The right to mine? Discourse analysis of social impact assessments of mining projects in Finnish Lapland in the 2000s

Lapland, the northernmost county of Finland, has promising mineral deposits and over half of all Finnish mining operations. In the 2000s two new metallic mineral mines were opened in Lapland, while three projects are undergoing the environmental impact assessment procedure (EIA). This process also involves a social impact assessment (SIA) that reports on the expected impacts of mining on the host communities. SIAs influence the permit process and the ensuing activity and officially represent the views of the local people in the planning and decision-making process. In this study, social impact assessments are examined by discourse analysis introduced by Maarten Hajer. The document analysis identified three recurrent story lines shared by all the investigated SIAs. A story line combines elements from different domains and suggests a common understanding on an issue. The second phase of the discourse analysis was to analyse these story lines in the context they were produced. The first story line sees mines as the only way to develop the remote regions of Lapland. Large-scale mining projects are seen as a solution to economic problems, unemployment and out-migration. The second story line stresses the importance of mines in supporting the “general interest” of the whole province. After the Second World War, the intensive use of natural resources was justified by national interests; now it is justified by the interests of the region. The third story line argues that nature has no intrinsic value – it is merely a resource to be used. With the help of such story lines, SIAs grant the right to mine in Lapland.publishedVersio

Yhteiskuntatieteellinen katsaus luonnonvarojen hyödyntämiseen

publishedVersio

Ennakoinnin näkökulma työhyvinvoinnin kehittämiseen Lapin terveys- ja hyvinvointimatkailun avulla

Työpaperin aiheena on pohtia Lapin terveys ja hyvinvointimatkailun palvelujen kehittämistä suhteessa työelämän muutosilmiöihin ennakoinnin näkökulmasta. Jotta matkailupalveluilla pystytään vastaamaan työyhteisöjen tarpeisiin asiakaslähtöisesti, palvelujen tuottajan on tunnettava työelämän trendit ja heikot signaalit. Työpaperin perustana on käytetty Open Health hankkeeseen tehtyjä asiantuntijahaastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta, joiden pohjalta on jäsennetty suomalaisen työelämän seitsemän trendiä ja seitsemän heikkoa signaalia. Työpaperissa lyhyesti esitellyt muutosilmiöt paikantuvat ensisijaisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimihenkilöiden ja johtajien työhön. Suomalaista työelämää leimaaviksi trendeiksi eli yleisiksi kehityssuunniksi jäsennettiin työn henkisen kuormittavuuden kasvu, informaatiotulvan lisääntyminen, työtapojen verkostoituminen, vastuun ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen työyhteisön kaikilla tasoilla, elinikäisen oppimisen edellytys, työajan ja oman ajan välisen rajan liudentuminen ja työntekijöiden keski-iän nousu. Heikoiksi signaaleiksi eli työelämän orastaviksi muutosilmiöiksi jäsentyivät johtamiskulttuurien muutos, luovuuden korostus, työrauhan tarve, työn ja perheelämän yhteensovittaminen, työyhteisön eri jäsenten yksilöllisyyden kunnioitus, ”irti oravanpyörästä” –ilmiö ja työn merkitysten muutos nuorempien sukupolvien keskuudessa. Selvityksen työmenetelmänä käytettiin supistettua Delfoimenetelmää. Asiantuntijahaastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvat työelämän trendit ja heikot signaalit arvioitiin Open Health –työryhmän asiantuntijapaneelissa. Ensimmäinen kierros toteutettiin nettikyselynä, jossa asiantuntijat äänestivät trendit ja heikot signaalit tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen he arvioivat, miten muutosilmiöihin voidaan vastata Lapin terveysja hyvinvointimatkailun palveluilla. Kyselylomakkeessa olivat arvioitavina myös Lapin matkailun trendit, jotka perustuvat Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen raporttiin. Nettikyselyyn vastasi kahdeksan OHtyöryhmän 20:stä jäsenestä. Nettikyselyn tulokset olivat hankkeessa kommentoitavina sähköpostitse ja niitä käsiteltiin hankkeen tutkijatapaamisessa. Työskentely antaa esimerkin siitä, miten ennakoinnin menetelmiä voi käyttää kehittämistyössä. Asiantuntijapaneelin mielestä työn henkisen kuormittavuuden kasvu on tärkein työelämän trendi eli yleisin kehityssuunta. Muiden trendien osalta mielipiteet jakaantuivat tasaisesti, joten ne tunnistettiin melko merkityksellisiksi muutosilmiöiksi. Heikoista signaaleista äänestettiin tärkeimmiksi työn ja perheelämän yhteensovittaminen sekä johtamiskulttuurien kehittäminen. Paneelin mielestä Lapin luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen, mutta ympäristö ei yksinään riitä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Paneelin mielestä Lapin matkailupalvelut eivät tarjoa riittävästi terveysja hyvinvointimatkailun tuotteita, joita voitaisiin tarjota työyhteisöille. Työyhteisöjen kehittämisen asiakaslähtöinen sisällönosaaminen ja palvelutarjonta vaativat erityisosaamista, jota Lapissa ei ole riittävästi. Fyysisen ja henkisen ”elämyskuntoutuksen” rinnalla palveluihin tulee kuulua ammattitaitoista konsultointia etenkin ajankäytön hallintaan, henkisten voimavarojen vahvistamiseen ja johtajuuteen. Hyvinvointi on yksi Suomen luovan talouden kärkialoista ja työelämää palvelevat tuotteet ovat potentiaali Lapin matkailulle. Matkailutuotteiden kehittäminen Lapissa edellyttää tutkimus, koulutusja kehittämistoimintaa, joka keskittyy asiakaslähtöisten tuotteiden, liiketoimintamallien ja markkinoinnin vahvistamiseen

