URBAN CIRCULAR TRANSITION : Case Study : City of Turku – the current systemic state and future development potential for 2030

The prevailing linear economic model is reaching the end of its life cycle as the continuous population and economic growth are endangering the access to vital resources. Urbanization has created significant concentrations of population, where the diminished supply of resources realizes. This positions urban areas to a focal role in developing a more sustainable economic model. Circular economy is an emerging economic model promising decoupling of economic growth from resource usage by increasing resource efficiency and circulating the resources. The city of Turku actively invests in the development of circular economy and pursuits to advance the opportunities of other cities to join the cause. This study will draw a picture of the current systemic circular state of Turku and analyze it through the Urban nexus framework. The method of the study is an inductive case study primarily based on expert interviews. The discussion verifies enablers of circular economy and evaluates the future development potential of circular economy generally and in the city of Turku. Based on the application of the Urban nexus framework and empirical date, an urban system circular transition management plan is proposed as a result of the study.Vallitseva lineaarinen talousmalli on saapumassa elinkaarensa loppuvaiheeseen jatkuvan väestön- ja talouskasvun ylittäessä ympäristön kantokyvyn ja vaarantaessa elintärkeiden resurssien saatavuuden. Kaupungistuminen on luonut merkittäviä väestökeskittymiä, joissa resurssien heikentynyt saatavuus realisoituu, mikä asettaa kaupungit keskeiseen rooliin kestävämmän talousmallin kehittäjänä. Kiertotalous on nouseva talousmalli, jonka lupauksena on erottaa toisistaan talouskasvu ja resurssien kasvava tarve tehostamalla resurssien käyttöä ja kiertoa. Turun kaupunki panostaa kiertotalouden kehittämiseen aktiivisesti ja pyrkii toimillaan edistämään myös muiden kaupunkien edellytyksiä kiertotalouden kehittämiseen. Tämä tutkimus tekee katsauksen kiertotalouden edistämisen nykytilanteeseen Turun kaupungissa ja analysoi sitä systemaattisesti Urban nexus-viitekehyksen kautta tavoitteenaan todentaa kiertotalouden mahdollistajia ja arvioida kierotalouden tulevaisuuden näkymiä sekä Turun kaupungissa että yleisesti. Tutkimuksen tuloksena esitetään Urban nexus- viitekehykseen sekä empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva kaupunkiympäristön kiertotaloussiirtymän johtamissuunnitelma

ICLEI Green Circular Cities Coalition : feasibility study to build an active network of circular economy actors in the Turku region

The City of Turku and Finland Futures Research Centre have conducted a joint feasibility study to deter-mine the preconditions for the Turku region to take part in the Green Circular Cities Coalition initiated by ICLEI – Local Governments for Sustainability.Circular economy was examined through the six thematic sectors determined by ICLEI: urban spatial planning and governance, circular public procurement and supply chain, circular industrial park, municipal resource management, buildings and construction and water-food-energy nexus. Circular economy was recognised widely through the operations aimed at increasing resource efficiency and transitioning from a linear economy paradigm to a circular one, for example renewable energy sources, recycling, reuse, shar-ing platforms, bio economy and cleantech.Turku urban spatial planning has implemented circular economy solutions in its master plan by plan-ning new residential areas in old industrial areas located near the city centre and having access to public transportation. A more specific city plan requires construction companies to build circularity-advancing solutions, making the structure of the city denser and intensifying the implementation of life cycle assess-ment. Transportation and street planning are moving towards more environmentally neutral public trans-portation and sharing solutions for more efficient use of bikes and other vehicles. Green area planning has employed a new method called “blue-green factor” which determines the minimum amount of green areas in a property in relation to living areas. Stormwater directing solutions have also been intensified. Circular economy is a strong theme in the three spearhead projects of the City of Turku; Development of the city centre, Turku