”Ne eivät halua päästää sinua etenemään täällä”

Helsingin yliopistolla syrjittiin 1930-luvulla juutalaisia, mikä teki akateemiselle uralle pääsemisestä heille käytännössä mahdotonta. Lääkäriksi opiskelleen isämme Leo Skurnikin tapaus ei ollut yksittäinen sattumus

Suomen pankkihistorian ensimmäinen nurkanvaltaus – kuka, mitä, miksi?

Suomen pankkihistoria on tunnetusti värikästä. Pankkeja on syntynyt, kaatunut ja yhdistynyt toisiinsa. Eräs varhainen draama, joka oli omassa lajissaan ensimmäinen, koettiin jo 1910-luvulla. Silloin tapahtui Helsingin Osakepankin nurkanvaltaus. Vastikään julkisuuteen tulleet ruotsalaiset arkistolähteet valottavat sitä uudesta näkökulmasta

Yhteiskunnallisten olojen vapautuminen 1900-luvun alussa hyödytti myös Suomen juutalaisia

Vakiintuneen historiankirjoitus on tähän asti korostanut sitä tosiasiaa, että juutalaisilta puuttuivat Suomessa vuoden 1918 alkuun asti kansalaisoikeudet. Heidän asumistaan ja elinkeinoharjoittamistaan rajoitettiin, ja omistaminen oli heiltä ankarasti kielletty. Eikä tämä olekaan väärä kuva. Näin lait asioista määräsivät. Se vaikeutti juutalaisten elämää ja teki siitä epävarmaa. Suomesta karkotettiinkin vielä1890-luvun alussa noin kolmannes silloin asuneista juutalaisista. Käytännössä asiat alkoivat kuitenkin muuttua liberaalimpaan suuntaan jo pari vuosikymmentä ennen kansalaisoikeuksien myöntämistä. Skurnik-veljesten ja heidän isänsä varhaiset kunnianhimoiset liiketoiminnat ovat tässä suhteessa valaisevia esimerkkejä, mutta eivät suinkaan ainoita

Suomalaisen talousmallin murros : suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen

Tutkimukseni kohteena on Suomen talousmalli ja siinä viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut murros. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata suomalaista talousmallia ja selittää siinä tapahtuneita muutoksia. Vastauksia haetaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen on nykyinen suomalainen talousmalli? Mitä uutta ja vanhaa nykyinen malli sisältää? 2) Miten nykytilanteeseen on tultu, mitkä ovat olleet tapahtuneiden muutosten taustalla vaikuttaneet prosessit ja retoriikka, ja mikä on ollut muutosten taloudellis-yhteiskunnallinen logiikka? 3) Millainen rooli osuustoiminnalla on ollut talousmallin muutoksessa? Mitä osuustoiminnan suhde omistajuus- ja yhteistyökysymyksiin kertoo näiden tekijöiden merkityksestä suomalaisen talousmallin muutoksessa? 4) Miksi suomalaista talousmallia syvällisellä tavalla muuttanut 1980- ja 1990-lukujen yhteiskunnallinen todellisuus yllätti taloudelliset toimijat? Tutkimus toteutetaan vaiheittain. Alustavan työhypoteesin aikaansaamiseksi aihetta lähestytään ensivaiheessa viime vuosina tiedeyhteisöissä kehittyneen aikalaisdiagnoosin ja salapoliisimetodin, peirceläisen abduktion hengessä. Sen jälkeen keskeisiä murrosprosesseja ja suomalaisen talousmallin muutosta analysoidaan neoinstitutionalismin puitteissa kehittyneiden liiketoimintamalli- ja varieties on capitalism -tutkimussuuntien sekä uuden organisaatiotaloustieteen tarjoamissa tarkastelukehikoissa. Aikaisempiin talousmallitutkimuksiin nähden, joissa selityksiä tapahtuneille muutoksille on haettu joko institutionaalisista lähtökohdista tai yrityslähtöisesti, tämä tutkimus tuo uutena ulottuvuutena mukaan yksittäisten toimijoiden, erityisesti keskeisten päätöksentekijöiden (valtaeliitin) roolin muutosprosesseissa sekä niiden taustalla vaikuttaneessa toiminnassa ja strategioissa. Tämän vuoksi tarkasteltavaa aihepiiriä lähestytään sisältä ulospäin käyttäen tutkimusaineistona mahdollisimman autenttista ensikäden tietoa. Valittu tutkimusote yhdistää sekä makro- että mikrotutkimusta. Aihepiiriä tarkastellaan erityisesti osuustoiminnan ja siellä nimenomaan omistajuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Kirja ei ole kuitenkaan varsinaisesti osuustoimintatutkimus tai ”vain” tutkimus osuustoiminnasta. Se on tutkimus suomalaisen talousmallin muutoksesta osuustoiminnan ja siten yritystoiminnan valtavirtaan nähden vaihtoehtoisen omistamis- ja organisointimallin näkökulmasta. Suomalaisessa talousmallissa on tapahtunut viime vuosikymmeninä kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen siirtymä koordinoidusta markkinataloudesta kohti liberaalia markkinataloutta. Talousmallin muutosprosessi on kuitenkin vielä monelta osin kesken, eikä täsmällisesti tiedetä, millaiseksi se kehittyy. Näin ollen vielä ei voida sanoa, kuinka täydellisesti muutos toteutuu, mitä vanhaa jää vielä jäljelle ja mitkä osat tulevat menestymään uudessa institutionaalisessa ympäristössä. Yksi kirjan keskeisiä johtopäätöksiä on, että tämän siirtymän myötä Suomeen on kehittynyt kaksinapainen talous ja sen pohjalle globaalikilpailun ja kansallisen yhteistyön kaksinapainen suomalainen talousmalli. Nykyisen kaksinapaisen talousmallimme yhden ääripään muodostaa ”pii- ja puujalkainen” vientivetoinen globaalinapa ja toisen osuustoiminnan sekä muun jäsen- ja asiakasomisteisen yritystoiminnan muodostama kotimarkkinalähtöinen Suomi-napa. Kotimaisena ja kansantalouden kokonaisriskiä alentavana taloudellisena rakenteena osuustoiminnalla on uudessa kaksinapaisessa talousmallissa tärkeä kansalliseen strategiaan, suomalaisen talouselämän ja kansantalouden omaehtoisten kehittämisedellytysten varmistamiseen, liittyvä erityisrooli

The role of co-operative entrepreneurship in the modern market environment

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist