Pohjois-Suomen nurmituhotutkimuksen koetuloksia vuosina 1976-1979

vokKirjasto Aj-

Esitutkimus viljojen kivennäisainepitoisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä vuosina 1970-74

vokKirjasto Aj-

Paikallisten lannoituskokeiden heinäsatoihin vaikuttavista tekijöistä

vokKirjasto Aj-kA statistical study of factors affecting the yields of leys in local experiment field

Viljavuuslukujen suhteet, kevätvehnän jyväsato ja sen kivennäisainepitoisuus

vokKirjasto Aj-

Kevätvehnäsadon kivennäisainepitoisuuden vaihtelu

vokKirjasto Aj-

Sakoluku ja jyvien kivennäispitoisuus

vokKirjasto Aj-

Maatalous Pohjois-Namibiassa, Ambomaalla ja Kawangolla 1965—70

The soils of Owambo and Kawango plateau in Northern Namibia between logitudes 14°—21°E and latitudes 17°23”—18°30” S are studied applying some methods of the Finnish agricultural soil map work. Soil samples of 120 sites, 76 from 3 depths are analysed, the results are connected with the descriptions of terraines and presented as averages and figures. This basic knowledge is connected with the facts of references, observations during the period, results of agricultural observation trials, questionaires and discussions with the farmers. According to these the descriptions and suggestions are made concerning the agriculture in the area. Water and plant nutrient supplies, soil concervation and the most possible different branches o fthe farming life in the area are taken into consideration and a list of these is presented.Luterilaisen maailmanliiton toimeksiannosta suoritettiin maataloudellista perustutkimusta Pohjois-Namibiassa, Ambomaalla ja Kawangolla vuosina 1965—68 ja kertynyttä aineistoa täydennettiin Ambo-Kawangokirkon ja Suomen Lähetysseuran toimintaan liittyvän maatalouden opetustyön ohella vuosina 1969—70. Tarkoituksena oli antaa kirkolle selvitys sen toimialueella harjoitetun maatalouden tilasta ja kehittämismahdollisuuksista sekä kytkeä kouluissa annettavaa maataloudellista perustietoa paikallisiin olosuhteisiin. Alue sijaitsee kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella Namibian ja Angolan rajalla. Se on hiekkaperäistä ylätasankoa. Sen ilmasto on lähinnä subtrooppinen ja vaihtelee semiaridisesta subhumiidiseen. Kasvillisuus on metsäsavannia, jonka puusto on enimmäkseen lehtensä karistavia lajeja kuten akaasioita ja mopania, joitakin jalopuulajeja sekä makalanipalmua. Alueen asukastiheys on etelän kaupunkeja lukuunottamatta Namibian suurin, paikoin yli 8 henkeä/km2. Pääelinkeinot ovat maanviljelys ja karjanhoito. Ansiomahdollisuudet ovat heikot ja pääasiallisesti alueen ulkopuolella, joten alueen oman elinkeinoelämän kehittäminen on tarpeen. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä kirjallisuudesta saatavissa olevia että mahdollisesti sovellettavissa olevia yleistietoja. Lähempiä tietoja alueen kasvillisuudesta hankittiin keräämällä kasvinäytteitä, jotka määritettiin Helsingin Yliopiston Kasvitieteen laitoksella sekä Windhoekin kasvimuseolla. Tutkimuskauden aikana tehtiin haastatteluja maatalouden sen hetken tilanteista ja järjestettiin joitakin havaintokenttiä. Varsinaisena perustutkimuksena alueella suoritettiin pääpiirteittäinen maaperätutkimus soveltaen joitakin suomalaisen maaperäkartoituksen menetelmiä käytännöllisen viljavuuden selvittämiseksi. Maanäytteitä kerättiin 120 pisteestä, niistä 76 kolmesta syvyydestä, 283 näytteestä määritettiin viljavuusluvut ja 64 näytteestä raesuuruudet sekä liukoisten hivenaineiden määrityksiä tehtiin 59 ja totaalimäärityksiä 46 pintamaanäytteestä Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutkimusosastolla. Lisäksi saatiin vertailua varten 115 näytteestä eteläafrikkalainen viljavuusanalyysi, sillä suomalainenmenetelmä on kehitetty lähinnä lievästi happamille maille soveltuvaksi. Analyysitulokset eri menetelmillä olivat pääasiassa samansuuntaisia ja seurasivat lähes johdonmukaisesti maan pintamuodostuksista ja kasvillisuudesta pääteltävissä olevia suuntauksia. Ylävät maat olivat yleensä ravinneköyhiä, huuhtoutuneita, lievästi happamia ja suuri osa niillä olevista peltomaista oli raesuuruuksiltaan vain välttävästi peltoviljelyyn sopivia. Alavat maat olivat yleensä enemmän kivennäisaineita sisältäviä, mutta usein heikosti läpäiseviä ja yliemäksisiä, toisinaan reheväkasvuisia toisinaan aivan kasvuttomia. Maaperämuodostumia on kuvattu erilaisina piirroksina ja niihin liittyvistä raesuuruus- ja viljavuusanalyysien tuloksista on laadittu sekä keskiarvotaulukoita että niihin liittyviä piirroksia. Maaperätutkimuksen ohella tehtyjen havaintojen, havaintokenttien, kirjallisuustietojen ja haastattelujen perusteella on tarkasteltu vesi- ja kasvinravinnetilanteen hoidon ja erosiotorjunnan menetelmiä sekä maatalouden eri alojen edistämisen mahdollisuuksia alueella. Samalla on lyhyesti huomioitu joitakin maa- ja kotitalouden teollistumiseen liittyviä tekijöitä. Lopuksi on esitetty mahdollisten alueen maataloutta kehitettäessä huomioon otettavien seikkojen yhteenveto

Agriculture in northern Namibia, Owambo and Kawango 1965-1970

vokkirjasto Aj-KMaatalous Pohois-Namibiassa, Ambomaalla ja Kawangolla 1965-197

Suot maanviljelyssä

Julkaistu myös englanniksi: Finland - Fenlandvo