Science Park development and Smart and Wise Turku.On 11 June 2018, the Turku City Council approved the climate plan, which sets carbon neutrality by 2029 as the main target of its climate policy. Through the development work of its strategic entities, the City of Turku has been the local engine for advancing circularity. The general atmosphere towards climate actions among residents and officials of the city of Turku is positive, which is good, since a lot of partici-pation, solutions and work is required to reach the ambitious climate goals.Public procurement has the responsibility to set an example and the power to be a substantial influ-encer in developing corporate operations towards circularity. Challenges for advancing public procurement include tight legislation in tendering, lack of impartial quality criteria and follow-up systems and the low degree of readiness of circular economy products available on the market. The strategic procurement department of Turku is working with a “guide for sustainable procurement”, which aims to advance tender-ing quality criteria to support a sustainable procurement process.The main industrial fields of the Turku region are bio, ICT, marine and metal industries, construction and logistics, all with great potential for circular economy advancement. Bio-economy includes chemistry, medicine and food industries, agriculture and strong research in these fields. Turku Science Park Oy, a strategic entity of Turku, operates through its Clean team in innovation co-creation with local corporations, thus advancing industrial symbiosis. Turku University of Applied Sciences has a strong standing in circular economy business model creation and co-operation with local companies. Larger corporations have been aware of circularity and active in creating solutions for a long time. Smaller companies have less resources, but they are able to join circular operations through subcontracting.The municipal waste management of Turku is a joint solution of 17 municipalities with 12 waste centres and waste separation stations with Topinpuisto as the centre and showroom of circular economy. In 2021, a new ecological waste burning power plant will be opened in Salo, near Turku. A relevant field of action in the Turku area is textile recycling, which has been advanced through numerous projects. A pilot plant for textile recycling is being opened in Turku and the aim is to open a larger scale plant in the coming years.Approximately one third of greenhouse gas emissions is from buildings and construction, which gives them a central role in achieving the climate goals. Building circularity can be determined by the master plan and plot transfer clauses to some extent, which gives the city a substantial opportunity to guide con-struction company operations towards circularity. The city builds infrastructure and green areas in which the circularity of land masses is a considerable theme. The life cycle energy consumption of a building can be significantly affected through the planning and building phases. Circular solutions regarding existing buildings are improvement of energy efficiency, increasing the usage of space, making the life of a building longer through maintenance, renovation and restructuring or changing the purpose of use. End-of life-circularity considers how to circulate and reuse the building materials.The water-food-energy nexus is an internationally significant theme, since water is one of the most endangered resources and food and energy production are among the most polluting industrial sectors. The Turku region possesses substantial knowledge in the circular waste water purification system, which creates more energy than it consumes. Water-related themes are regionally strong through Baltic Sea protection and research. The Turku region is one of the centres of agriculture, food chains and food pro-duction, where research is strong and circularity is an important theme. The varieties cultivated in South-west Finland are very diverse, which also helps the area prepare for climate change. In energy production, the focus is on increasing renewable sources, utilising waste energy of industrial processes, energy stor-age and increasing energy efficiency solutions. Energy research is strong in the universities of the Turku area.As part of this feasibility study, the readiness of local actors to participate in the ICLEI GCCC co-operation was assessed. Most of the actors