Vitamin D supplementation and serum neurofilament light chain in interferon-beta-1b-treated MS patients

Objectives: Serum neurofilament light chain (sNfL) is a promising biomarker of MS activity, progression, and treatment response. The aim of the present study was to address whether sNfL concentrations are affected by supplementation of vitamin D and correlate with disease activity in interferon-beta-1b (IFNb-1b)-treated Finnish MS. Materials and Methods: Serum samples were available of 32 participants of the Finnish vitamin D randomized controlled trial (17 vitamin D/15 placebo). Serum 25 hydroxyvitamin D was measured using radioimmunoassay and sNfL using single-molecule array (Simoa). Correlation of sNfL with brain magnetic resonance imaging (MRI) activity, burden of disease (BOD, mm(3)), and disability was assessed at the study baseline and at 52 weeks. Results: Serum NfL concentrations were similar in the patients randomized to high-dose vitamin D and placebo at the study baseline and at month 12 follow-up (p-value). Concentrations of sNfL were higher in patients with Gadolinium-enhancing lesions in brain MRI: median (95% CI) sNfL was 14.84 (9.9-42.5) pg/ml and 11.39 (8.9-13.2) pg/ml in patients without Gd(+)lesions (p = .0144) and correlated with enhancing lesion volume (Pearsonr = .36,p = .037) at the study baseline but not at week 52. Serum NfL did not correlate with the MRI BOD or disability measured by expanded disability status scale and 25-foot walk test. Conclusion: In this small cohort of clinically stable IFN-treated Finnish MS patients, sNfL levels were similarly low in patients supplemented with high-dose vitamin D or placebo. Subclinical disease activity in MRI was associated with higher sNfL levels.</div

Common comorbidities and survival in MS: Risk for stroke, type 1 diabetes and infections

© . This manuscript version is made available under the CC-BY-NC-ND 4.0 license http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.

Neurosarkoidoosin uudistunut diagnostiikka ja tehostunut hoito

Sarkoidoosi on tulehduksellinen granulomatoottinen monielinsairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Keuhkot, välikarsinan imusolmukkeet, iho ja silmät ovat yleisimmät kohde-elimet, mutta 5-15 \%:lla potilaista tauti ilmenee myös hermostossa. Aivohermo-oireet, aivokudoksen granuloomat ja aivokalvojen sarkoidoosi ovat neurosarkoidoosin yleisimmät ilmenemismuodot. Yli puolella neurosarkoidoosia sairastavista neurologiset oireet ovat sarkoidoosin ensioire. Diagnoosiin on vaikea päästä, jos sarkoidoosi ilmenee yksinomaan hermoston alueella. Neurosarkoidoosin uusiin diagnoosikriteereihin vuodelta 2018 on sisällytetty ensimmäistä kertaa keskushermostoilmentymien lisäksi myös ääreishermostoilmentymät ja keskiössä on histopatologia. Glukokortikoidit ja immunosuppressiiviset lääkkeet ovat edelleen hoidon kulmakivi, mutta vaikeimmissa tautimuodoissa TNF:n estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä tarvitaan usein remission saavuttamiseen ja ylläpitämiseen.</p

Neurosarkoidoosin uudistunut diagnostiikka ja tehostunut hoito

publishedVersionPeer reviewe

Trends and characteristics of infection-related hospital admissions in multiple sclerosis patients in Southwest Finland in 2009–2018

BackgroundMultiple sclerosis (MS) patients are at increased risk for infections. The aim of this study was to investigate the trends in hospital admissions of patients with MS and to identify the factors predisposing to infection-related admissions.MethodsHospital admissions with MS as a primary or an auxiliary diagnosis in the hospital district of Southwest Finland in 2009–2018 were searched and MS patients with infection admissions compared with other MS patients in the hospital district. Data were derived from hospital registries, patient charts and the Finnish MS register. Group comparisons were performed using Pearson´s chi-squared test, Fisher´s exact test or Wilcoxon rank sum test. Overdispersion-adjusted Poisson regression was used to analyze the annual admission numbers and multivariable logistic regression to examine the predictors of infection-related admissions.Results1380 hospital admissions for 532 patients were identified. The annual number of admissions decreased by 8.9% annually (pConclusionHospital admissions, with or without an infection, have become more infrequent in MS patients of Southwest Finland over the decade from 2009 to 2018. Infection-related admissions were associated with lesser use of DMTs, older age, male gender and disability.</div

Progressive multifocal leukoencephalopathy in Finland: a cross-sectional registry study

