Critical review of allocation rules : the case of Finnish rainbow trout

201

Ecological arguments for local food entrepreneurs

201

Suomen kalatuotteiden elinkaariarviointi

Tutkimuksessa on elinkaariarvioinnin menetelmin arvioitu lähes kahdenkymmenen kotimaisen elintarvikkeeksi tarkoitetun kalajalosteen jalostuksen aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön. Tarkastelun kohteeksi oli valittu tuotantomääriltään merkittävimmät kalatuotteet. Lisäksi tarkastelussa oli mukana ulkomaisista kalajalosteista tonnikalasäilyke ja pakasteseiti. Jalostustoiminnan vaikutuksia verrattiin jalosteiden koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Jalostuksen merkitys tuotteiden koko elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutuksissa osoittautui hyvin pieneksi. Kasvatusvaiheen päästöt ovat hallitsevassa asemassa kasvatettuun kalaan perustuvan kalajalosteen kokonaisympäristövaikutuksissa. Silakan kalastus poistaa merestä ravinteita, millä on rehevöitymistä vähentävä vaikutus. Varsinaisessa jalostusvaiheessa merkittävässä roolissa on pakkausten valmistaminen. Itse jalostusprosessien merkitys jää file- ja pakastetuotteilla pienehköksi. Varsinkin savustettujen tuotteiden osalta jalostavien yritysten välillä on mm. energian kulutuksessa suuria eroja. Ulkomaisten kalatuotteiden alkutuotannon ja jalostuksen energiankulutus havaittiin pääpiirteissään korkeammaksi kuin kotimaisten

Lähiruoat julkisissa hankinnoissa - ympäristövaikutukset hankintakriteereinä

Tämä raportti kuvaa tuloksia erilaisista ympäristövaikutuslaskelmista, jotka tehtiin osana Kestävät Hankinnat-projektia. Projektin tarkoituksena oli tutkia kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä sekä kehittää ruokapalveluiden hankintaosaamista. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi hankkeessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä. Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski-Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista. Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin. Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi. Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin. Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.This report presents results of LCA-calculations for different food products as a part of the project entitled KeHa Sustainable Procurement. The aim of the project was to investigate possibilities to use sustainability aspects as procurement criteria in the procurement processes of the public sector. Different kinds of local food products from different parts of Finland were chosen as part of the piloting. One aspect of the project was to do life cycle assessment for these products and compare them to volume products. The main use of the results was to investigate possibilities to increase ecological sustainability in public procurement by preferring local food products There were eight pilot-cases altogether: Barley pie containing naked seeds of organic barley, traditional conventional integral rye bread and barley bread, organic oat from Swedish-speaking Ostrobothnia, strawberry puree from capital city area, strawberry smoothie from North Savo, unpeeled potato from Central Ostrobothnia, perch steak from Varsinais-Suomi and reindeer kibble from Southern Lapland. LCA was made for all these pilot cases with impact classes of climate impact and eutrophication impact. Pilots were compared partly to other domestic production and partly to imported production. No comparisons between organic and conventional production were made. Comparisons were made between organic products and between conventional products. Barley pie was compared to rice pie, breads to other Finnish investigations of bread, strawberries to average Finnish production and final products to canned peach and banana smoothies. For unpeeled potato, the comparison was made to industrially peeled potatoes and for organic oat to average Finnish organic oat. Perch steak was compared to fish sticks and Finnish cultivated rainbow trout fillet, and reindeer kibble to beef. The results were in many cases advantageous to local food products, when compared to volume products. Especially advantageous were the results of perch steak, unpeeled potato, strawberry products and organic oats. The climate impact and eutrophication impact of integral rye bread were lower than those of average Finnish bread. The results of reindeer kibble and oat bread were quite similar in the comparisons. Regarding barley pie compared to rice pie, the climate impact was the same, while the eutrophication impact was higher for barley pie. In conclusion, we found even large differences between the environmental impacts of local food products when compared to volume products. In addition, contracted local food products can be produced such that they achieve a regionally high yield in relation to material and energy inputs due to local circumstances, with unpeeled potato and organic oat being good examples. Although the environmental impacts concerning local food and food products in general are case-specific and one must be careful when generalizing the results, based on this study it can be expected that environmental sustainability and life cycle assessments will become as important procurement criteria in the procurement of public services. The case specific study results suggest that more case-specific lifecycle assessments both for local food products and volume products are necessary.201

Toimintasuositus: Tuotantopanosten tehokas käyttö ja hyvä satotaso vähentävät puutarhatuotannon ympäristövaikutuksia

Denna publikation finns även tillgänglig på svenska. This publication is also available in English.Kannattavan puutarhatuotannon edellytyksenä on kehittyvä viljelytekniikka. Uusien tuotantotapojen kohdalla on tarpeen tarkastella myös niiden ympäristövaikutuksia. Tunneli- ja vertikaaliviljely vaativat paljon tuotantopanoksia. Samalla tuotannon hallittavuus paranee ja satotasot nousevat. Tuotantopanosten ja energian käytön optimointi sekä uusiutuvan energian suosiminen pienentävät tunneli- ja vertikaaliviljelyn ympäristövaikutuksia. Lisäksi hyvällä satotasolla voidaan vaikuttaa myös muiden tuotantotapojen ympäristöjalanjälkien pienentämiseen

Åtgärdsrekommendationer: En effektiv användning av produktionsinsatser och en god skördenivå bidrar till att minska miljöpåverkan i trädgårdsproduktionen

Tämä julkaisu on saatavilla myös suomeksi. This publication is also available in English.En förutsättning för en lönsam trädgårdsproduktion är en odlingsteknik som utvecklas. Vid nya produktionsmetoder finns det skäl att även granska deras miljöpåverkan. Tunnelodling och vertikal odling kräver stora produktionsinsatser. Samtidigt blir produktionen mer kontrollerbar och skördenivåerna stiger. Miljöpåverkan av tunnelodling och vertikal odling minskar när man optimerar användningen av produktionsinsatser och energi och prioriterar förnybara energiformer. Dessutom kan en god skördenivå bidra till att även minska miljöavtrycket från andra produktionsmetoder

Recommendation for action: Efficient use of inputs and high yields reduce the environmental impacts of horticultural production

Tämä julkaisu on saatavilla myös suomeksi. Denna publikation finns även tillgänglig på svenska.Profitable horticulture requires continuous development of cultivation techniques. However, environmental impacts should be assessed in parallel with technological progress. Growing conditions can be better controlled in tunnels and vertical farms than in the open field. Intensive production has high yield potential but requires large amounts of production inputs. Optimising the use of inputs and energy in production and favouring renewable energy reduce the environmental impact of tunnel and vertical farming. In addition, high yields also have a positive effect on the environmental footprint of other production methods