interviewed were interested. Some were even enthusiastic towards the co-operation, asserting that the contents need to be concrete and advance circular solutions in the Turku region. Turku possesses interesting contents in each thematic sector that can be included in the co-operation. Before the final selection of thematic sectors, it is important to discuss and agree with local actors, whether to select contents in which Turku is already strong or contents where Turku needs clear support from the network. Before conclusion it would also be interesting to communicate with other cities and find out what themes and which sectors they will bring to GCCC in order to create meaningful and influential co-operation.</p

ICLEI Green Circular Cities Coalition : toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimija- verkoston rakentamiseksi Turun seudulla

Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainability käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkostoon Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC)Kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin; Kaupunkisuunnittelu ja hallinto, rakennukset ja rakentaminen, julkiset hankinnat, teolliset symbioosit, kunnallinen jätehuolto ja vesi-ruoka-energia nexus puitteissa. Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö, alustatalous, biotalousratkaisut ja cleantech, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.Kaupunkisuunnittelussa kiertotalousratkaisuja on toteutettu yleiskaavoituksessa kaavoittamalla uusia alueita entisten teollisuusalueiden paikalle keskustan läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asemakaavoituksessa on käytetty kiertotalouteen ohjaavia määräyksiä, kaupunkirakenteen tiivistä-mistä täydennysrakentamisella ja otetaan jatkuvasti käyttöön enemmän elinkaariajattelua ja laskentaa. Liikenne ja katusuunnittelussa toteutetaan ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä, jakamisalustoja ja pohditaan myös yhteiskäytön lisäämisratkaisuja. Viheraluesuunnittelussa on otettu käyttöön siniviherkerroin määrittelemään viheralueiden määrää suhteutettuna asuinneliöihin ja kehitetty hulevesiratkaisuja. Turun seudun kärkihankkeet Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku sisältävät runsaasti kiertotalousajattelua ja mahdollisuuksia sen laajentamiselle.Turun kaupungin valtuusto hyväksyi 11.6.2018 ilmastosuunnitelman, jonka mukaisesti ilmastopolitiikan päätavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki on strategisten yhteisöidensä kautta ollut jo vuosien ajan kiertotalouden ratkaisuiden veturi alueella. Yleisilmapiiri Turun kaupungissa ja sen hallinnossa on kehittynyt vahvasti ilmastomyönteisempään suuntaan, mikä onkin hyvä, koska osallistamista, ratkaisuja ja paljon työtä on edessä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.Julkisilla hankinnoilla on sekä esimerkin näyttämisen velvollisuus, että volyyminsa vuoksi merkittävä rooli siinä, miten yritykset edistävät ilmastoystävällisempiä toimintatapoja. Julkisten hankintojen osalta haasteita kiertotalouden ratkaisuiden edistämiselle aiheuttavat tiukka kilpailutuslainsäädäntö, puolueettomien laatukriteerien ja seurantajärjestelmien puute sekä markkinoilla olevien ratkaisujen valmiusaste. Turun kaupungin strategisissa hankinnoissa on tekeillä ”Kestävän kehityksen hankintaopas”, jonka tavoitteena on edistää myös kilpailutuksen laatukriteerien valintaa suosimaan kestäviä ratkaisuja.Turun seudun päätoimialat ovat bio-ja ICT alat, meri- ja metalliteollisuus, rakentaminen, logistiikka sekä luovat alat, jotka ovat kaikki aloja, joissa kiertotaloutta voi edistää merkittävästi. Biotalouden osalta seudulla on paljon kemian-, lääke-, ja elintarviketeollisuutta sekä maataloutta ja niiden tutkimustoimintaa. Turku Science Park Oy toimii Clean-tiiminsä kautta vahvasti paikallisessa yrityskentässä ja edistää kierto-talouden teollisia symbiooseja. Turun ammattikorkeakoululla on vahva ote kiertotalouden liiketoimintaratkaisuihin ja yritysyhteistyöhön. Suuret yritykset ovat jo pitkään olleet tietoisia kiertotaloudesta ja etsineet aktiivisesti ratkaisuja. Pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja, mutta niitä liittyy kiertoihin mukaan esimerkiksi alihankinnan kautta.Turun seudullinen jätehuolto on 17 kunnan toteuttaman yhteistyöratkaisu. Yhtiöllä on 12 jätekeskusta ja lajitteluasemaa kiertojen edistämiseksi, joista Topinpuisto on Turun kiertotalouden keskus. Vuonna 2021 on valmistumassa ekovoimala