Menneisyys ruotsinsuomalaisten muuttokertomuksissa

Analysoin 17 haastattelua, jotka Nordiska museetin tutkija Birger Grape teki Virsbossa touko-marraskuussa 1974. Lähtökohtana on ajatus siitä, että päätös muuttaa toiseen maahan on osoitus oman elämän ennakoimiseen liittyvästä elämänhallinnasta. (Anttonen 2006, 184.) Muuttopäätös on todennäköisesti sisältänyt tavalla tai toisella haaveen paremmasta elämästä, muutoksesta johonkin. Haastattelussa virsbonsuomalaiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa he ikään kuin ovat punninneet hyvän elämän aineksia. Vastasiko muutto odotuksia? Minkälaiseksi elämä Ruotsissa oli muotoutunut? Minkälaisena virsbonsuomalaisten menneisyys välittyi haastatteluissa ja valokuvissa

Nostalgian etnografia : Nordiska museetin tutkijat haastattelemassa ruotsinsuomalaisia

lehti ilmestyy vuoden 2016 alussaPeer reviewe

Arkipäivän kielipolitiikkaa : Ruotsinsuomalaisten naisten kokemuksia

Artikkelissa analysoidaan ruotsinsuomalaisten nasten arkipäivän kokemuksia uudessa kotimaassa aikana, jolloin he eivät vielä osanneet kovinkaan hyvin ruotsia. Kansatieteellinen tutkimus perustuu tekijän omiin haastatteluihin Västeråsissa.Peer reviewe

”I just left”: Narrated Female Migration Experiences

Peer reviewe

Exploring multicultural belonging

Čeginskas, Viktorija L. A. 2015. Exploring Multicultural Belonging. Individuals across Cultures, Languages and Places. Turun yliopiston julkaisuja 411. Turku: Turun yliopisto. 161 pp. Diss. ISBN 978-951-29-6334-8 (print). ISBN 978- 951-29-6335-5 (electronic). ISSN 0082-6987

The Green Belt Undone

metsäteollisuus, deindustrialisaatio, kansatiede, Suomi, LappiPeer reviewe

Opitun ja aistien varassa - Työn arjen teknologinen muutos

kansatiede, arki, aistit, uitto, metsähistoria, Lappi, ty

Ei omena kauas puusta putoa : Ruotsinsuomalaisten naisten ylirajaiset sukupolvet Ruotsin työmarkkinoilla

Artikkelissa tarkastellaan toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneita sekä heidän tyttäriään Ruotsin työmarkkinoilla. Ensimmäisen polven siirtolaisnaiset työskentelivät useimmiten niin sanotuissa siirtolaisuusammateissa, joissa kielitaitoa ei tarvittu. Tyttärille kielitaitoisina avautuivat laajemmat työmarkkinat. Artikkelissa sukupolvet ovat fiktiivisiä siinä mielessä, että kyse ei ole äiti-tytär-pareista, vaan aineistot tulevat eri äideiltä (Snellman) ja tyttäriltä (Weckström).Peer reviewe

Tiedon ja taidon kierto: maastamuuttajien Suomi ja Ruotsi

Peer reviewe