloudellinen tilanne on ongelma, joka johtaa vammaisten henkilöiden oikeuksien epäämiseen. Uhkakehyksessä vammainen henkilö pelkää oikeuksiensa puolesta tai vammainen henkilö ja vammaisuus aiheuta pelkoa. Normaaliuden kehyksessä vammaisen henkilön elämää verrattaan niin sanottuun normaaliin elämään, tavalla, jossa normaali nähdään tavoitteena. Tässä aineistossa vammaisia henkilöitä ei esitetä räikeiden ennakkoluulojen kautta vaan pääsääntöisesti kunnioittavan sävyyn. Tutkimustulokset antavat osviittaa positiivisesta kehityksestä, jossa mediakuva vammaisista henkilöistä ei enää ole yhtä liioiteltu ja mytologisoitu. Tämän positiivisen tuloksen jälkeen olisi mielenkiintoista tutkia lisää esimerkiksi henkilökuvajuttuja, jotka aikaisemman tutkimuksen mukaan ovat olleet ennakkoluuloisimpia kuvauksissaan

Brush border myosin heavy chain phosphorylation is regulated by calcium and calmodulin

AbstractMyosin from chicken intestinal brush borders is phosphorylated on its heavy chains at threonine by a kinase isolated from brush borders. In contrast to other heavy chain kinases, the brush border kinase activity is dependent on calcium and calmodulin. The partially purified preparation also phosphorylated myosin on its light chains at serine, but in a calmodulin-independent manner. Phosphorylation of the light chains in the absence of calmodulin or both heavy and light chains in the presence of calmodulin activated its actinactivated ATPase activity about 10-fold, to about 50 nmolmin per mg

Kokkolan edustan merialueen sedimenttien toksisuus ja ekologinen riskinarviointi

Kokkolaan on keskittynyt Pohjoismaiden merkittävin metalli- ja kemian alan teollisuus. Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat teollisuuden päästöt sekä Kokkolan kaupunki. Jätevedet sisältävät mm. raskasmetalleja sekä orgaanisia yhdisteitä. Myös Perhonjoen kautta huuhtoutuu merialueelle erityisesti ylivirtaamakausina metalleja, jotka ovat  seurausta valuma-alueen happamien sulfaattimaiden (HS-maat) kuivatuksista. Merialuetta on tarkkailtu yli 30 vuoden ajan. Teollisuuden metallipäästöt ovat tänä aikana pudonneet murto-osaan lähtötilanteesta. HS-maiden metallikuormien suhteellinen osuus on kasvanut. Eliöiden ja sedimenttien metallitasot ovat laskeneet, mutta ovat edelleen kohonneita. Pohjaeläinlajistossa on ollut viitteitä  toksisuudesta. Ympäristölainsäädäntö korostaa entistä painokkaammin tarvetta arvioida ihmisen toimista aiheutunutta ekologista haittaa. Tätä varten tulee selvittää missä määrin ekosysteemit ja niiden osat altistuvat haittatekijöille ja minkälaisia vaikutuksia altistumisesta seuraa. Tältä pohjalta voidaan arvioida riskien mittakaavaa ja merkitystä sekä suunnata ja kehittää tarkkailuohjelmia  ja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Osana Kokkolan edustan velvoitetarkkailuohjelmaa käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ekotoksikologinen tutkimus ja ekologinen riskinarvio.   Tutkimuksessa tarkasteltiin Kokkolan edustan sedimenttien altistumista haitallisille aineille sekä niiden aiheuttamaa akuuttia ja kroonista toksisuutta. Kohteena olivat syvännepohjat, jotka käsittivät tehtaiden edustat ja ulommat kohteet  sekä Perhonjoen edustan (HS-maiden vaikutus).  Altistuksen indikaattorina olivat sedimenttien raskasmetallipitoisuudet, joita verrattiin saastuneiden maiden raja-arvoihin ja tavoitetasoihin. Akuutin toksisuuden testaukseen käytettiin valobakteeritestiä (SFS-EN ISO 11348). Kroonista toksisuutta arvioitiin surviaissääskien epämuodostumia hyödyntävällä tutkimuksella. Altistumis- ja vaikutusprofiilien yhteistarkastelun perustella laadittiin riskiarvio näyteasemittain. Uloimmassa kohteessa (n. 7 km päästölähteistä) riski oli alhainen, tehtaiden edustalla lievästi kohonnut – kohtalainen, Perhonjoen edustalla alhainen – kohtalainen. Riski oli korkea kohteessa mikä tulkittiin ruoppausmassojen vaikuttamaksi alueeksi. Tutkimus osoitti, että Kokkolan edustan merialueen sedimentissä haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasolla, joka aiheuttaa pohjaeläinyhteisölle paikoin merkittäviä toksisuushaittoja. Haittoja aiheuttavat sekä piste- että hajakuormitus. Haitta-aineita olivat mm. Hg, Cd, Zn ja As. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Suomessa tehty surviaissääskien epämuodostumista hyödyntävä tutkimus merialueelta. Määritysmenetelmä oli herkkä ja vaikutti soveltuvan myös velvoitetarkkailuna toteutettavaan haitallisten aineiden seurantaan  rannikkovesissä. Surviaissääskien keruu maastosta osoittautui kuitenkin työlääksi. Näytteistä saatujen yksilöiden pieni määrä ja epätasainen jakautuminen näyteasemien ja tutkittujen sukujen välille heikensivät tulosten luotettavuutta. Jatkossa sedimenttinäytteiden toksisuutta tulisi selvittää surviaissääskien morfologisiin häiriöihin perustuvina laboratoriotesteinä. Tällöin voidaan vakioida altistettavien eläinten määrä ja laji. Näin saadaan luotettavampi kuva toksisuushaittojen luonteesta, ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta ja haittojen kehityksestä. Tarkkailuja tulisi kehittää kokonainaisuutena, missä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu muodostavat ERA (Ekologinen riskianalyysi) -prosessia hyödyntävän kokonaisuuden. Painotusten tulisi vaihdella toisiaan tukien ja toksisuuden testauksen ja aineiden tunnistamisen edetä johdonmukaisesti

Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemat hammashoitoon liittyvät vahingot vuosina 2000-2008

Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus (PVK) hoitaa korvauskäsittelyn. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida kaikki PVK:ssa vuosina 2000-2008 käsitellyt hammashoitoon liittyvät vahinkotapaukset. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää korvattavien ja evättyjen vahinkojen määrät sairausryhmittäin julkisella ja yksityisellä palvelusektorilla verrattuna muilla lääketieteen osa-alueilla tapahtuneisiin vahinkoihin. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2000-2008 käsitellyt potilasvahinkoihin liittyvät vahinkohakemukset. Potilasvahingot luokiteltiin kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän (ICD-10) mukaisesti. Hammassairaudet muodostivat kolmanneksi suurimman sairausluokan PVK:n ratkaisemista vahinkoilmoituksista. Korvattavien vahinkojen osuus oli suurin (43 %) hammassairauksissa. Näistä valtaosa (70 %) oli yksityiseltä palvelusektorilta. Lähes 50 prosenttia hampaiden juurihoitoon liittyvistä vahingoista korvattiin