Saloon. Merkittävä seudullinen ratkaisu on tekstiilien kierrätys, jota on vuosien ajan edistetty yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Telaketjussa. Tekstiilien kierrätykseen on valmistu-massa koelaitos, josta pyritään etenemään merkittävän volyymin toimintaan lähivuosien aikana.Noin kolmasosa Suomen kasvihuonepäätöistä aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta, mikä sijoittaa ne keskeiseen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudisrakentamisessa toimitaan yleiskaavan ja tontinluovutusehtojen puitteissa, mikä antaa kaupungille merkittävän ohjausvaikutusmahdollisuuden rakennusliikkeiden toimintaan nähden. Kaupunki toteuttaa myös omaa rakentamista, esimerkkinä infran ja viheralueiden rakennus, joiden osalta maamassojen kierto ja on merkittävässä roolissa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa pystytään vaikuttamaan merkittävästi elinkaarenaikaiseen energiankulutukseen. Ole-massa oleviin rakennuksiin liittyvät kiertotalousratkaisut koskevat energiatehokkuuden parantamista, tilojen käyttöasteen nostamista, rakennusten elinkaaren pidentämistä kunnossapidon, saneerauksen ja käyttötarkoituksen muutosten kautta ja lopulta purettavien rakennusten purkujätteen käsittelyä uusiomateriaaleiksi.Vesi-ruoka-energia nexus on kansainvälisesti merkittävä, koska vesi on yksi uhanalaisia resursseja ja ruoan ja energiantuotannot ovat merkittävä ilmastovaikutusten lähde. Turun seudulla on merkittävää osaamista jätevesien kiertotalouden mukaisesta puhdistusjärjestelmästä, joka tuottaa energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Samoin Itämeren suojelun ja tutkimuksen kautta veteen liittyvät teemat ovat seudullisesti vahvoja. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maatalouden, ruokaketjujen ja elintarviketuotannon keskeisiä paikkoja, mistä johtuen tutkimusosaaminen on vahvaa ja kiertotalousratkaisut keskeisiä. Varsinais-Suomen alueella viljellään eri lajikkeita monipuolisesti, joka auttaa aluetta myös ilmastonmuutokseen varautumisessa. Energian osalta keskitytään uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen, hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian varastointiin ja energiatehokkaampien ratkaisujen luomiseen. Energiaan liittyvä tutkimus on myös vahvaa seudun korkeakouluissa.Osana tutkimusta on selvitetty myös paikallisten toimijoiden kiinnostusta osallistua ICLEI GCCC verkoston kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaanotto on ollut kiinnostunut, osin jopa innostunut niillä edellytyksiin, että valittavien teemojen sisältö on konkreettinen ja yhteistyö edistää Turun seudun kiertotaloutta. Jokaisessa teemassa on löydettävissä selkeitä vahvoja sisältöjä, joita Turku voi tuoda osaksi ICLEI GCCC verkoston yhteistyötä. Ennen lopullista valintaa on tärkeää keskustella yksityiskohtaisemmin paikallisten toimijoiden kanssa siitä, valitaanko sisältöjä, joissa Turun seudulla on jo nyt vahvaa osaamista vai sisältöjä, joissa tarvitaan selkeää verkoston tukea. Päätöstä tehtäessä olisi kiinnostavaa myös kuulla minkälaisilla teemoilla muut GCCC verkoston kaupungit ovat tulossa mukaan ja minkälaisia tarpeita heillä on, jotta saadaan kehitettyä mahdollisimman merkityksellistä ja vaikuttavaa yhteistyötä.</p

ICLEI Green Circular Cities Coalition : toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimija- verkoston rakentamiseksi Turun seudulla

Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainability käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkostoon Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC) Kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin; Kaupunkisuunnittelu ja hallinto, rakennukset ja rakentaminen, julkiset hankinnat, teolliset symbioosit, kunnallinen jätehuolto ja vesi-ruoka-energia nexus puitteissa. Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö, alustatalous, biotalousratkaisut ja cleantech, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen. Kaupunkisuunnittelussa kiertotalousratkaisuja on toteutettu yleiskaavoituksessa kaavoittamalla uusia alueita entisten teollisuusalueiden paikalle keskustan läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asemakaavoituksessa on käytetty kiertotalouteen ohjaavia määräyksiä, kaupunkirakenteen tiivistä-mistä täydennysrakentamisella ja otetaan jatkuvasti käyttöön enemmän elinkaariajattelua ja laskentaa. Liikenne ja katusuunnittelussa toteutetaan ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä, jakamisalustoja