OBJECTIVE:To investigate if progressive multifocal leucoencephalopathy (PML) incidence has increased in Finland like in the neighbouring Sweden.METHODS: National administrative registries were searched for all PML admissions aged 16 years or more in 2004-2014 on all neurological and internal medicine wards in Finland. The mortality data of the patients was extracted from the national causes of death registry. National level data on annual predisposing drug use was obtained from the national pharmaceutical authority.RESULTS: We identified 35 PML cases (57% male) with a peak in 2010-2011 that amounted to 49% of all cases. The annual incidence for the entire study period was 0.072/100,000 person-years (95% CI 0.050-0.10) with no temporal trend (p = 0.18). Mean age was 57 years (22-88 years) with no sex difference (p = 0.42). Neoplasms (60%), HIV infection (17%) and systemic connective tissue disorders (CTD, 14%) were the most common predisposing conditions. MS was recorded in three cases (9%). The national level use of drugs that predispose to PML increased during the study period, with the exceptions of alemtuzumab and fludarabine. Overall survival was 85% at 90 days, 79% at 1 year, and 66% at 5 years. Survival was worst in patients with malignancy and best in patients with CTD.CONCLUSIONS: PML most often occurs in patients with malignancies and patients with HIV or CTD cover a third. PML incidence in Finland is lower than in Sweden and shows no temporal trend despite increasing use of predisposing drugs. Mortality after PML varies according to the predisposing condition.</div

Miksi MS-tauti yleistyy?

MS-taudin esiintyvyys lisääntyy maailmanlaajuisesti, ja tauti on yleistynyt Suomessakin tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Potilaiden eliniän pidentyminen selittää osin esiintyvyyden lisääntymistä, mutta myös taudin ilmaantuvuuden lisääntymisestä Suomessa on havaintoja 30 viime vuoden ajalta. Tätä selittää taudin aiempaa varhaisempi toteaminen diagnostiikan kehittymisen myötä. Myös lääkehoitojen kehitys on korostanut varhaisen diagnoosin merkitystä. Muiden Pohjoismaiden tavoin MS-taudin riski on Suomessa suuri, mutta tutkimusten mukaan sairaus on aina ollut yleisempi Suomen länsi- ja lounaisosissa kuin muualla Suomessa. Esiintyvyyden alueelliset erot liittyvät mahdollisesti eroihin ympäristö- ja perinnöllisyystekijöissä sekä väestörakenteessa, ja niiden tarkempi tutkiminen saattaisi edistää tautimekanismien tuntemusta.publishedVersionPeer reviewe

Miksi MS-tauti yleistyy?

MS-taudin esiintyvyys lisääntyy maailmanlaajuisesti, ja tauti on yleistynyt Suomessakin tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Potilaiden eliniän pidentyminen selittää osin esiintyvyyden lisääntymistä, mutta myös taudin ilmaantuvuuden lisääntymisestä Suomessa on havaintoja 30 viime vuoden ajalta. Tätä selittää taudin aiempaa varhaisempi toteaminen diagnostiikan kehittymisen myötä. Myös lääkehoitojen kehitys on korostanut varhaisen diagnoosin merkitystä. Muiden Pohjoismaiden tavoin MS-taudin riski on Suomessa suuri, mutta tutkimusten mukaan sairaus on aina ollut yleisempi Suomen länsi- ja lounaisosissa kuin muualla Suomessa. Esiintyvyyden alueelliset erot liittyvät mahdollisesti eroihin ympäristö- ja perinnöllisyystekijöissä sekä väestörakenteessa, ja niiden tarkempi tutkiminen saattaisi edistää tautimekanismien tuntemusta

MS-tauti ja kognitiivinen toimintakyky

MS-taudin kognitiivisia oireita käsittelevä tutkimus on lisääntynyt eksponentiaalisesti 30 viime vuoden aikana. Kognitiiviset oireet tunnistetaan nykyään MS-taudin ydinoireiksi. Kognitiivisia häiriöitä, joista tyypillisimpiä ovat tiedonkäsittelyn hidastuminen ja muistivaikeudet, esiintyy arviolta joka toisella MS-tautia sairastavalla. Häiriöt voivat vaikuttaa laajasti potilaan elämänlaatuun. Tulevaisuudessa oireiden systemaattinen seuranta jo sairastumisen varhaisvaiheesta lähtien saattaisi auttaa hyödyntämään kognitiivista toimintakykyä sairauden etenemisen ja hoidon tehon seurannassa. Hyvä aivoterveys ja aktiivinen kognitiivisen toimintakyvyn käyttö todennäköisesti hidastavat oireiden ilmaantumista. Kognitiivisten häiriöiden kuntoutuksessa tarvitaan holistista otetta sekä monimuotoisten kuntoutusmenetelmien hyödyntämistä.</p