Experienced impacts of mining in Sodankylä : follow-up study

This research report examines Sodankylä residents’ views and experiences of mining. The residents assess the impacts of mining on the attractiveness, services, environment, and atmosphere of the municipality. In addition, the assessment included supervision carried out by authorities, trust in various actors involved in mining, and local mining projects. The report also covers the respondents’ opinions about the essence and future of Sodankylä and about the effects of mining on their line of work

Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailujen kentät ja merkitykset Lapissa

Kemijoen valjastaminen sähköntuotantoon käynnistyi heti sotien jälkeen. Vuonna 1974 julkistetut suunnitelmat Ounasjoen valjastamiseksi ja Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi ovat osa tätä Suomen suurinta yhtäjaksoista vesivoiman rakentamishanketta. Väitöskirjani rakentuu Pierre Bourdieun sosiologisen käsitteistön pohjalta. Kentän käsitteen avulla ja lappilaisen kansalaistoiminnan näkökulmasta olen tutkinut toimijoiden suhteita, liittolais- ja konfliktirintamia ja käytettyjä strategioita ja argumentteja. Aineisto koostuu paikallisten rakentaja- ja suojelija-aktivistien haastatteluista. Aina 1970-luvun loppuun saakka vesivoimaa rakennettiin valtiojohtoisesti kansallisen energiatarpeen nimissä. Paikallinen ja kansallinen aktivismi vesivoiman rakentamista vastaan virisi 1970-80-lukujen taitteessa. Suojelijoiden toiminta sai median huomion ja poliitikkojen tuen: Vuotoksen tekoaltaasta luovuttiin vuonna 1982 ja Ounasjoki suojeltiin erityislailla vuonna 1983. Vuotos nostettiin kuitenkin esille 1980-luvulla. Taloudellinen lama ja hyvinvointivaltion kriisi 1990-luvun alussa kärjistivät tilannetta. Keskustan ja kokoomuksen noustessa hallituksen pääpuolueiksi aluetaloudelliset vaatimukset ja teollisuuspiirien energiapoliittiset tarpeet yhdistyivät. Hallitus antoi Vuotoksen tekoaltaalle rakentamisluvan vuonna 1992. Allashanke on tällä hetkellä oikeudellisessa lupakäsittelyssä. Lappilainen käsite "vuotostelu" kuvaa päätöksenteon tempoilevuutta. Vuosikymmenten epävarmuus alueen kohtalosta on syvästi vaikeuttanut paikallisten ihmisten elämää ja alueen kehittämistä. Väitöskirjani toisena tutkimustehtävänä on Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailujen analyysi symbolisen vallankäytön näkökulmasta. Bourdieun doksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tulkinta dominoi puhe avaruutta. Tällaisia doksisia merkitysjärjestelmiä ovat Lapin Kansan mielipidesivua hallinneet yleisen edun, kehityksen ja etelän diskurssit. Yleisen kansallisen edun nimissä ja taloudelli¬seen kehitykseen vedoten vesivoiman rakentaminen näyttäytyy kiistämättömänä kansallisena politiik¬kana. Etelä-puheen kautta sekä rakentajat että suojelijat paikantavat itsensä epätasa-arvoiseen aluejärjestelmään, jossa etelä on keskus ja Lappi periferia. Rakentajien vastin ovat etelän luonnon¬suojelijat, suojelijoiden taas etelän teollisuuspiirit. Kolmantena tutkimustehtävänä olen pohtinut rakentajien ja suojelijoiden luontoon liittämiä henkilökohtaisia merkityksiä Bourdieun habituksen ja pääoman käsitteiden kautta. Ympäristö¬kysymyksessä ei ole kyse "vain" ympäristöstä, vaan siihen kulminoituu näkökulmia mm. alueen elinkeinorakenteen kehittämisestä siinä missä henkilökohtaisia muistoja ja toiveitakin. Sekä rakentajat että suojelijat pitävät luontoa lappilaisen ihmisen elämän ja elinkeinojen perustana. Ratkaisumallit vain ovat erilaiset: rakentajat näkevät metsän, vesien ja malmien hyödyntämisen ainoana keinona taata elämisen mahdollisuudet Lapin maaseudulla. Suojelijat taas uskovat matkailun ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen. Matkailun, luonnonvarojen