ja pohditaan myös yhteiskäytön lisäämisratkaisuja. Viheraluesuunnittelussa on otettu käyttöön siniviherkerroin määrittelemään viheralueiden määrää suhteutettuna asuinneliöihin ja kehitetty hulevesiratkaisuja. Turun seudun kärkihankkeet Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku sisältävät runsaasti kiertotalousajattelua ja mahdollisuuksia sen laajentamiselle. Turun kaupungin valtuusto hyväksyi 11.6.2018 ilmastosuunnitelman, jonka mukaisesti ilmastopolitiikan päätavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki on strategisten yhteisöidensä kautta ollut jo vuosien ajan kiertotalouden ratkaisuiden veturi alueella. Yleisilmapiiri Turun kaupungissa ja sen hallinnossa on kehittynyt vahvasti ilmastomyönteisempään suuntaan, mikä onkin hyvä, koska osallistamista, ratkaisuja ja paljon työtä on edessä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Julkisilla hankinnoilla on sekä esimerkin näyttämisen velvollisuus, että volyyminsa vuoksi merkittävä rooli siinä, miten yritykset edistävät ilmastoystävällisempiä toimintatapoja. Julkisten hankintojen osalta haasteita kiertotalouden ratkaisuiden edistämiselle aiheuttavat tiukka kilpailutuslainsäädäntö, puolueettomien laatukriteerien ja seurantajärjestelmien puute sekä markkinoilla olevien ratkaisujen valmiusaste. Turun kaupungin strategisissa hankinnoissa on tekeillä ”Kestävän kehityksen hankintaopas”, jonka tavoitteena on edistää myös kilpailutuksen laatukriteerien valintaa suosimaan kestäviä ratkaisuja. Turun seudun päätoimialat ovat bio-ja ICT alat, meri- ja metalliteollisuus, rakentaminen, logistiikka sekä luovat alat, jotka ovat kaikki aloja, joissa kiertotaloutta voi edistää merkittävästi. Biotalouden osalta seudulla on paljon kemian-, lääke-, ja elintarviketeollisuutta sekä maataloutta ja niiden tutkimustoimintaa. Turku Science Park Oy toimii Clean-tiiminsä kautta vahvasti paikallisessa yrityskentässä ja edistää kierto-talouden teollisia symbiooseja. Turun ammattikorkeakoululla on vahva ote kiertotalouden liiketoimintaratkaisuihin ja yritysyhteistyöhön. Suuret yritykset ovat jo pitkään olleet tietoisia kiertotaloudesta ja etsineet aktiivisesti ratkaisuja. Pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja, mutta niitä liittyy kiertoihin mukaan esimerkiksi alihankinnan kautta. Turun seudullinen jätehuolto on 17 kunnan toteuttaman yhteistyöratkaisu. Yhtiöllä on 12 jätekeskusta ja lajitteluasemaa kiertojen edistämiseksi, joista Topinpuisto on Turun kiertotalouden keskus. Vuonna 2021 on valmistumassa ekovoimala Saloon. Merkittävä seudullinen ratkaisu on tekstiilien kierrätys, jota on vuosien ajan edistetty yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Telaketjussa. Tekstiilien kierrätykseen on valmistu-massa koelaitos, josta pyritään etenemään merkittävän volyymin toimintaan lähivuosien aikana. Noin kolmasosa Suomen kasvihuonepäätöistä aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta, mikä sijoittaa ne keskeiseen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudisrakentamisessa toimitaan yleiskaavan ja tontinluovutusehtojen puitteissa, mikä antaa kaupungille merkittävän ohjausvaikutusmahdollisuuden rakennusliikkeiden toimintaan nähden. Kaupunki toteuttaa myös omaa rakentamista, esimerkkinä infran ja viheralueiden rakennus, joiden osalta maamassojen kierto ja on merkittävässä roolissa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa pystytään vaikuttamaan merkittävästi elinkaarenaikaiseen energiankulutukseen. Ole-massa oleviin rakennuksiin liittyvät kiertotalousratkaisut koskevat energiatehokkuuden parantamista, tilojen käyttöasteen nostamista, rakennusten elinkaaren pidentämistä kunnossapidon, saneerauksen ja käyttötarkoituksen muutosten kautta ja lopulta purettavien rakennusten purkujätteen käsittelyä uusiomateriaaleiksi. Vesi-ruoka-energia nexus on kansainvälisesti merkittävä, koska vesi on yksi uhanalaisia resursseja ja ruoan ja energiantuotannot ovat merkittävä ilmastovaikutusten lähde. Turun seudulla on merkittävää osaamista jätevesien kiertotalouden mukaisesta puhdistusjärjestelmästä, joka tuottaa energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Samoin Itämeren suojelun ja tutkimuksen kautta veteen liittyvät teemat ovat seudullisesti vahvoja. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maatalouden, ruokaketjujen ja elintarviketuotannon keskeisiä paikkoja, mistä johtuen tutkimusosaaminen on vahvaa ja kiertotalousratkaisut keskeisiä. Varsinais-Suomen alueella viljellään eri lajikkeita monipuolisesti, joka auttaa aluetta myös ilmastonmuutokseen varautumisessa. Energian osalta keskitytään uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen, hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian varastointiin ja energiatehokkaampien ratkaisujen luomiseen. Energiaan liittyvä tutkimus on myös vahvaa seudun korkeakouluissa. Osana tutkimusta on selvitetty myös paikallisten toimijoiden kiinnostusta osallistua ICLEI GCCC verkoston kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaanotto on ollut kiinnostunut, osin jopa innostunut niillä edellytyksiin, että valittavien teemojen sisältö on konkreettinen ja yhteistyö edistää Turun seudun kiertotaloutta. Jokaisessa teemassa on löydettävissä selkeitä vahvoja sisältöjä, joita Turku voi tuoda osaksi ICLEI GCCC verkoston yhteistyötä. Ennen lopullista valintaa on tärkeää keskustella yksityiskohtaisemmin paikallisten toimijoiden kanssa siitä, valitaanko sisältöjä, joissa Turun seudulla on jo nyt vahvaa osaamista vai sisältöjä, joissa tarvitaan selkeää verkoston tukea. Päätöstä tehtäessä olisi kiinnostavaa myös kuulla minkälaisilla teemoilla muut GCCC verkoston kaupungit ovat tulossa mukaan ja minkälaisia tarpeita heillä on, jotta saadaan kehitettyä mahdollisimman merkityksellistä ja vaikuttavaa yhteistyötä

ICLEI Green Circular Cities Coalition : feasibility study to build an active network of circular economy actors in the Turku region

The City of Turku and Finland Futures Research Centre have conducted a joint feasibility study to deter-mine the preconditions for the Turku region to take part in the Green Circular Cities Coalition initiated by ICLEI – Local Governments for Sustainability. Circular economy was examined through the six thematic sectors determined by ICLEI: urban spatial planning and governance, circular public procurement and supply chain, circular industrial park, municipal resource management, buildings and construction and water-food-energy nexus. Circular economy was recognised widely through the operations aimed at increasing resource efficiency and transitioning from a linear economy paradigm to a circular one, for example renewable energy sources, recycling, reuse, shar-ing platforms, bio economy and cleantech. Turku urban spatial planning has implemented circular economy solutions in its master plan by plan-ning new residential areas in old industrial areas located near the city centre and having access to public transportation. A more specific city plan requires construction companies to build circularity-advancing solutions, making the structure of the city denser and intensifying the implementation of life cycle assess-ment. Transportation and street planning are moving towards more environmentally neutral public trans-portation and sharing solutions for more efficient use of bikes and other vehicles. Green area planning has employed a new method called “blue-green factor” which determines the minimum amount of green areas in a property in relation to living areas. Stormwater directing solutions have also been intensified. Circular economy is a strong theme in the three spearhead projects of the City of Turku; Development of the city centre, Turku Science Park development and Smart and Wise Turku. On 11 June 2018, the Turku City Council approved the climate plan, which sets carbon neutrality by 2029 as the main target of its climate policy. Through the development work of its strategic entities, the City of Turku has been the local engine for advancing circularity. The general atmosphere towards climate actions among residents and officials of the city of Turku is positive, which is good, since a lot of partici-pation, solutions and work is required to reach the ambitious climate goals. Public procurement has the responsibility to set an example and the power to be a substantial influ-encer in developing corporate operations towards circularity. Challenges for advancing public procurement include tight legislation in tendering, lack of impartial quality criteria and follow-up systems and the low degree of readiness of circular economy products available on the market. The strategic procurement department of Turku is working with a “guide for sustainable procurement”, which aims to advance tender-ing quality criteria to support a sustainable procurement process. The main industrial fields of the Turku region are bio, ICT, marine and metal industries, construction and logistics, all with great potential for circular economy advancement. Bio-economy includes chemistry, medicine and food industries, agriculture and strong research in these fields. Turku Science Park Oy, a strategic entity of Turku, operates through its Clean team in innovation co-creation with local corporations, thus advancing industrial symbiosis. Turku University of Applied Sciences has a strong standing in circular economy business model creation and co-operation with local companies. Larger corporations have been aware of circularity and active in creating solutions for a long time. Smaller companies have less resources, but they are able to join circular operations through subcontracting. The municipal waste management of Turku is a joint solution of 17 municipalities with 12 waste centres and waste separation stations with Topinpuisto as the centre and showroom of circular economy. In 2021, a new ecological waste burning power plant will be opened in Salo, near Turku. A relevant field of action in the Turku area is textile recycling, which has been advanced through numerous projects. A pilot plant for textile recycling is being opened in Turku and the aim is to open a larger scale plant in the coming years. Approximately one third of greenhouse gas emissions is from buildings and construction, which gives them a central role in achieving the climate goals. Building circularity can be determined by the master plan and plot transfer clauses to some extent, which gives the city a substantial opportunity to guide con-struction company operations towards circularity. The city builds infrastructure and green areas in which the circularity of land masses is a considerable theme. The life cycle energy consumption of a building can be significantly affected through the planning and building phases. Circular solutions regarding existing buildings are improvement of energy efficiency, increasing the usage of space, making the life of a building longer through maintenance, renovation and restructuring or changing the purpose of use. End-of life-circularity considers how to circulate and reuse the building materials. The water-food-energy nexus is an internationally significant theme, since water is one of the most endangered resources and food and energy production are among the most polluting industrial sectors. The Turku region possesses substantial knowledge in the circular waste water purification system, which creates more energy than it consumes. Water-related themes are regionally strong through Baltic Sea protection and research. The Turku region is one of the centres of agriculture, food chains and food pro-duction, where research is strong and circularity is an important theme. The varieties cultivated in South-west Finland are very diverse, which also helps the area prepare for climate change. In energy production, the focus is on increasing renewable sources, utilising waste energy of industrial processes, energy stor-age and increasing energy efficiency solutions. Energy research is strong in the universities of the Turku area. As part of this feasibility study, the readiness of local actors to participate in the ICLEI GCCC co-operation was assessed. Most of the actors interviewed were interested. Some were even enthusiastic towards the co-operation, asserting that the contents need to be concrete and advance circular solutions in the Turku region. Turku possesses interesting contents in each thematic sector that can be included in the co-operation. Before the final selection of thematic sectors, it is important to discuss and agree with local actors, whether to select contents in which Turku is already strong or contents where Turku needs clear support from the network. Before conclusion it would also be interesting to communicate with other cities and find out what themes and which sectors they will bring to GCCC in order to create meaningful and influential co-operation

Arkiliikkumisesta bisnestä: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä.Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja.Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä.</p