koneellisen tehohyödyntämisen ja pienimuotoisen luontaistalouden suhde luontoon on keskenään ristiriitainen. Traditionaalisille luonnonkäyttömuodoille luonto on elintila kun taas luonnon koneellinen tehokäyttö näkee luonnon vain resurssina. Matkailu taas markkinoi Lappia "aidon" luonnon elämyksillä. Eri elinkeinojen pohjimmaiset luontosuhteet eivät kohtaa ja tästä rakentuu syy sille, miksi luonto on Lapissa jatkuvan konfliktin aihe.Harnessing the River Kemijoki began right after the Second World War and the construction project is still underway. In 1974, the state-owned energy company announced its plans to harness the River Ounasjoki and to build the Vuotos reservoir at the headwaters of the Kemijoki. In my study, I have analysed the disputes over Vuotos and the Ounasjoki from the perspective the local] people. For my data, I have used newspaper articles and the letters-to-editor in the provincial newspaper Lapin Kansa and I have interviewed twenty-one citizen activists from both camps. My ca study is based on the sociology of Pierre Bourdieu. I have studied the social structure of the cases by using the concept of the field: the actors, the positions, and their relations in the field. Up until the end of the 1970s, the northern rivers we harnessed in the name of national interest but at the turn of the 1980s, local environmental activism arose against construction plans. Local activism was supported by the rising national environmental movement; the turn of the 1980s was the heyday of the new social movements in Finland. In 1982, the Finnish government decided that the Vuotos reservoir would not be built and t River Ounasjoki was protected by special law in 1983. Nevertheless, the issue of Vuotos once more came to the fore in the 1980s. Economic development was not as rapid in Lapland as it was Southern Finland. Unemployment increased and the economic depression in the beginning of the 1990s created a feeling of hopelessness in Lapland. The Vuotos reservoir was regarded as an import employment project in eastern Lapland. In 1992, the Finnish government gave its political permission to build the reservoir. The case is currently in court proceedings. Symbolic power is the main theme in Bourdieu's work. With the idea of doxa, he means the symbolic domination that is so self-evident it goes without saying. The discourses of (ortho)doxa: hegemonic discourses that limit the universe of arguments. In my study, I have identified the hegemonic discourses. Development was the euphemism that demanded the construction of the hydroelectric power stations because of the economic and modern prosperity. In local discussions: nature conservation was seen as the opposite of economic development. The euphemism of general interest obligated the local people to sacrifice their homes for the sake of the national need for energy. The euphemism of the south expressed the feelings of the local people; they had no political or economic power to decide their own future. In the letters-to-the-editor in Lapin Kansa, the South ruled. The relationship between man and nature is at the core of every environmental dispute. In my research, I studied the meanings that local people attached to nature. Varying interests and values clash in the discussions on using natural resources; there are different ideas on regional development and meaning of nature. While some think that the strong utilization of natural resources is the only way to develop Lapland, others believe in traditional sources of livelihood and tourism. It is difficult to combine these alternative sources of livelihood, which is the reason why environmental questions are so heatedly discussed in Lapland

Social Impacts of Mining in Sodankylä

acceptedVersio