ARKILIIKKUMISESTA BISNESTÄ: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä. Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja. Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelivat Suomen kiertotalouden strategista ohjelmaa laajan sidosryhmäjoukon tukemana keväällä 2020. Valmistelutyö toteutettiin teemakohtaisissa alaryhmissä, joista yksi keskittyi kuntia ja alueita koskevien tavoitteiden valmisteluun. Suomen ympäristökeskus osallistui kunnat ja alueet -teemaryhmän työhön tuottamalla tausta-aineistoa työn tueksi. Tämä raportti perustuu tähän vuonna 2020 tuotettuun taustamateriaaliin. Työssä arvioitiin kiertotalouden nykytilaa ja kehittämistarpeita kunnissa ja tehtiin toimenpide-ehdotuksia kunnille ja hallinnolle yleisesti. Tietoja ja esimerkkejä kerättiin useista eri hankkeista ja kuntien itse raportoimista kokemuksista. Suomessa on paljon kuntia, jotka ovat omissa strategioissaan ja sitoumuksissaan edistämässä siirtymistä kestävämpään tulevaisuuteen. Kiertotalous on nähty tässä muutoksessa välttämättömänä keinona, jolla tuotetaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa ja vähennetään luonnonvarojen käyttöä. Kiertotalouspolitiikkaa voidaan kuvata laajaksi kokonaisuudeksi monenlaisia politiikkatoimia, joiden tavoitteena on ratkaista hyvin moniulotteisia kestävyysongelmia. Kiertotalouspolitiikan myötä jo käynnissä oleva siirtyminen kiertotalouteen ja sen myötä kierrätysmateriaalien käyttö, materiaalien arvon säilyttäminen ja luonnonvarojen käytön vähentäminen voivat synnyttää paikallisia selviytymiskeinoja. Globaalien tuotantoketjujen häiriintyessä lyhyemmät, paikalliset tuotantoketjut voivat rakentua paikkaamaan esim. energiantarvetta uusiutuvalla energialla, maatalouden lannoitepulaa viljelykierrolla ja kierrätyslannoitteilla ja kehittää kierrätysmateriaalien markkinoita. Työssä tunnistettiin merkittävät toiminta-alueet, joissa kunnilla on mahdollisuus edistää kiertotaloutta. Nämä löytyvät kuntien strategisessa johtamisessa, jakamistalouden ratkaisujen edistämisessä, investointien ja julkisten hankintojen toteutuksessa, kuntien koordinoimissa rakennushankkeissa, maankäytön suunnittelussa ja jäte- ja energiahuollon ratkaisuissa. Merkittävää potentiaalia löydettiin myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikan puolelta - yritysyhteistyöstä ja tutkimus- ja kokeiluhankkeista. Lisäksi kuntalaisten todettiin olevan kiertotalouden edistämisen suuri mahdollisuus: uudelleenkäytön lisääminen kierrätyskeskustoiminnan laajentamisen myötä, hävikkiruokapalveluiden tarjoaminen, kestävät liikkumismuodot ja luontosuhteen vahvistaminen voivat sopivan informaatio-ohjauksen ja oikein valitun seurantatiedon tuottamisen ohella olla vaikuttavia ja pysyviä ajureita kohti pysyvästi kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Kunnille ja alueille muotoiltiin neljä ydinviestiä kiertotalouden strategiseksi edistämiseksi: 1. Kiertotalous osaksi strategista johtamista: poikkihallinnollisuus, ennakoiva alue- ja taloussuunnittelu, vaikuttaminen omistajaohjauksessa ja riittävä resursointi kunnassa edistämään kiertotaloutta; 2. Kunnasta kiertotalouden alueellinen kokeilualusta: alueellisten verkostojen luominen ja ylläpito, kokeilukulttuurin vahvistaminen, esimerkkinä ja mahdollistajana toimiminen, yritysyhteistyö ja asukkaiden aktivointi; 3. Kiertotalousratkaisut osaksi hankintoja ja investointeja: Suunnitteluvaiheessa ja kilpailutuksessa huomioidaan kiertotalous. Hankintojen ja investointien vaikutuksia arvioidaan koko elinkaaren ajalta. Huomiota kiinnitetään erityisesti infra- ja talonrakentamisen kiertotalousratkaisuihin niiden luonnonvaranintensiivisyyden vuoksi sekä aleuiden käytön ennakoivaan suunnitteluun. 4. Kiertotalouden alueellinen mittaus ja seuranta: Konkreettisten kiertotaloustavoitteiden asettaminen luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, huolellinen ja ennakoiva systeeminen suunnittelu, toteutumisen mittaaminen ja onnistumisen arviointi, korjaavat toimet ja toimenpiteiden toteutuksen vastuuttaminen

Business from Everyday Physical Activity – A Futures Image of a Sustainable Business Ecosystem

The aim of the Healthy Lifestyles to Boost Sustainable Growth (STYLE) project is to find ways to increase the physical activity of people of different ages, so that the solutions promote both the use of active travel and businesses supporting an active lifestyle. In the spring of 2021, Finland Futures Research Centre held two workshops utilising the Mental Time Travel method. The workshops were organised as a mental time travel to the 2030s, to a Finland promoting physical activity, where the focus was on reflect on the business opportunities emerging from the promotion of everyday physical activity. From the results, a futures image of a physical-activity-promoting ecosystem was created